Kolmas poika tulossa ja olen vähän pettynyt.. :(

mutta onhan pojat kivoja, kuten tytötkin. Pääsette edullisemmalla nyt!

Me saimme tytön neljän pojan jälkeen. Oli kiva yllätys, mutta ei syy tehdä viidettä lasta.



Pojat on suoria, reiluja ja simppeleitä. Ja ihania. :)

kolmen pojan äiti

On poika toki tervetullut ja tulee olemaan rakastettu. Ihmiset ovat olleet tosi ajattelemattomia kun kuulivat kolmannesta pojasta. Anoppi melkein suuttui.



Ap

tyttö, olisin halunnut kolmannesta pojan, mutta tyttöä lääkäri veikkasi ja tämäkin harmittaa. Mutta samaa mieltä poikien kanssa helpompaa ja onhan mulla yksi tyttökin. ennen lasten syntymää toivoin vain tyttöjä, ku en pojista tienny mitään. mutta näillä korteilla mennään ja oikeesti aika pikkumainen olisin jos tästä nyt enemmän numeroa tekisin. pahempiakin asioita. ajattele esim. niitä joilla ei lapsia lainkaan. iloitse lapsistasi äläkä mieti mitä voisi olla, elämä menee hukkaan

kaikki pikkutytöt joita tunnen vinkuvat ja valittavat, pojat taas ovat oikeita hurmureita

miniöitä ja heiltä lapsenlapsiksi kenties tyttöjäkin. nauti nyt poikien jutuista, kaikki aikanaan.

Minua ei harmita. Mies vähän kyseli, mutta sanoin, että mieti kuopus vaikeana päivänä ja kerro kymmennellä. Siinä sulle tyttö.



Eli olen ihan oikeiasti monen vuoden pk kokemuksella sitä mieltä, että pojat ovat helpompia :)



Toki heppahommiin ei ehkä tyttöä tarvis niin paljon houkutella ko poikia... ;)

Se yks afgaanianoppihan tappoi vasta poikansa kanssa pojan vaimon kun tytön synnytti... joo, ihan kuin se olis sen äitin syy, jos lapsi on jonkun mielestä väärää sukupuolta... ole vaan tyytyväinen jos on tyttö tai poika eikä jotain siltä väliltä (intersukupuolisia yhtään väheksymättä - mutta ei se elämä heillä voi helppoa olla kun näitä anoppejakin on joka lähtöön).

Olisin pettynyt jo ensimmäisestä jos olis ollut poika. En halua poikia.

... ja sitten tulee se mutta! Kun kaikkia muita se on tuntunut jotenkin riepovan, että on vaan toista sukupuolta meidän lapsissa. Ei jaksa oikein ymmärtää, lapsi kuin lapsi. Ja ajatella, kun meidän lapset eivät ole kaikki edes terveitä, hui kauhistus ;) Ja silti olen lapsistani onnellinen.

"Pojat on suoria, reiluja ja simppeleitä."



Niin totta. Meillä kaksi poikaa ja yksi tyttö. Jos tyttö olisi ollut esikoisemme, olisi varmaan jäänyt ainoaksi. Rakas toki, mutta helpompi hoitaa (ainakin pienenä) vaikka 5 meidän poikien laista poikaa kuin tuota tyttöä.

Meille veikataan toista tyttöä kohta syntyväksi, ja tiedon kuultuani olin tosi pettynyt. Oikeastaan luulen, että se johtuu siitä luopumisesta, jonka joutuu käsittelemään; en koskaan elämässäni saa pojan nassikkaa, tms. On kyllä paljon muutakin josta jään elämässäni paitsi, ja joutunut pettymyksen vain sietämään, ja kohta asiaa ei enää muistakaan.

"tytöt ovat vaikeita vinkujia, hemmoteltuja pikkuprinsessoja". Miksi ei voi ihan asiallisesti keskustella pettymyksen tunteista ilman toisen sukupuolen mollaamista? Ylipäätään ihmettelen miten vähän osa naisista tuntuu omaa sukupuoltaan arvostavan kun pikkutytöt ovat kamalia. Minulla on sekä tyttöjä että poikia ja kaikki ovat rakkaita ja aivan omanlaisia persoonoitaan, jokaisella on joskus parempia ja joskus huonompia hetkiä, mutta hemmoteltuja pikkuprinsessoja tai -prinssejä lapseni eivät ole. Yksi on itse rauhallisuus, yksi on herkkä kaunosielu selvästi esteetikko, yksi tulistuu herkästi, mutta leppyy myös yhtä nopeasti ja yksi on vielä arvoitus kun on niin pieni, että luonteesta on vaikea sanoa mitään.



