Lue keskustelun säännöt.
Äidinmaidon rauta ei riitä, joten lapsi tarvii kiinteitä ennen 6 kk ikää!
27.03.2012 |
[quote]
Imetys
Vastasyntynyt vauva saa riittävän määrän rautaa äidinmaidosta aina kuuteen kuukauteen saakka. Toisaalta jos äiti kärsii raudanpuutoksesta raskauden aikana, äidin rautavarastot eivät usein ole riittävät pienen lapsen tarpeisiin. Erityisen tärkeää on lapsen riittävä raudan saanti 6-36 kuukauden ikäisenä.
Äidinmaidon rautapitoisuus laskee jopa puolella kuusi kuukautta lapsen syntymän jälkeen. Samaan aikaan lapsen verimäärä alkaa lisääntyä, jolloin rautaa tarvitaan hemoglobiinin tuotantoon. Tämän vuoksi lapsi tarvitsee soseutettua ruokaa: kasviksia, perunoita, marjoja, hedelmiä, lihaa ja kalaa äidinmaidon rinnalle.
[/quote]
Yritin selvittää mitä pitäs syödä, että saan hb:n nousemaan ja tuollaisen löysin. Miksihän tuosta ei sitte puhuta neuvolassa mitään? vai puhuvatko myöhemmin?
Kommentit (42)
Uusien tutkimusten mukaan allergiariski KASVAA jos kiinteitä ei aloiteta ennen puolen vuoden ikää.
Sopiva täysimetysaika on 4-5 kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
täysimettänyt lapsia 8-10 kuukauden ikäisiksi ja heiltä on neuvolassa mitattu hb 10 tai 12 kk neuvolassa ja jokaisella on ollut normaalit arvot (enemmänkin vielä ylärajaa hipoen) ja itselläni taas hb aina aika matala - eli en välttämättä allekirjoittas tuota...
että lapsi tarvii kiinteitä ENNEN puolen vuoden ikää. Kyllä äidinmaidon rauta pääsääntöisesti riittää turvaamaan lapsen raudansaannin puolen vuoden ikään, usein pitempäänkin (esimerkkinä oma lapseni, jolle kiinteät alkoivat oikeasti maistua vasta lähempänä vuoden ikää, ja hemoglobiini oli kuitenkin hyvä). Poikkeuksena tästä ovat toki esimerkiksi keskoset. Neuvolassa lapselta voidaan mitata hemoglobiini, jos on aihetta olettaa, että äidinmaidon sisältämä rauta ei riitä turvaamaan lapsen raudansaantia ja jos hemoglobiini on alhainen, niin sitten voidaan toimia sen mukaan. Ei niitä kiinteitä tarvitse kaikkien vauvojen kohdalla aloittaa varalta ennen puolen vuoden ikää.
Kyse ei ole enää vain raudasta, vaan muistakin tärkeistä ainesosista. Tuon ikäinen ei pärjää pelkällä äidinmaidolla enää!
Tosin tuo neuvolan pikatesti ei edes ole kovin luotettava.
täysimettänyt lapsia 8-10 kuukauden ikäisiksi ja heiltä on neuvolassa mitattu hb 10 tai 12 kk neuvolassa ja jokaisella on ollut normaalit arvot (enemmänkin vielä ylärajaa hipoen) ja itselläni taas hb aina aika matala - eli en välttämättä allekirjoittas tuota...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
neuvolassa kysyttiin 4-kk-neuvolassa, miten aiomme edetä kiinteiden kanssa. Siellä pidettiin hyvänä kiinteiden aloittamista 4-5 kk iässä. En tiedä, mitä olisuvat sanoneet, jos olisin aikonut jatkaa täysimetystä 6 kk ikään. Meillä on aika iso vauva.
