Lue keskustelun säännöt.
Epätasapuolisista vanhemmista ja appivanhemmista
22.03.2012 |
Kun heistä on ollut täällä paljon puhetta ettei vanhemmilta/appivanhemmilta saa rahallista tukea tai lastenhoitoapua, mutta saman perheen toinen lapsi taas saa rahallista apua ja lastenhoitoapua ja se koetaan epäreiluksi.
Niin miten teidän mielestänne esim. seuraavassa tilanteessa pitäisi vanhempien toimia:
-toinen lapsista perheineen asuu lähellä, käy usein kylässä, pyytää usein hoitoapua ja on huonommin toimeentuleva. Perheen lähellä ja läheisissä väleissä olevat vanhemmat näkevät mitä perheeltä tai lapsilta puuttuu, ja haluavat auttaa, ostaa tavaroita ja lapsille vaatteita joita näkevät perheen tarvitsevan. Perheen lapset asuvat lähellä, joten heitä on helppo ottaa hoitoon.
-toinen lapsista perheineen asuu kauempana, ehkä satojen kilometrien päässä, yhteydenpito ja kyläilyt ovat vähäisempiä, perhe on hyvin toimeentuleva, lapsilla/perheellä näyttää olevan riittävästi kaikkea. Välimatkan takia hoitoapua on hankala järjestää. Perhe näyttää pärjäävän kaikin puolin hyvin omillaan.
Miten tässä tilanteessa voi toimia tasapuolisesti?
Pitäisikö lähettää sama summa rahana paremmin toimeentulevalle perheelle, millä antaa tavaroita, ruokaa tai rahaa huonommin toimeentulevalle perheelle?
Pitäisikö lähellä asuvien lastenlapsien näkemisestä ja hoitamisesta rajoittaa, eli nähdä ja hoitaa heitä yhtä usein kun ehtii näkemään ja hoitamaan toisen kaukana asuvan perheen lapsia?
En kyllä tiedä...
Kommentit (7)
kohtelee lapsia tasapuolisesti. Lahjojen suhteen sen pitäisi olla helppoa: 50-50. Ja ne kauempana asuvat lapsenlapsetkin voisi kutsua pari kertaa vuodessa lomalle mummolaan ja heitä voisi pari kertaa vuodessa käydä katsomassa. Myös juhlapäivien vietossa voisi olla jonkinlainen vuorotteluperiaate niin ettei aina oltaisi sen lempilapsen luona vaikka he kuinka ehtisivät aina pyytää ensimmäisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap, että lähellä asuva perhe noukkii vain rusinat pullasta? kyllä siinä lähellä asumisessa on se toinenkin puoli, jota se kaukana asuva ei näe..
kun kyetään ITSE huolehtimaan heidän elatuksestaa. Se ei ole isovanhempien tehtävä. Noloa puuhaa.
ap, että lähellä asuva perhe noukkii vain rusinat pullasta? kyllä siinä lähellä asumisessa on se toinenkin puoli, jota se kaukana asuva ei näe..
miten itse toimisin vastaavassa haastavassa tilanteessa ollakseni täysin tasapuolinen äiti/anoppi. Sitten kun on lapsenlapsia, vuosien päästä...
ap
muuten kuten näppärää on, mutta ole tasapuolinen lastenlasten synttäreiden ja joulujen kanssa. Kun kauempana asuvat ovat kylässä, juttele ja ole heidän kanssaan, älä koko aikaa puhu niistä lempparilapsista, ainakaan niille lapsenlapsille. Ja muista, että perhe joka näyttää hyvin toimeentulevalta, on sitä ehkä koska he tekevät valintoja, joilla rahaa säästyy. Huonosti toimeentuleva taas voi olla köyhä, koska valitsee tiettyjä asioita toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska en pysty antamaan apua kaukana asuvalle (olen vielä töissä), en anna sitä tuossa lähellä olevallekaan. Koska kaukana asuva pärjää taloudellisesti, en anna rahaa lähellä asuvalle.
Nykysuomessa on olemassa hoitopaikkoja, ihan kunnallisia, joihin lapset saa hoitoon, joten ongelmaa ei sen suhteen kenelläkään voi enää olla.
jos välillä meille soitettaisiin ja kysyttäisiin kuulumisia.
jos silloin kun 2 kertaa vuodessa kysymme lastenhoitoapua todelliseen tarpeeseen niin tultaisiin eikä sitten olisi jo sovittu tuon lähellä olevan perheen kanssa hoitoapua..
kun nähtäisiin, ei jauhettaisi koko aikaa tuon lähellä asuvan perheen lapsista.
lapsemme saisivat kohtuukivat lahjat synttärinä ja jouluna.