Itsekin luulen, kuten joku vastaaja ylempänä, että pettymyksessä on monesti kyse ns. luopumisen surusta etenkin silloin kun kyseessä on taatusti se viimeinen lapsi.

Äläs nyt ap! Minäkin olen raskaana ja ennestään kaksi poikaa. En tiedä vielä kumpi tulossa, mutta minulle ei mitään väliä. Tai toki sitä arvuuttelee, että kumpikohan tulossa, mutta oma peroonansahan se on tyttö tai poika, ei sukupuolella ole väliä. Minusta on kiva ajatus jos meillä olisi usean pojan sarja. Kaikki varmasti ihania, mutta kuitenkin vähän erilaisia. Rakastut varmasti poikaasi, älä välitä tyhmistä kommenteista. ihmiset ovat ajattelemattomia ja pikkusieluisia. AJattele nyt miten ihanaa, odotat pientä poikaa joka ansaitsee kaiken rakkauden ja hellyyden minkä voit hänelle antaa ja se palkitaan myöhemmin varmasti!! Pojat ovat ainakin oman kokemukseni mukaan aivan ihania ja ovat sulattaneet sydämeni :) Turhaan poikia mollataan, minun poikani ainakaan eivät todellakaan ole mitään riehuvia räkänokkia vaan aivan fiksuja ja suloisia, jotka osaavat puhua myös kauniita asioita ja osoittaa hellyyttä. Sehän on vain kasvatuksesta kiinni ja siitä kuinka paljon osoitat itse heille hellyyttä ja rakkautta! Onnea odotukseen!

Harvinaisen fiksu kirjoitus tällä palstalla.



Itselläni on tyttö, ja olin todella iloinen, kun kuulin hänen olevan tyttö. Ennen kuin toisesta lapsesta oli edes tietoa, tai itseasiassa ensimmäisenkään sukupuolesta, jotkut miehen sukulaiset jo hehkuttivat että pitäisi saada poika.



Nyt odotan toista enkö vielä tiedä sukupuolta, ja uskon, että kumpi tahansa tämä viimeinen lapseni tulee olemaan, olen yhtäaikaa pettynyt (luopumista ajatuksesta ensimmäisen siskosta ja toisesta ihanasta tytöstä tai luopumista siitä ajatuksesta, että meillä koskaan olisi poikaa) ja toisaalta

todella iloinen.



Minusta on surullisen kuuloista tuo tyttöjen haukkuminen. Vielä kun tiedetään perinteiset asenteet Suomessa ja nykyiset asenteet ja julmatkin käytännöt maailmalla, ihmetyttää, että jotkut haluavat edes jollain tavalla ylläpitää tuota traditiota.

Minä olen kolmen pojan äiti ja siitä onnellinen. Onnellinen olisi myös tytöstä. Koen kuitenkin että ympäröivä maailma suosii tyttöjä ja olen jopa saanut kommentteja että en olisi äiti lainkaan kun en ole tytön äiti. Lisäksi saan kuulla jatkuvasti mistä kuulemman jään paitsi. Mutta ehkä se on niin, että kun minulla on vain poikia olen "yliherkkä" kommenteille missä mollataan poikia ja koen että tyttöjä pidetään jotenkin parempina.



Toivoisin niin että lapsia ajateltaisiin lapsina, yksilöinä, ei sukupuolina ja me kaikki äidit muistettaisiin että olemme korvaamattomia omille lapsillemme ja omat lapsemme ovat korvaamattomia meille, siitä viis onko kumpi sukupuoli.



Myönnän kyllä että joskus olisi kiva tehdä "tyttöjen juttuja" lasten kanssa, mutta paljon olen saanut ja tulen saamaan pojiltani asioita jotka korvaavat tuon puutteet. Onneksi on suloisia sukulaistyttöjä joille voi ostaa koruja jne. Vaikka anoppi ja sukulaiset täälläkin melkein ne teräväkielisimmän kommentoijat siitä kuinka olemme pikkuisen huonompia kuin muut kun ei sitä tyttöä ole.

Jokainen lapsi on omanlaisensa yksilö, ei mikään kasvottoman tyttö- tai poikamassan edustaja.



t. kolmen tytön äiti

Nyt sinun täytyy olla huolissaan vain kolmesta mulkusta. Jos olisi tullut tyttö, sinun olisikin pitänyt olla huolissaan kaikista maailman mulkuista ;)



No tosissaan, aika hassu anoppi, jos sinulle suuttuu kolmannesta pojasta. Vinkkaapa sille, että tietäähän hän, kummalta se y-kromosomi oikein tulee...

Minä en voi saada lapsia :(