että lapsi tarvii kiinteitä ENNEN puolen vuoden ikää. Kyllä äidinmaidon rauta pääsääntöisesti riittää turvaamaan lapsen raudansaannin puolen vuoden ikään, usein pitempäänkin (esimerkkinä oma lapseni, jolle kiinteät alkoivat oikeasti maistua vasta lähempänä vuoden ikää, ja hemoglobiini oli kuitenkin hyvä). Poikkeuksena tästä ovat toki esimerkiksi keskoset. Neuvolassa lapselta voidaan mitata hemoglobiini, jos on aihetta olettaa, että äidinmaidon sisältämä rauta ei riitä turvaamaan lapsen raudansaantia ja jos hemoglobiini on alhainen, niin sitten voidaan toimia sen mukaan. Ei niitä kiinteitä tarvitse kaikkien vauvojen kohdalla aloittaa varalta ennen puolen vuoden ikää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uusien tutkimusten mukaan allergiariski KASVAA jos kiinteitä ei aloiteta ennen puolen vuoden ikää.
Sopiva täysimetysaika on 4-5 kk.
nähnyt esitettävän "yleisenä totuutena", mutta yhtään lähdettä ei ole vielä näkynyt tukemaan väitettä. Ilmeisesti väite perustuu joko yksittäisten lääkäreiden/terveydenhoitajien sanomisiin. Perusteluja nykyisille imetyssuosituksille ja toimintaohjeita niiden toteutumiseksi paremmin voi lukea esimerkiksi täältä:
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/98969f64-05de-41d9-9aa6-7e34d8d6d6ba
nähnyt esitettävän "yleisenä totuutena", mutta yhtään lähdettä ei ole vielä näkynyt tukemaan väitettä. Ilmeisesti väite perustuu joko yksittäisten lääkäreiden/terveydenhoitajien sanomisiin. Perusteluja nykyisille imetyssuosituksille ja toimintaohjeita niiden toteutumiseksi paremmin voi lukea esimerkiksi täältä:<a href="http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/98969f64-05de-41d9-9aa6-7e34d8d6d6ba" alt="http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/98969f64-05de-41d9-9aa6-7e34d8d6d6ba">http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/98969f64-05de-41d9-9aa6-7e34d8d6d6ba<…;
että kiinteiden maistelu pitäisi aloittaa jo nelikuisena, etenkin jos on allergiaa perheessä. Ja maistelulla tarkoitetaan siis pari lusikallista päivässä. Mikään "yleinen totuus" tämä ei ole, jos sillä tarkoitat virallisia suosituksia. Kuitenkin pitää muistaa, että imetyssuosituksetkin ovat muuttuneet aikojen saatossa, eikä ole mitään syytä olettaa, että nykyinen 6 kk:n suositus tulisi pysymään aikojen loppuun asti ennallaan. Suositukset laahaavat aina jälkijunassa, ja tuota lääkärien suosittelua voi pitää eräänlaisena hiljaisena signaalina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lue vaikka uusin Tesso (2/2012) siellä on hyvä kirjoitus pitkän täysimetyksen haitoista.
Lehti on sosiaali- ja terveysalan aikakauslehti. Varmaan löydät jostain.
Uusien tutkimusten mukaan allergiariski KASVAA jos kiinteitä ei aloiteta ennen puolen vuoden ikää.
Sopiva täysimetysaika on 4-5 kk.nähnyt esitettävän "yleisenä totuutena", mutta yhtään lähdettä ei ole vielä näkynyt tukemaan väitettä. Ilmeisesti väite perustuu joko yksittäisten lääkäreiden/terveydenhoitajien sanomisiin. Perusteluja nykyisille imetyssuosituksille ja toimintaohjeita niiden toteutumiseksi paremmin voi lukea esimerkiksi täältä:
<a href="http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/98969f64-05de-41d9-9aa6-7e34d8d6d6ba" alt="http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/98969f64-05de-41d9-9aa6-7e34d8d6d6ba">http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/98969f64-05de-41d9-9aa6-7e34d8d6d6ba<…;
ovat jotain tämän suuntaista esittäneet. Eivät todellakaan suinkaan kaikki eikä oikeasti mitään tieteellisiä julkaisuja aiheesta ole silmiini vielä osunut.
