Lue keskustelun säännöt.
Sitoutumiskammoisuutta?
23.03.2012 |
Millähän selittyy sitoutumiskammo, eli vaikeus solmia avioliittoa tai hankkia lapsia? Miksi niin moni ei uskalla?
Kommentit (14)
100% tapauksista roikkuu vielä lapsuuden perheessään ja soittaa äidilleen joka päivä. Ei voi saada uutta ellei luovu vanhasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
100% tapauksista roikkuu vielä lapsuuden perheessään ja soittaa äidilleen joka päivä. Ei voi saada uutta ellei luovu vanhasta.
En tunne varmaan ketään aikuista miestä, joka pitäisi noin tiivistä yhteyttä äitiinsä.
100% tapauksista roikkuu vielä lapsuuden perheessään ja soittaa äidilleen joka päivä. Ei voi saada uutta ellei luovu vanhasta.
En tunne varmaan ketään aikuista miestä, joka pitäisi noin tiivistä yhteyttä äitiinsä.
Se on sinun ongelmasi.
100% tapauksista roikkuu vielä lapsuuden perheessään ja soittaa äidilleen joka päivä. Ei voi saada uutta ellei luovu vanhasta.
En tunne varmaan ketään aikuista miestä, joka pitäisi noin tiivistä yhteyttä äitiinsä.
Aloituksesta sain toisenlaisen fiiliksen. Ja btw, mä tunnen parikin :)
100% tapauksista roikkuu vielä lapsuuden perheessään ja soittaa äidilleen joka päivä. Ei voi saada uutta ellei luovu vanhasta.
En tunne varmaan ketään aikuista miestä, joka pitäisi noin tiivistä yhteyttä äitiinsä.
Aloituksesta sain toisenlaisen fiiliksen. Ja btw, mä tunnen parikin :)
että kalikka kalahti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse luulin pitkään, melkein 28-v olevani sitoutumiskammoinen. No, nyt nelikymppisenä minulla on kaksi lasta ja ihana mies. En ole sitoutumiskammoinen, ainakaan enää :)
- On tullut edellisissä parisuhteissa niin pahasti henkisesti turpaan että kammottaa ajatus uudestaan joutua sitoutumaan ihmiseen, jonka kanssa sitten onkin hyvin vaikea elää tai joka jättää
- Ei tiedä pohjimmiltaan mitä haluaa, haluaako oikeasti avioliittoa ja lapsia, eikä siksi halua tehdä sitoutumispäätöstä
- Ei ole varma onko nykyinen puoliso sittenkään se oikea johon haluaa sitoutua
Myönnän itse (olen 37 v nainen) että olen sitoutumiskammoinen. Johtuu siitä että olen niin monta kertaa seurustellut, tullut petetyksi ja jätetyksi ja satutetuksi. Ei enää jaksa luottaa että mistään suhteesta tulisi mitään vakavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
100% tapauksista roikkuu vielä lapsuuden perheessään ja soittaa äidilleen joka päivä. Ei voi saada uutta ellei luovu vanhasta.
En tunne varmaan ketään aikuista miestä, joka pitäisi noin tiivistä yhteyttä äitiinsä.
Aloituksesta sain toisenlaisen fiiliksen. Ja btw, mä tunnen parikin :)
että kalikka kalahti.
enkä tajunnut, että aloitus tarkoitti vain miehiä ja niiden sitoutumiskammoa.
Ja sulla varmaan kohta kilahtaa?
100% tapauksista roikkuu vielä lapsuuden perheessään ja soittaa äidilleen joka päivä. Ei voi saada uutta ellei luovu vanhasta.
En tunne varmaan ketään aikuista miestä, joka pitäisi noin tiivistä yhteyttä äitiinsä.
Aloituksesta sain toisenlaisen fiiliksen. Ja btw, mä tunnen parikin :)
että kalikka kalahti.
enkä tajunnut, että aloitus tarkoitti vain miehiä ja niiden sitoutumiskammoa.Ja sulla varmaan kohta kilahtaa?
En tarkoittanut sinua, vaan tuota jolle itsekin kommentoit. :D :D :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
100% tapauksista roikkuu vielä lapsuuden perheessään ja soittaa äidilleen joka päivä. Ei voi saada uutta ellei luovu vanhasta.
En tunne varmaan ketään aikuista miestä, joka pitäisi noin tiivistä yhteyttä äitiinsä.
Aloituksesta sain toisenlaisen fiiliksen. Ja btw, mä tunnen parikin :)
että kalikka kalahti.
enkä tajunnut, että aloitus tarkoitti vain miehiä ja niiden sitoutumiskammoa. Ja sulla varmaan kohta kilahtaa?
En tarkoittanut sinua, vaan tuota jolle itsekin kommentoit. :D :D :D
kolisee, kilisee ja silleen, läälityksen paikka varmaan?
100% tapauksista roikkuu vielä lapsuuden perheessään ja soittaa äidilleen joka päivä. Ei voi saada uutta ellei luovu vanhasta.
En tunne varmaan ketään aikuista miestä, joka pitäisi noin tiivistä yhteyttä äitiinsä.
Aloituksesta sain toisenlaisen fiiliksen. Ja btw, mä tunnen parikin :)
että kalikka kalahti.
enkä tajunnut, että aloitus tarkoitti vain miehiä ja niiden sitoutumiskammoa. Ja sulla varmaan kohta kilahtaa?
En tarkoittanut sinua, vaan tuota jolle itsekin kommentoit. :D :D :D
kolisee, kilisee ja silleen, läälityksen paikka varmaan?
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. En tiennyt, että suomi on noin vaikea kieli. No ei se ole niin vaarallista.
Sitten asiaan. Sitoutumiskammo oli mullakin, kunnes löytyi se oikea. Ikävä totuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuoruus on jotenkin pidentynyt. On vaikea valita runsaista vaihtoehdoista se tapa elää omaa elämää.
Ehkä silti enemmän miesten ongelma?
Sitten asiaan. Sitoutumiskammo oli mullakin, kunnes löytyi se oikea. Ikävä totuus.
Jos luulee olevansa oikean kanssa muttei olekaan?
Mitäs sitten jos toinen haluaa sitoutua ja toinen ei? Eroko on ainoa ratkaisu? Miten sitä sitoutumista edes mitataan?
En tiedä miten se muilla menee, subjektiivistahan se on, mutta kerron toki itsestäni. Mulla oli kaksi vakavampaa suhdetta ennen nykyistä. Asuttiin yhdessä ja joo vuosia seurusteltiin, mutta ajatus avioitumisesta, asuntolainasta ja lapsista inhotti. Sellainen epämääräinen tunne, että halusi kuitenkin ja kaikesta huolimatta vain hengailla ja pitää matkalaukkuja pakattuna. Koko ajan siis sellainen fiilis, että olisiko sittenkin jotain muuta ja parempaa tarjolla. Sitten tapasin nykyisen mieheni. Hänen kanssaan kaikki tuntui oikealta ja epäröinti oli ohi. Tiesi, että tässä se on. Hänellä oli ja on sama tunne. En osaa vastata muihin kysymyksiisi.