Miksi hölmölä Suomi koettaa haalia datakeskuksia?

Miten täällä menee lähes jokainen asiallinenkin keskustelu lähes aina linjalle: "Persut sitä" - "Vasemmisto tätä"? Ettekö oikeasti muuta ajattele? Jos poliittisen puolueen lobbaus tai toisen mustamaalaus kiiinnostaa, tuo on yksi tyhmin tapa muutenkin — ihmiset ovat poteroissaan ja siellä pysyvät, heitellen mihinkään vaikuttamattomia tyhjiä lauseita. Meno muistuttaa Trumpia jumaloivien MAGA-lakkien ja Gavin Newsomin kannattajien keskinäistä loanheittoa. Eli kuintuontitavaraa Jenkeistä tämäkin palstan tyyli: typeryyttä ja itse keskustelussa oleva aihe jää sivuun.

Minulle tässä ei ole ainakaan puoluepolitiikasta kyse. Vaan näistä nykyisistä AI-datakeskuksista, ja niiden haitoista Suomelle (ja koko maailmalle laajemmin tästä koko nykyisestä laukalle lähteneestä AI-hypetyksestä, joka pilaa luontoa laajasti ja on muutenkin järjettömällä pohjalla nykymuodossaan). 

Voin kannattaa oikein hyvin Vasemmiston puheenjohtajan, Minja Koskelan järkeviä ehdotuksia esim. A-studiossa kansallisesta datakeskussrrategiasta, samoin kuin vastustaa Vihreiden puoluevaltuuston johtoon *sekä* Suomen Datakeskusteollisuuden johtoon kuuluvan Antti 'Jogi' Poikolan lobbausta datakeskusteollisuuden ja mm. Googlen hankkeiden puolesta (samassa A-studion lähetyksessä 15.10. Löytyy Yle Areenasta).

Samoin voin kannattaa myös kokoomuksen Heikki Vestmanin lakialoitetta, joka velvoittaisi isot datakeskukset "tuomaan oman sähkönsä" Irlannin mallin mukaan, minkä aloitteen on allekirjoittanutkin Eduskunnadsa yli 100 kansanedustajaa yli puoluerajojen.

Kysymys: Ajaako puoluepolitiikka itse asian ohi? Kuinka moni voi irrottautua "jumaloimasta" puoluetta tai tiettyä edustajaa (tai vastaavasti demonisoimasta) puoluekannan perusteella? Kuinka monelle itse asia merkitsee enemmän? Kuten tässä datakeskusten ryntäyksen tapauksessa Suomen luonto ja kansalaisten sähkölaskut? - Minua ainakin kiinnostaa jälkimmäinen. 

P.S. Mitä jos perustaisitte "persut vs. vasemmisto -loanheittoketjun" erikseen, te sitä haluavat. Lapsellisen ja ketään hyödyttämättömän hiekkalaatikkonahistelun sijasta olisi ihan mukava pysyä asiassa. En vain tiedä, onko se täyttä toiveajattelua tällä palstalla 🙄

Oli näistä datakeskuksista mitä mieltä tahansa, niin otetaan silti ilo irti niistä sen verran kuin voidaan:

1. Suorat jatkuvat työpaikat (Operointi ja ylläpito)

Kun datakeskus on valmis, se työllistää tyypillisesti joistakin kymmenistä satoihin paikallisia työntekijöitä. Keskeisimmät tehtävät paikan päällä ovat:

LVI- ja kiinteistötekniikan asiantuntijat: Datakeskukset vaativat massiivista ja monimutkaista jäähdytys-, ilmanvaihto- ja sähkötekniikkaa. Paikalliset insinöörit ja teknikot vastaavat näiden järjestelmien jatkuvasta huollosta, varavoiman testaamisesta ja energianhallinnasta.

Paikallinen IT-tuki ja laitehuolto (Smart Hands): Vaikka ohjelmistoja hallittaisiin ulkomailta, fyysiset laitteet rikkoutuvat ja vaativat fyysistä käsittelyä. Paikalliset konesaliteknikot vaihtavat viallisia kiintolevyjä, muistikortteja, reitittimiä ja kaapeleita.

Fyysinen turvallisuus ja vartiointi: Datakeskukset ovat tarkasti suojattuja kohteita. Paikalliset turvallisuusalan yritykset ja vartijat hoitavat 24/7-valvontaa, kulunvalvontaa ja turvatarkastuksia paikan päällä.

Paikallisjohto ja hallinto: Alueelliset esihenkilöt, HR-asiantuntijat, viranomaissuhteiden hoitajat ja paikalliset laitoshallinnon (Facility Management) johtajat.

2. Rakennus- ja laajennusvaiheen työt (Projektiluontoinen työllisyys)

Suurin yksittäinen työllistämispiikki syntyy datakeskuksen rakennusvaiheessa, joka voi kestää useita vuosia ja toistua uusien laajennusvaiheiden myötä:

Maanrakennus ja perustus: Paikalliset urakoitsijat tekevät kaivuutyöt, louhinnat ja perustukset.

