Petyin täysimetykseen :(

näin sitä painostetaan ja lähes pakotetaan toimimaan oppikirjojen mukaan.



oma valinnanvapaus kyseenalaistetaan.

Siis ihan oikeasti, mitä ihmeen odotuksia sulla oli?



Ja ihan tiedoksi, vauvaa voi imettää eristäytymättä. Tuttipulloakin voi käyttää. Joku muukin voi pitää vauvaa liinassa kuin vain äiti.



Imetyksestä on yleisellä tasolla kiistatta hyötyä lapselle, ethän voi tietää olisiko juuri sinun lapsesi niitä, jotka sairastuvat korvikkeen takia ykköstyypin diabetekseen tai allergioihin.

Kuulostaa vähän erikoiselta. Uskoisin, että vain aniharva tekee kuvaamiasi asioita joku palkkio mielessään. Haiskahtaa jopa provolta.

saavasi aikaan? Jotain ihmelapsen tapaista vai?

EI se täysimetyksen hyöty välttämättä päälle näy mitenkään.

Ikävä jos suoritit kovasti äitiyttä lapsesi ollessa vauva. Sehän sinua taitaa eniten harmittaa.

Siihen ei kukaan painosta ja jokainen tekee asiat omalla tavallaan.

olisi pitänyt vaikuttaa lapseen?

Ei se ole niin vakavaa! Mäkin yritin kaikkeni, mutta epäonnistuin imetyksessä. Meillä oli niin rankkaa, että en enää viitsinyt vaatia kestovaippahärdelliä itseltäni. Pääsin mielestäni helpommalla kun vain heittelin vaippoja roskiin eikä tarvinnut lisää pyykkäillä.



Meillekin tulossa toinen lapsi ja aion toki yrittää saada imetyksen toimimaan, mutta päätin myös sen, että jossei suju, niin ei suju! Mä en suostu enää toistamiseen ottamaan "huono äiti"-viittaa harteilleni. Hirveä stressi ja suorituskeskeisyys ja AIVAN turhaan! Elämää voi elää rennomminkin.. mielenterveys nimittäin säilyy varmemmin niin ;D

kun yhtä lapsistani yritin imettää ja hoitaa sitten viimeisen päälle. Seuraavan kanssa päätinkin taas alittaa rimoja, kun ei se taivas auennut eikä siitä mitään mielihyvää tullut, että teki kaiken juuri niin kuin "pitää".

se vaan on niin että joskus esikoisen odotusaikana tulee luettua joku tyyli esim. kasvattaa tai elää mikä vaikuttaa omasta mielestä hirrrrvveen järkevältä ja fiksulta jne. mut sit jossain vaiheessa tosiaan huomaakin ettei se nyt ollutkaan niin ihmeellistä ja just että muutkin on ihan samanlaisia vaikka asioita on tehty eri tavalla.



Olin esikoisenkin aikana jo aika rento äiti mut nyt toisen aikana huomaan kyllä ottavani vieläkin rennommin :D Esim. ei se nyt oo niin päivän päälle et koska sille lapselle saa antaa tavallista maitoa,tietenkin jos allergioita tms. niin eri juttu, mut meillä tyttö on saanut tavalliseen maitoon keitettyä puuroa 8kk:n iästä eikä oo sen kummemmin reagoinut. Tässä nyt vaan yks esimerkki käytännön arjesta :)

Et kai ole tosissasi?



Hyvä että olet nyt huomannut. Mitään täydellistä äitiyttä ei ole olemassakaan.

ja kolmannen kanssa nauttii.



Itsellä taas meni eka imetys pieleen tuttipullon takia, lapsi sai siitä helpommin maidon ja hylkäsi rinnan. Lopetin imetyksen 4kk, koska se meni niin mahdottomaksi (yrittää imettää vauvaa, joka mieluummin syö pullosta).



Ei noista asioista tartteis meuhkata. Kukin tehköön, kuten parhaaksi näkee.

nyt ei ole mitään ongelmaa, mutta en todellakaan olisi jaksanut pelkillä kestoilla vetää.

olisi pitänyt vaikuttaa lapseen?