Meillä kaikki neljä lasta ovat 6kk asti täysimetettyjä eikä yhdelläkään ole mitään allergiaa tai muutakaan yliherkkyyttä. Kasvavat hyvin, syövät hyvin ja ovat kaikin puolin terveitä.
Nelonen oli juuri 6kk täysimetyksen jälkeen neuvolassa 70,5cm ja 9800g :-)
JOS suvussani olisi merkittävä geneettinen riski laajoille allergioille, ITSE ainakin yrittäisin etsiä mahdollisimman paljon mahdollisimman monipuolista tietoa ideaalista täysimetyksen pituudesta. Koska meillä ei tuollaista perinnöllistä taipumusta ole, olen mennyt sen mukaan mikä vauvalle ja äidille on ollut mieluisinta ja helpointa - eli 6kk täysimetyksellä.
nähnyt esitettävän "yleisenä totuutena", mutta yhtään lähdettä ei ole vielä näkynyt tukemaan väitettä. Ilmeisesti väite perustuu joko yksittäisten lääkäreiden/terveydenhoitajien sanomisiin. Perusteluja nykyisille imetyssuosituksille ja toimintaohjeita niiden toteutumiseksi paremmin voi lukea esimerkiksi täältä:<a href="<a href="http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/98969f64-05de-41d9-9aa6-7e34d8d6d6ba" alt="http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/98969f64-05de-41d9-9aa6-7e34d8d6d6ba">http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/98969f64-05de-41d9-9aa6-7e34d8d6d6ba<…;" alt="<a href="http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/98969f64-05de-41d9-9aa6-7e34d8d6d6ba" alt="http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/98969f64-05de-41d9-9aa6-7e34d8d6d6ba">http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/98969f64-05de-41d9-9aa6-7e34d8d6d6ba<…;"><a href="http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/98969f64-05de-41d9-9aa6-7e34d8d6d6ba&…;" alt="http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/98969f64-05de-41d9-9aa6-7e34d8d6d6ba&…;">http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/98969f64-05de-41d9-9aa6-7e34d8d6d6ba&…;
että kiinteiden maistelu pitäisi aloittaa jo nelikuisena, etenkin jos on allergiaa perheessä. Ja maistelulla tarkoitetaan siis pari lusikallista päivässä. Mikään "yleinen totuus" tämä ei ole, jos sillä tarkoitat virallisia suosituksia. Kuitenkin pitää muistaa, että imetyssuosituksetkin ovat muuttuneet aikojen saatossa, eikä ole mitään syytä olettaa, että nykyinen 6 kk:n suositus tulisi pysymään aikojen loppuun asti ennallaan. Suositukset laahaavat aina jälkijunassa, ja tuota lääkärien suosittelua voi pitää eräänlaisena hiljaisena signaalina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän väitöskirjan päätavoite oli selvittää äidin raskaudenaikaisen ruokavalion (Tutkimukset I & IV) ja lapsen imeväisiän ruokavalion (Tutkimus II) vaikutusta lapsuusiän allergisten sairauksien riskiin. Suomalainen versio ISAAC-kyselystä validoitiin Kansaneläkelaitoksen rekisteristä saatuja tietoja (astmalääkityksen erityiskorvattavuus) vasten (Tutkimus III).
