Lue keskustelun säännöt.
Petyin täysimetykseen :(
12.03.2012 |
Ärsyttää, harmittaa, itkettää. Täysimetin lastani täsmälleen suositusten mukaan (6kk) ja jatkoin osittaisimetystä 1-vuotiaaksi asti. Vauva ei saanut lainkaan korvikkeita, ei tuttipulloa eikä tuttia. Lisäksi hänellä oli kestovaipat, ja käytössä olivat myös kantoliina ja perhepeti.
Entä sitten? En ymmärrä, miksi näistä asioista meuhkataan niin kauheasti. Nyt lapseni on ihan tavallinen, usein rasittavasti kitisevä 3-vuotias uhmaikäinen lapsi. Ja rehellisesti sanottuna en huomaa hänessä mitään eroa verrattuna muihin samanikäiseen (jos katson häntä objektiivisesti, enkä äitiyden vaaleanpunaisten lasien läpi).
Lähinnä se harmittaa, että vauvavuosi meni vaatiessa itseltä tätä "täydellistä äitiyttä", joka ei kuitenkaan tuonut tullessaan mitään erikoista. Korkeintaan eristäydyin entisestään muusta maailmasta, kun imetyksen takia kukaan muu ei voinut ruokkia vauvaa, eikä vauva lopulta viihtynyt muualla kuin liinassa koska olin opettanut hänet siihen.
Seuraavan lapsen kanssa aion ottaa vähän rennommin, todellakin. Ehkä jopa opetan tuttipullolle. Huu!
Kommentit (27)
Voi veljet 21. Onpa sulla ongelmat! Mietipä hieman, mikä on oikeasti raivostumisen arvoista! Onkohan imettämisestä tullut sinulle uusi uskonto, jonka puolesta kannattaa saarnata, syyttää ja tuomita ja jonka ylipappina taidat toimia sinä itse? Vai elätkö pumpulissa? Etkö näe, että aika moni äiti tekee lapselleen jotain oikeasti todella vahingollista, jotain, josta todella saa ja pitääkin raivostua, mutta imettämisen puute ei ole yksi niistä asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi veljet 21. Onpa sulla ongelmat! Mietipä hieman, mikä on oikeasti raivostumisen arvoista! Onkohan imettämisestä tullut sinulle uusi uskonto, jonka puolesta kannattaa saarnata, syyttää ja tuomita ja jonka ylipappina taidat toimia sinä itse? Vai elätkö pumpulissa? Etkö näe, että aika moni äiti tekee lapselleen jotain oikeasti todella vahingollista, jotain, josta todella saa ja pitääkin raivostua, mutta imettämisen puute ei ole yksi niistä asioista.
Jos ainoa syy siihen, ettei imettanyt lasta on "ei ollut mun juttu", eika taustalla mitaan muuta, niin voisi kylla katsoa peiliin :) Ne ole mikaan pimgottaja, mutta lapsen kannalta itsekas aiti. Olisi edes imettanyt muutaman kuukauden :) Jos todellinen syy olisi vaikka, etta ahdistui niin paljon imettamisesta etta mielenterveyskarsi, niin anna pulloa. Pitaa olla rehellinen itselleen, vai mita?
voisivat suunnata energiansa esim äiteihin, jotka synnyttävät fas-lapsia raskauden aikaisen liiallisen alkoholinkäytön takia, tai huumeäiteihin, lapsen hakkaaja äiteihin, äiteihin jotka hylkäävät lapsensa pariksi päiväksi yksin kotiin jne jne.
Oikeasti maailmassa on väärinkohdeltuja, laiminlyötyjä, hylättyjä vauvoja, joiden äidit ovat oikeasti olleet huonoja äitejä vauvoilleen ja lapsilleen. Joku äidinmaidon korvikkeen antaminen on oikeasti naurettava paasaamisen aihe näihin verrattuna.
21;n kommentista. Ei kukaan ole velvollinen selittämään kenellekään, miksi ei imetä - se vaan ei kuulu muille. Mun on todella, todella vaikea ymmärtää, miten sä 21 raivostuit tuollaisesta asiasta, jossa lapsi saa ruokaa ja huolenpitoa eikä hänellä ole mitään hätää. Ehkä sun kannattais perehtyä siihen, paljonko lapsia tässä maassa laiminlyödään ja pahoinpidellään, ja säästää sun raivo tähän.
Leimaako lapsen otsaan: "olen täysimetetty lapsi" ja siksi fiksumpi kuin muut. Itsekin täysimetin lapseni, mutta en mä ole noin hassu. Mikä olisi helpompaa kuin imettäminen? Mulla on valitettavasti kokemusta myös pulloista, kun jouduin yllättäen pakottavasta syystä myöhemmin lopettamaan imetyksen aiemmin kuin olisin halunnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse otin rennosti alusta asti eli lapsi meni osittaisimetyksellä, kertakäyttövaipoilla ja tutti ja tuttipullo olivat käytössä. Sain superterveen lapsen, joka alkoi nukkua täysiä öitä 2kk iästä alkaen. Nautin täysillä vauvavuodesta. Mietin monesti, että ne, jotka jonkunlaisen painostuksen alaisena pyrkivät täydelliseen äitiyteen, voivat kokea ehkä pettymystä, kun "tuloksena" ei olekaan mitään sen erityisempää. Oma lapseni ei ole nyt 5-vuotiaana millään mittapuulla mitattuna huonompi lapsi kuin ne, joiden eteen on pingotettu kaikki.
olen huoletta käyttänyt vain ja ainoastaan tavallisia kertakäyttövaippoja, ja lasta imetin niin kauan kuin ikinä pystyin, ja kun kaikki meni imetyksessä pipariksi kolmen kuukauden kohdalla, yrityksistä huolimatta, niin siirryin pulloruokintaan, ilman syyllisyyttä.
Joidenkin mielestä olen varmasti äiti syvyyksistä, kun olen antanut äidinmaidonkorviketta, enkä ole pakottanut lastani huutamaan nälkäänsä kahta päivää enempää putkeen. Minulla erittäin huono tissimaidonherumisreflesi tisseissä, ja molemmat vauvat eivät yksinkertaisesti ole jaksaneet tehdä "töitä" tarpeeksi näiden mun rintojen kanssa riittävästi, kun maitomäärän tarve todella paljon suurenee kolmen kuukauden kohdalla. Vauva sai rintaraivareita koko imetyskauden ihan vastasyntyneestä lähtien, lähes kolme kuukautta imetin rintaraivareiden kanssa, oli syömislakkoa vauvalla ym. kun tiedän, että tissini ovat tosi hankalat herumisen kannalta vauvalle.
Toisaalta olen äiti, joka boikotoi lasten ruokavaliossa eineksiä, joten meillä syödään kotona vain itsetehtyä terveellistä ruokaa, hyvistä raaka-aineista.
Äitiys on aihe, josta voisi keksiä tuhat ja miljoonaa asiaa jolla voi syyllistää äitejä. Itse olen pullantuoksuinen, kokkaava, siivoushullu, perhekeskeinen äiti, joka kuitenkin käyttää vauvoilla kertakäyttövaippoja ja äidinmaidonkorviketta. Summa summarum. Aina löytyy jokaisesta äidistä ne kohdat mistä voi syyllistää ja kehua.