Mies on parantanut tapansa!!! Täällä moni sanonut että ei tule koskaan onnistumaan...
mutta kylläpä vaan on miehestäni kuoriutunut aivan ihan mies viime vuosien idioottikäytöksen jälkeen!
Luojan kiitos annoin toisen mahdollisuuden miehelle enkä katkaissut välejä kokonaan.
Nyt olen tietysti katkera siitä että vuosia mennyt huonossa suhteessa, mutta onneksi osaan pitää suuni kiinni niistä vanhoista asioista, tiedän että mies katuu tekojaan syvästi lopun ikäänsä.
Mutta ai että mä nautin tästä kun vihdoin arvostaa mua ja kohtelee niin kuin rakkainta ihmistä kuuluu kohdella.
Kommentit (13)
ja siis myöntää myös itse sen, että täytyy muuttua. Ja jos kyse on jostain riippuvuudesta, kuten alkoholista, niin se vaatii yleensä sen, että raitistuu tms.
ja siis myöntää myös itse sen, että täytyy muuttua. Ja jos kyse on jostain riippuvuudesta, kuten alkoholista, niin se vaatii yleensä sen, että raitistuu tms.
Harvemmin ihminen muuttuu, mutta oma todellinen sisin kyllä korostuu ajan myötä.
Todella ajattelematon eikä välittänyt perheestään, vaati seksiä aina kun hän haluaa eli joka päivä ja jos en esim menkkojen aikana halunnut niin sitten mun piti jollain konstilla hänet tyydyttää... ei nyt aina mutta vaati aina osallistumaan ja se oli todella ahdistavaa =(
Minä huolehdin yksin perheestä, mies kyllä kävi töissä niin kuin minäkin mutta töiden jälkeen lösähti sohvalle ja teki muutenkin mitä itseään huvittaa.
Pitkin hampain suostui lähtemään joskus harvoin minun ja lasten kanssa jonnekin huvipuistoon tai tapahtumaan, mutta yleensä mentiin lasten kanssa keskenään.
Ei osallistunut mihinkän kotitöihin tai lastenhoitoon millään tavalla.
Perusti yrityksen vaikka koitin sanoa että ei ole hyvä idea enkä innostu asiasta mutta että en voi tietenkään aikuisen ihmisen päätöksiin puuttua mutta meidän yhteiseen talouteen se ei saa vaikuttaa.
No, firma meni nurin ja miehen palkka menee uosottoon eli pilasi perheemme talouden moneksi moneksi vuodeksi.
Toisen lapsen syntymän jälkeen ei auttanut ollenkaan vaikka lapsi huusi yötäpäivää enkä mä saanut nukkua oikeestaan ollenkaan, monesti pyysin että lähtis vauvan kanssa vaikka vanhemiensa luo jotka asuivat suht lähellä vaikka parksi tunniksi että voisin nukkua mutta ei lähtenyt, sekisä kyllä vaati ja suuttui jos en jaksanut =(
Ei tukenut mua koskaan imllään tavalla missään asiassa mutta mun olis pitänyt tukea ja auttaa häntä.
Minä sairastuin masennukseen ja olin pitkään saikulla, ei herunut apua tai tukea.
Mies sairastui masennukseen firman konkan jälkeen ja mun piti paapoa ja auttaa miestä yms...
sitten otin ja lähdin jossain vaiheessa muutin siis pois.
Onneksi menin takaisin kun saatiin asiat selvitettyä, nyt vuoden aikana on miehen käytös muuttunut ja on vissiin tajunnut että meidän molempien pitää panostaa parisuhteeseen ja perheeseen että voidaan yhdessä olla ja asua.
Eikä tässä nyt ollut kaikki asiat mutta en jaksa niitä nyt sen enempää alkaa enää kaivelemaan.
ap
tule kirjoittamaan vuoden päästä uudestaan kun olette palanneet yhteen että mies on muuttunut. Se että olette olleet erossa ja muutatte vata uudelleen yhteen ei todellakaan kerro että olisi muuttunut...
Todella ajattelematon eikä välittänyt perheestään, vaati seksiä aina kun hän haluaa eli joka päivä ja jos en esim menkkojen aikana halunnut niin sitten mun piti jollain konstilla hänet tyydyttää... ei nyt aina mutta vaati aina osallistumaan ja se oli todella ahdistavaa =(
Minä huolehdin yksin perheestä, mies kyllä kävi töissä niin kuin minäkin mutta töiden jälkeen lösähti sohvalle ja teki muutenkin mitä itseään huvittaa.