Tutkimuksen aineistona käytettiin suomalaisen tyypin 1 diabeteksen ennusta-minen ja ehkäisy-tutkimuksen (DIPP) ravintotutkimuksen aineistoa. DIPP-ravintotutkimus alkoi syyskuussa 1996 Oulun ja lokakuussa 1997 Tampereen yliopistollisen sairaalan alueella. Äidin raskaudenaikaisen ravitsemuksen aineiston keruu alkoi lokakuussa 1997. DIPP-ravintotutkimuksen allergiaosioon kutsuttiin 5 vuoden iässä 4065 lasta, jotka olivat syntyneet 2.9.1996-5.9.2004. Allergiatutkimukseen osallistui 3737 lasta (92% kutsutuista). Tarvittavat ruokavalio- ja allergiatiedot olivat saatavissa 931 lapselta (Tutkimus I), 994 lapselta (Tutkimus II), 2236 lapselta (Tutkimus III) ja 2441 lapselta (Tutkimus IV). ISAAC-kyselylomakkeen validiteetti arvioitiin herkkyyden (sensitiivisyys), tarkkuuden (spesifisyys), positiivisen (PPV) ja negatiivisen (NPV) ennustearvon avulla sekä Youdenin indeksillä. Logistista regressiota käytettiin tutkimuksissa I ja II ja Coxin regressiota tutkimuksessa IV.
ISAAC-kyselyn sensitiivisyys (0.98, 95%:n luottamusväli 0.92-0.99), spesifisyys (0.98, 0.97-0.98) ja NPV (1.00, 1.00-1.00) olivat erinomaiset. PPV (0.63, 0.55-0.71) oli keskimääräistä parempi. Vakioiduissa malleissa, jotka sisälsivät useita mahdollisia sekoittavia tekijöitä, äidin hedelmien (kaikki hedelmät) (OR 1.36, 95%:n luottamusväli 1.09-1.70) ja sitrushedelmien (OR 1.14, 1.05-1.25) käyttö olivat yhteydessä lapsen hengitystieallergeeneille herkistymisen kasvaneeseen riskiin viiden vuoden iässä. Äidin D-vitamiinin saanti oli käänteisessä yhteydessä lapsen ruoka-allergeeneille herkistymiseen (OR 0.56, 0.35-0.91) ja äidin magnesiumin saanti oli käänteisessä yhteydessä lapsen atooppiseen ekseemaan (OR 0.78, 0.62-0.97). Kun kaikki lapsen lisäravinnon aloitusiät tutkittiin yhdessä ja vakioitiin mahdollisilla sekoittavilla tekijöillä, myöhäinen kananmunan (>10.5 kk), kauran (>5 kk) ja vehnän (>6 kk) aloitusikä olivat suorassa yhteydessä lapsen ruoka- ja hengitystieallergeeneille herkistymiseen, kun taas kananmunan ja vehnän myöhäinen aloitusikä lisäsivät lapsen riskiä lehmänmaidolle ja vehnälle herkistymiseen.
ettei jostain uudesta tiedosta ole heti linkkiä av:lla, ei tarkoita etteikö tieto voisi olla totta. Jos asia on itselle ajankohtainen ts. kotoa löytyy vajaat puolivuotta vanha vauva, kannattaa tietoa etsiä muualtakin kuin nettipalstoilta, kysyä jopa lääkäriltä.
Itse teimme näin, kun on paljon allergiaa perheessä :) Neuvolan sana ei ole absoluuttinen totuus, vaan he useimmiten toistelevat siellä virallisia suosituksia, jotka siis muuttuvat aina välillä ja jälkijunassa tietysti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan oikeastiko joku kuvittelee, että ihminen on evoluution seurauksena kehittynyt ainoaksi maapallon nisäkkääksi, jonka jälkeläisen ravinnoksi oman emon maito ei riitä???
Ja tuo 6kk on vielä LYHYT aika näin niinkuin historiallisesti ihmisen aikakautena.
Kun kaikki lapsen lisäravinnon aloitusiät tutkittiin yhdessä ja vakioitiin mahdollisilla sekoittavilla tekijöillä, myöhäinen kananmunan (>10.5 kk), kauran (>5 kk) ja vehnän (>6 kk) aloitusikä olivat suorassa yhteydessä lapsen ruoka- ja hengitystieallergeeneille herkistymiseen, kun taas kananmunan ja vehnän myöhäinen aloitusikä lisäsivät lapsen riskiä lehmänmaidolle ja vehnälle herkistymiseen.
kun osaa tarttua ja laittaa tavaroita suuhun. Aika heiksoti kehittynyt vauva jos vasta puolivuotiaana osaa tarttua.
