erityisopettaja sanoi, että oppimisvaikeudet

Näin luulinkin.

En tiedä miksi erityisopettaja näin sanoi.

Luulis että hän tietää. Koulupsykologi istui vieressä myös. Oltiin kyllä eräästä asiasta erimieltä, niin tulee tunne, että oli pakko hänen näpäyttää jotakin..

neurologisia ominaisuuksia ne kyllä ovat, joskus myös ihan häiriöitä tai sairauksia, mutta useimmat niistä eivät näy magneettikuvassa millään lailla.

englanninkieliseen termistöön vertaamalla aukeaa ehkä osa totuutta:



learning disability = lääkärin (usein neurologin) diagnosoima perussyy, oli se sitten aivojen välittäjäaineissa tai solujen paikoissa tai missä ikinä. joskus näkyy magneettikuvassa, joskus sähkökäyrässä, joskus ei näy missään vaan se diagnoosi tulee oireiden perusteella.



learning difficulty = vaikeus oppia jotakin tiettyä asiaa. ainekohtainen tukiopetus on usein tässä ensimmäinen apukeino.

Itse olen aina luullut ettei välttämättä näy kuvissa

Mutta esim. isossa britanniassa kehitysvammaisista pitäisi nykyään puhua niin, että he ovat ihmisiä, joilla on oppimishäiriö.

Mutta esim. isossa britanniassa kehitysvammaisista pitäisi nykyään puhua niin, että he ovat ihmisiä, joilla on oppimishäiriö.

Kehitysvamma on LAAJA-ALAINEN oppimishäiriö. Siis nimenomaan tuo disability, josta aiemmin joku mainisti.

Sitten on erikseen KAPEA-ALAISIA oppimishäiriöitä (disorder), joiden diagnoosin edellytys nimenomaan on, että mitään kehitysvammaa tai heikkolahjaisuutta ei ole, van ihminen on älyltään normaali, mutta yksi tai useampi kapea-alainen vaikeus estää sen muuten normaalin kapasiteetin käyttämistä täysin. Vähän niinkuin sokea pystyy kyllä juoksemaan kilpaa jos vain rata tehdään niin että hänkin pysyy sillä.

Ja mikään näistä ei välttämättä eikä useinkaan näy magneetikuvassa. JOS vamma johtuu tuhosta aivokudoksessa, se voi näkyä. Jos se johtuu esim. aivokemiasta, se ei näy. Hahmotushäiriöt, lukivaikeudet, adhd jne eivät näy magneettikuvassa. (JOS näkyisivät, niiden tutkimuksiin ei käytettäisi kuukausien psykologisia testejä, vaan ne tutkittaisiin nopeasti magneettkuvalla). On tosin viitteitä siitä,e ttä osalla esimerkiksi aspergerin oireyhtymää sairastavista on poikkeavia piirteitä esimerkiksi aivokurkiaisen koossa ja aivolohkojen suhteellisissa koossa toisiinsa nähden, mutta nämä erot eivät ole sellaisia, että niiden perusteella voisi tehdä mitään diagnoosia, koska niitä on ihan liikaa muillakin ihmisillä.

Oppimisvaikeudet todetaan laajoilla psykologisilla testeillä. Joskus agneetiikuvausta käytetään testien jälkeen siihen, että otetaan selville, mistä vaikeuden johtuvat, jos niiden epäillään johtuvan esimerkiksi aikaisemmasta tai etenevästä kudostuhosta.

niin se lääkäri sanoin, että tosi monella on aivoisssa jotain toimimattomia alueita, mutta ne ei välttämättä ilmene mitenkään käytännössä. Se on ihan tuurista kiinni sitten, että missä kohtaa se häikkkä on.

Melkein kaikilla jotka tutkitaan, sieltä löytyy jotain. Ja suurinta osaa kun ei tutkita, niin eipä tiedä mitä siellä näkyisi jos tutkittaisiin.

lapsen kuvissa ei näkynyt lukihäiriö.