Ero mielessä - mies 'kiristää'... pitkä juttu....
Olemme avomiehen kanssa asuneet yhdessä vajaat kolme vuotta, molemmilla on kaksi lasta edellisestä liitosta.
Olen sekoillut suhteemme aikana todella pahasti ja tehnyt hirvittävän väärin miestäni kohtaan.
Mies siis tietää kaiken (pettäminen). Hän halusi kuitenkin jatkaa meidän suhdetta ja sanoo, että on antanut anteeksi, mutta, mutta...
Minä koen nyt olevani jotenkin todella onneton - onko omaa kriisiä 'vain' vai liittyykö kaikkeen tapahtuneeseen, en tiedä tarkalleen. Koen tällä hetkellä perhe-elämämme ahdistavaksi, tuntuu etten saa henkeä, miehen kosketus tuntuu pahalta, enkä luonnollisesti halua seksiäkään. Toki sitä harrastamme, mutta tuntuu, että minua ei lainkaan kuitenkaan haluta. Lapsemme ovat kovin erilaisia, koen jatkuvasti, että tekemisissäni joudun valitsemaan joko miehen tai lapset. Tuntuu, että kaikki yhdessä emme ole mitään, siis ettei meillä ole yhteistä.
Mies tietää, ettei minulla ole hyvä olla - toki tiedän, ettei hänelläkään ole. Olen miettinyt eroa, siitä miehelle puhunutkin. En siis suoraan sanonut, että haluan erota, mutta kuitenkin.
Mies haluaa pysyä yhdessä, rakastaa minua kuulemma edelleen. Minun on vaikea se uskoa, koska pettäminen säilyy taustalla koko ajan, eikä sitä tekemättömäksi saa, niin ikävältä kuin se tuntuukin... : (
Tässä eropuheiden yhteydessä mies on sitten useaan kertaan antanut ymmärtää, että sitten kyllä kaikki saavat tietää millainen olen, että miten ulkonäkö pettää jne. Hän ei muuten koskaan kerro asioitaan / asioitamme kenellekään, on kovin hys, hys, kaikista ikävistäkin asioista.
Ja muutenkin siis haluaa kovin hillittyä tapaa elää, siis naapureiden suhteen ja sellaista, ettei nyt mitään hämminkiä kenenkään kanssa jne.
Tässä on ilmeisesti minun "rangaistukseni", jos jään, olen tyytymätön elämääni, jos lähden lasten kanssa "kaikki saavat tietää". Ja tämä kaikki tarkoittaa varmasti myös lapsia - itse olen sillä kannalla, että ihan kaikki asiat eivät aikuisten keskinäisissä jutuissa lapsille kuitenkaan kuulu.
Ymmärrän, että miehelläni on todella hankala tilanne, sitä en kiellä. Mutta tavallaan en ymmärrä, miksi hän edelleen haluaa kanssani olla.
Luottamus on kaiken perusta ja sitä meillä ei tällä hetkellä ole.
Sitä saa mitä tilaa :-)
Heräsikö kommentteja, saa kivittääkin ihan rauhassa...
Kommentit (10)
että sinulla on kriisi, ei teillä parina. Sinä et usko, että mies rakastaa, sinulla on paha olo siitä, että petit. Et sinä voi määrätä, mitä mies tuntee. SInä mokasit, mutta anna miehen päättää milloin asia on sovittu. Muuten teet esteen asiasta, joka häipyisi pikkuhiljaa etäämmäs ja etäämmääs.
Hoida pääsi kuntoon, joko ystävien ja miehen kanssa puhumalla tai ammattilaisella ja mieti sitten liiton jatkoa.
Mieheltä tuollainen kiristys on epäreilua ja lapsellista, mutta voin vain kuvitella turhautumisen määrän, jos toinen vatvoo päässään sitä, miten ei ole rakastettu, teit mitä tahansa...
koska löysässä hirressä eläminen loppuelämän ajan ei todellakaan ole kivaa..
samalla jos/kun levittäisi juttua sinusta hän myös tekisi itsestään idioottia.