Ihan oikeastiko joku kuvittelee, että ihminen on evoluution seurauksena kehittynyt ainoaksi maapallon nisäkkääksi, jonka jälkeläisen ravinnoksi oman emon maito ei riitä???
Ja tuo 6kk on vielä LYHYT aika näin niinkuin historiallisesti ihmisen aikakautena.
ei ole tarkoittanut ihmistä elämään satavuotiaaksi. Siksi siihen vetoaminen jokaisessa terveysaiheisessa keskustelussa on vähän hassua.
Ihan oikeastiko joku kuvittelee, että ihminen on evoluution seurauksena kehittynyt ainoaksi maapallon nisäkkääksi, jonka jälkeläisen ravinnoksi oman emon maito ei riitä???
Ja tuo 6kk on vielä LYHYT aika näin niinkuin historiallisesti ihmisen aikakautena.
mutta ei kukaan välitä, koska evoluutio!
Kun kaikki lapsen lisäravinnon aloitusiät tutkittiin yhdessä ja vakioitiin mahdollisilla sekoittavilla tekijöillä, myöhäinen kananmunan (>10.5 kk), kauran (>5 kk) ja vehnän (>6 kk) aloitusikä olivat suorassa yhteydessä lapsen ruoka- ja hengitystieallergeeneille herkistymiseen, kun taas kananmunan ja vehnän myöhäinen aloitusikä lisäsivät lapsen riskiä lehmänmaidolle ja vehnälle herkistymiseen.
ja siltikin tänne lentää heti paikalle allergiaperheiden mammoja jauhamaan allergiariskistä.
Meillä ei kummassakaan suvussa ole yhden yhtäkään allergikkoa! Eikä kukaan lapsistamme ole allergisia millekään. Eikö suurin osa ihmisista nyt kuitenkin ole ihan terveitä ja te allergiavaahtoajat vähemmistössä?
mutta useinhan tuolle myöhäiselle kananmunan ja vehnän aloittamiselle on ihan selkeä syy, jota useinkaan ei noissa tutkimuksissa huomioida. Usein kiinteiden aloitusta lykätään nimenomaan siitä syystä, että lapsella on kohonnut allergiataipumus, joten on ihan luonnollista, että näin on tutkimustenkin valossa. Harva "normaalin" lapsen äiti esim vehnän aloitusta ehdoin tahdoin kovin myöhäiseksi jättää, kyllä siihen on yleensä ihan painavat syyt.
Usein tiedetään jo ennalta, että lapsella on tavallista suurempi todennäköisyys allergisoitua ja siksi noita nimenomaisia aineita vältellään. On ihan loogista, että vahvan allergiataustan omaavissa perheissä otetaan kiinteitä ruokavalioon hitaammin. Samoin, jos lapsella on jo todettuja allergioita.
Kaksi omista lapsistani on maitoallergisia, ja kananmuna ja vehnä on aloitettu heillä myöhään. Olisiko aikaisempi aloittaminen sitten ehkäissyt maitoallergiaa? Ei tietenkään, kummallakin maitoallergia ilmeni jo pian syntymän jälkeen, kuukausia ennen kiinteiden aloitusikää minkään suositusten mukaan. Mutta hyvin sopisivat tuohon tutkimukseen vahvistamaan sääntöä, kuinka myöhäinen kananmunan ja vehnän kokeilu "lisää" maitoallergiaa... :)
Jos tuossa tutkimuksessa on huomioitu jo todettujen allergioiden ja perimän vaikutus, niin hyvä, mutta vastaavia lukiessani ei niin useinkaan ole tehty.