Kellään teini-ikäistä lasta, joka ei ole nähnyt koskaan isäänsä?

Ja on vaikuttanut kovin minun itsetuntooni. Negatiivisella tavalla.

Ja on vaikuttanut kovin minun itsetuntooni. Negatiivisella tavalla.

Koko ikäni olen kärsinyt vaikka isäni tapasinkin joskus 30-vuotiaana, ei siitä enää mitään tullut ja katkera olen. Tosi huonosti hoidettu niin äitini puolelta kuin myös isäni puolelta, joka ei koskaan ollut kiinnostunut vaan eleli uuden perheensä kanssa.

hoitaa asian paremmin?

Iloinen ja avoin lapsi, joka tietää menneisyytensä. Mut mä olen hankkinut lapselle hyvän isän, vaikka ei biologinen olekaan.

Hän ei oikeastaan tiedä biologista isäänsä eikä se ole oleellinen tieto, hän on lievästi kehitysvammainen. Isän asemassa on aina ollut toinen mies.

miehen lapsipuoli on tuleva tuollainen. Mahtaa olla shokki, kun hänelle aikanaan kerrotaan, ettei mieheni olekaan hänen isänsä. Sääliksi käy, mielestäni lapsia ei tulisi kasvattaa uskoon, että tuo ja tuo on sinun isäsi vaikka niin ei ole.