Hienoa että teit noin! Niin mäkin. En kertaakaan käyttänyt pulloa enkä tuttia.

Mutta luuletko ettei lapsellesi silti voi tulla

uhmaikää??

Voin kyllä kertoa että mun lapsi on ihana ja rauhallinen ja sillä oli silti uhmaikä, mutta hyvin

meni.

Nyt sekoitat kaksi eri asiaa tuossa kirjoituksessasi. Mietipä mitkä kaksi..

on sellainen asia, johon kaikki on tulossa osingolle. Mä ihmettelin silloin aikanaan kaikkia niitä valistuslippulappusia, joita posti kantoi kun lapsi oli syntymässä. Mulle ystävällisesti kerrottiin, mitä ja miten lapsen pitäisi syödä, mihin pissiä ja missä nukkua. Mä tulin tästä propagandasta niin vihaiseksi siksi, että se on niin laskelmoitua ja kohdistuu siihen koko naisen elämän herkimpään hetkeen, jolloin on altis vaikutteille koska haluaa tehdä kaiken "oikein". Lisäksi toi idealogia monien suositusten pohjalla on vähän hämärä, osassa on jopa vähän vaikutteita sellaisesta äiti maa-tyyppisestä ajattelusta, jossa evoluutiolla ja luonnolla on tietoisuus, niin että kun äiti tekee asiat oikein, niin hän saa sitten palkinnoksi helpon ja terveen lapsen.

Vaikka provohan tämä tietysti on, niin täytyy sanoa, että aloittaja on ymmärtänyt niin monen täällä valittajan suorituskeskeisyyden. Ajatellaan, että äitiys rakentuu kantoliinasta ja kestovaipoista. Mikäköhän olisi hyvän isyyden tai isoäitiyden määritelmä? Olisiko jotain siihen suuntaan, että aikaa, rakkautta ja rajoja? Toivottavasti ei ainakaan kantoliina ja kestovaippa.

Ei imetyksellä ole mitään tekemistä sen kanssa että et ole osannut ottaa rennosti ja nauttia vauva-ajasta.

Itse olen nauttinut jokaisesta vauvasta suunnattomasti, olen käyttänyt kestoja, kantoliinaa ja täysimettänyt kaksi nuorinta 6kk ikään (kaikkia kolmea olen imettänyt 1-1,5 vuotta).

Varsinkin kolmannen kohdalla todella huomasi miten helppoa täysimetys onkaan kun on kaksi muutakin lasta ja kotitöitä riittämiin, ei pullojen pesua ja korvikkeen lämmitystä, tissi suuhun ja vauva oli tyytyväinen.

ekan kanssa suorittaa aika paljon ja tekee oppikirjan mukaan, ihan jo tietämättömyyttään kun ei ole aikaisempaa kokemusta.



Toisen kanssa ei oo enää mitään stressiä, se kulkee siinä sivussa ja tietää ettei se kuole muovivaippaan tai tutteliin.

Ainakin joistakin jutuista. Mutta kolmosen kanssa ei jaksanut enää. Tavallista maitoa tosin kolmonen ei ole saanut ennen aikojaan, paitsi mitä nyt söi pullaa suunnilleen ensimmäiseksi kiinteäksi ruoaksi.

tuolloin suositellut 6kk ja jatkanut molempien imetystä reilusti yli vuoden ikäisiksi.



Itse koin täysimetyksen ajan helpoksi enkä lainkaan stressaavaksi, ruoka oli aina mukana ja aina valmiina. Enkä eristäytynyt maailmasta. Esikoisen kanssa reissattin aika paljonkin, matkaillessa täysimetys oli erityisen helppoa.



Minä nautin imetyksestä, haikeana joskus muistelen lapsosten vauva-aikaa.

Ei ne tissit siinä vain koristeena ole!



"Paras" selitys, minkä olen kuullut, kysyessäni syytä imettämättömyydelle, kun maitoakin olisi kuulema tullut, oli: "ei se vaan ollu mun juttu." Tämä sai minut lähes raivon partaalle.