Lue keskustelun säännöt.
Vaikuttaako vauvan tunne-elämä motoriseen kehitykseen?
11.03.2012 |
Esikoiseni on nyt 6kk ja neuvolassa viimeksi huolestuttiin kun ei ryömi vielä. Pyörii kyllä "napansa ympärillä" ja kääntyilee. Neuvolan täti sitten kysyi että "oletko varmasti panostanut tarpeeksi turvallisen kiintymyssuhteen luomiseen, kunn kehitys tuntuu näin viivästyvän" ja sitten piti luentoa että vauvat jotka eivät ole voineet luoda turvallista kiintymyssuhdetta vanhempiinsa yleensä kehittyvät motorisesti hitaammin.
Uskoisin että olen kuitenkin panostanut tuohon, en ole ikinä jättänyt vauvaa itkemään yksin ja saa olla myös sylissä paljon ja saa paljon läheisyyttä meiltä molemmilta. Nyt en sitten tiedä mitä oikein pitäisi tehdä, pelästyin tuota neuvolaa kuitenkin että voisinko siis itse tehdä jotain että pojan kehitys olisi "normaalia".
Anteeksi sekava selitys :/
Kommentit (4)
No ihan varmasti et ainakaan emotionaalisesti ole tehnyt mitään väärin, sen huomaa jo tekstistäsi.
Nyt on tainnut käydä niin, että olet saanut vähän virkaintoisen neuvolantädin. Älä stressaa, ja houkuttele lasta liikkeelle positiivisesti, esim lelun avulla. Mitään hätää ei ole kuitenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis tokihan esim. lapsi, joka on masentunut, saattaa oppia motorisia taitoja viiveellä, mutta tuskinpa sinun kannattaa tästä asiasta olla huolissaan!
Mun kuopus lähti ryömimään 8kk iässä, konttaamaan vuoden iässä, kävelemään 1,5 vuotiaana. Ja aivan taatusti on emotionaaliset tarpeet tyydytetty ja kiintymyssuhteet kunnossa.
Tosi omituinen nla:n täti sulla :/.
esikoinen kehittyi motorisesti melko hitaasti. Muuten kehitys on ollut nopeaa ja oppi esim. 4,5-vuotiaana lukemaan. Koskaan ei ole kukaan epäillyt mitään kiintymyssuhdehäiriötä tms., päinvastoin kehuttu neuvolassa ja päiväkodissa, että reipas, hyvän itsetunnon omaava, sosiaalinen lapsi.
Emme ole itsekään mitään urheilijoita mutta yritämme tukea lapsen liikunnallista kehitystä, että esim. liikuntatunnit olisivat helpompia ja että lapsi oppisi nauttimaan liikunnasta, kuten itsekin olemme vanhemmiten oppineet.
että ei tavallaan ole mitään syytä liikkua, kun ovat vanhempiensa silmäteriä muutenkin, kun siis ovat niitä kauan odotettuja esikoisia.
Olet varmaan ollut täysin riittävä ja juuri oikeanlainen äiti vauvallesi.
Voit kuitenkin kannustaa häntä liikkumaan esim. niin, että et aina otakaan häntä heti syliin, kun inahtaa (en väitä että olisit tätä tehnyt), vaan huikkaset vähän matkan päästä että no kukas pikkuinen se siellä huutelee, kyllä sää kuule pärjäät. Eli annat vauvalle tilaa mutta pidät näköyhteyden.