Eikä kukaan täysipäinen erehdy luulemaan etteikö miehessäkin olisi jotain "vikaa" jos ulkopuolelta pitää lempeä hakea.
Mun ex koitti myös tuota korttia; "en sitten yhtään katso kenelle sanon että olet huora, on siinä sitten meidän lapset paikalla tai ei".
Turhaan, koska halusin eron silti. Enkä ole katunut. Eikä myöskään juttuja liikkunut mun tekemisistäni. Ja toisaalta; mitä siitä sitten?
Toki tajuan, etten voi määrätä mitä mies tuntee, mutta oikeasti en vain ymmärrä, miksi edelleen haluaa olla kanssani.
Olen hänelle sanonutkin, että haluaa jatkaa vain tuuttuuden tunteesta ja ehkä ajatus taas yksin jäämisestä lastensa kanssa ei houkuta....
Miehessä ei oikeasti ole mitään 'vikaa'! : )
En tiedä miksi hain läheisyyttä muualta, ehkä tämä on jotain omaa kriisiä, ehkä en ollut täysin valmis meidän suhteeseen... - no, myöhemmin on paha rypistää.
No, jos olet pettänyt ja koko ajan ahdistaa>>> valmistautumista uuteen pettämiseen niin eroa hyvä nainen.
Jos sen seurauksena totuus paljastuu, että eron syynä ap:n uskottomuus ja sekoilut, niin elämä on.
menemään tosta noin vaan
sellasia ne avoliitot onneks on
meneillään se naisen toinen murrosikä ja sen tuoma kriisi. Tämä palsta on täynnä juttuja siitä, miten "mies ei enää tunne mitään mua kohtaan vali vali vali". Nyt sitten sinulla on mies joka kertomansa mukaan rakastaa sua, mutta vali vali silti. Suurimman avun saat, kun pääset eroon tuosta "en ymmärrä miksi hän rakastaa mua" ihmettelystä. Ehkäpä jonkinlainen terapia olisi sulle hyväksi selvittämään omat solmusi. Jos et sitä tee, ongelma on edessä joskus tulevissa suhteissa kuitenkin.
selvitä oma pääsi ensin. Jos toteat, että ero on paras vaihtoehto, niin sitten eroat ja kestät sen, että mies kertoo mitä kertoo. jos et haluakaan erota niin sitten et eroa.
Miehesi uhkaus kuulostaa vähän ahdistuneelta reaktiolta todella ikävästi käyttäytyvän kumppanin toimintaan.
että sinulla on kriisi, ei teillä parina. Sinä et usko, että mies rakastaa, sinulla on paha olo siitä, että petit. Et sinä voi määrätä, mitä mies tuntee. SInä mokasit, mutta anna miehen päättää milloin asia on sovittu. Muuten teet esteen asiasta, joka häipyisi pikkuhiljaa etäämmäs ja etäämmääs.
Hoida pääsi kuntoon, joko ystävien ja miehen kanssa puhumalla tai ammattilaisella ja mieti sitten liiton jatkoa.
Mieheltä tuollainen kiristys on epäreilua ja lapsellista, mutta voin vain kuvitella turhautumisen määrän, jos toinen vatvoo päässään sitä, miten ei ole rakastettu, teit mitä tahansa...
älä vie lapsiasi taas uuteen suhteeseen.
oikeasti, koska uhkailee paljastaa sun mokailut. Se ei todellakaan ole rakastavan aikuisen käytöstä. Sulla on mun mielestä tasan 2 vaihtoehtoa. Joko sä puhut miehen kanssa niin kauan kunnes sun pahaolo katoaa ja alat taas nauttimaan hänen kosketuksestaan tai sitten eroat.
Aivan sama mitä miehes uhkailee, mutta jos sä et ole onnellinen hänen kanssaan, niin oikea ratkaisu on erota.
Ja jos miehes laittaa oikeasti itsensä sun lastesi edelle, niin sun on aivan turha enää edes yrittää puhua pahaa oloa pois, eroat vain. Jo lasten takia se on parempi ratkaisu.