Pitkin hampain suostui lähtemään joskus harvoin minun ja lasten kanssa jonnekin huvipuistoon tai tapahtumaan, mutta yleensä mentiin lasten kanssa keskenään.
Ei osallistunut mihinkän kotitöihin tai lastenhoitoon millään tavalla.
Perusti yrityksen vaikka koitin sanoa että ei ole hyvä idea enkä innostu asiasta mutta että en voi tietenkään aikuisen ihmisen päätöksiin puuttua mutta meidän yhteiseen talouteen se ei saa vaikuttaa.
No, firma meni nurin ja miehen palkka menee uosottoon eli pilasi perheemme talouden moneksi moneksi vuodeksi.
Toisen lapsen syntymän jälkeen ei auttanut ollenkaan vaikka lapsi huusi yötäpäivää enkä mä saanut nukkua oikeestaan ollenkaan, monesti pyysin että lähtis vauvan kanssa vaikka vanhemiensa luo jotka asuivat suht lähellä vaikka parksi tunniksi että voisin nukkua mutta ei lähtenyt, sekisä kyllä vaati ja suuttui jos en jaksanut =(
Ei tukenut mua koskaan imllään tavalla missään asiassa mutta mun olis pitänyt tukea ja auttaa häntä.
Minä sairastuin masennukseen ja olin pitkään saikulla, ei herunut apua tai tukea.
Mies sairastui masennukseen firman konkan jälkeen ja mun piti paapoa ja auttaa miestä yms...
sitten otin ja lähdin jossain vaiheessa muutin siis pois.
Onneksi menin takaisin kun saatiin asiat selvitettyä, nyt vuoden aikana on miehen käytös muuttunut ja on vissiin tajunnut että meidän molempien pitää panostaa parisuhteeseen ja perheeseen että voidaan yhdessä olla ja asua.
Eikä tässä nyt ollut kaikki asiat mutta en jaksa niitä nyt sen enempää alkaa enää kaivelemaan.
ap
Todella hienoa! Ihminen voi muuttua. Uskokaa edelleen itseenne ja toisiinne, äläkä huomioi noita pirujen seinille maalaajia! Kateellisia ovat :)
Luulin kyllä, että minunkin mies olisi muuttunut ja viitisen vuotta olikin ihan kunnollinen, mutta sitten alkoi vanha äijä taas kuoriutua esiin.
tule kirjoittamaan vuoden päästä uudestaan kun olette palanneet yhteen että mies on muuttunut. Se että olette olleet erossa ja muutatte vata uudelleen yhteen ei todellakaan kerro että olisi muuttunut...
kun muutin takaisin. Että nytpä mä tätä kirjoitan vuoden jälken...
Se on kyllä totta että viiden vuoden pääästä asiat voi olla taas aivan toisin mutta mies myös tietää sen että mun on helpompi lähteä uudelleen kun len kerran siihen pystynyt niin varmasti pystyn toisenkin kerran ja sittene n enää takaisin tule.
ap
oksettaa koko juttu! Ja minkälaista oli sun lapsen elämä kun pidit tuon otuksen kodissasi?
Nyt siis elätät ukkoasi kun sen palkka menee ulosottoon sen omien sotkujen takia! Vai oliko se simsalabim nyt kuukkeli on muuttunut!! Onnea vaan läheisriippuvuudella on kova hinta!
syytä erota, mies ei ryyppää eikä hakkaa ja ulospäin meidän elämä näytti ihan normaalilta. Se että tulee vielä haukkuja miehen äidiltä siitä että mä huudan ja raivoon perheelle ja että mun ei pitäs vaatia mieheltä niin paljon??? Ja se kun jokapuolelta kuulee että meillä menee hyvin ja ootte niin ihana perhe yms...
Ulkopuolisten painostus ja käytös vaikutti (vaikka ei olisi saanut) siihen etten uskaltanut ennen lähteä, mulla meni vuosia siihen että sain taottua itsellenei etten saa välittää siitä mitä muuta ajattelee ja odottaa.
Kuvittelin koko ajan kuitenkin että vika on mussa ja että minä olen huono ihminen kun en kestä sitä miten mies käyttäytyy, todellisuudessa vain ja ainoastaan minä ja paras ystäväni tiedettiin miehen todellinen käytös.
Ja eihän se koko palkka sinne ulosottoon mene, jää siitä tietty osuus mikä on laskettu että sen pitää perheen elättämiseen riittää.
ap
hänet muuttamaan käytöstään?