Rakennustyöt ja asennukset: Paikalliset sähköasentajat, putkiasentajat, hitsaajat ja rakennustyöläiset vastaavat hallien pystytyksestä ja infran (kuten kilometrien mittaisten kaapelivarantojen ja jäähdytysputkien) vetämisestä.

Liitännät infrastruktuuriin: Paikalliset energiayhtiöt ja teleoperaattorit tekevät massiiviset sähköverkon liitännät ja kuitukaapelivedot tontille.

3. Välilliset työpaikat ja palvelut (Aluetalous)

Suuri ulkomainen toimija ostaa merkittävän osan tukipalveluistaan paikallisilta markkinoilta:

Puhtaus- ja siivouspalvelut: Erityisesti palvelinsalit vaativat äärimmäisen tarkkaa puhtautta ja pölyttömyyttä, mihin käytetään erikoistuneita paikallisia siivousyrityksiä.

Kunnossapito ja ulkoalueiden hoito: Piha-alueiden hoito, lumityöt ja kiinteistön ulkopuolinen huolto ostetaan lähes poikkeuksetta paikallisesti.

Hukka-energian hyödyntäminen: Suomessa useat datakeskukset (kuten Microsoftin suunnittelemat keskukset Kirkkonummella ja Espoossa) siirtävät hukkalämpönsä paikallisen energiayhtiön kaukolämpöverkkoon. Tämä luo yhteistyöprojekteja ja työtä paikallisten energiayhtiöiden insinööreille.

Palvelualat: Datakeskuksen työntekijät ja siellä vierailevat ulkomaiset asiantuntijat käyttävät paikallisia hotelleja, ravintoloita, takseja ja catering-palveluita.

Vierailija kirjoitti:

Oli näistä datakeskuksista mitä mieltä tahansa, niin otetaan silti ilo irti niistä sen verran kuin voidaan:

 

1. Suorat jatkuvat työpaikat (Operointi ja ylläpito)

Kun datakeskus on valmis, se työllistää tyypillisesti joistakin kymmenistä satoihin paikallisia työntekijöitä. Keskeisimmät tehtävät paikan päällä ovat:

LVI- ja kiinteistötekniikan asiantuntijat: Datakeskukset vaativat massiivista ja monimutkaista jäähdytys-, ilmanvaihto- ja sähkötekniikkaa. Paikalliset insinöörit ja teknikot vastaavat näiden järjestelmien jatkuvasta huollosta, varavoiman testaamisesta ja energianhallinnasta.

Paikallinen IT-tuki ja laitehuolto (Smart Hands): Vaikka ohjelmistoja hallittaisiin ulkomailta, fyysiset laitteet rikkoutuvat ja vaativat fyysistä käsittelyä. Paikalliset konesaliteknikot vaihtavat viallisia kiintolevyjä, muistikortteja, reitittimiä ja kaapeleita.

Fyysinen turvallisuus ja vartiointi: Datakeskukset ovat tarkasti suojattuja kohteita. Paikalliset turvallisuusalan yritykset ja vartijat hoitavat 24/7-valvontaa, kulunvalvontaa ja turvatarkastuksia paikan päällä.

Paikallisjohto ja hallinto: Alueelliset esihenkilöt, HR-asiantuntijat, viranomaissuhteiden hoitajat ja paikalliset laitoshallinnon (Facility Management) johtajat.

 

2. Rakennus- ja laajennusvaiheen työt (Projektiluontoinen työllisyys)

Suurin yksittäinen työllistämispiikki syntyy datakeskuksen rakennusvaiheessa, joka voi kestää useita vuosia ja toistua uusien laajennusvaiheiden myötä:

Maanrakennus ja perustus: Paikalliset urakoitsijat tekevät kaivuutyöt, louhinnat ja perustukset.

Rakennustyöt ja asennukset: Paikalliset sähköasentajat, putkiasentajat, hitsaajat ja rakennustyöläiset vastaavat hallien pystytyksestä ja infran (kuten kilometrien mittaisten kaapelivarantojen ja jäähdytysputkien) vetämisestä.

Liitännät infrastruktuuriin: Paikalliset energiayhtiöt ja teleoperaattorit tekevät massiiviset sähköverkon liitännät ja kuitukaapelivedot tontille.

 

3. Välilliset työpaikat ja palvelut (Aluetalous)

Suuri ulkomainen toimija ostaa merkittävän osan tukipalveluistaan paikallisilta markkinoilta:

Puhtaus- ja siivouspalvelut: Erityisesti palvelinsalit vaativat äärimmäisen tarkkaa puhtautta ja pölyttömyyttä, mihin käytetään erikoistuneita paikallisia siivousyrityksiä.

Kunnossapito ja ulkoalueiden hoito: Piha-alueiden hoito, lumityöt ja kiinteistön ulkopuolinen huolto ostetaan lähes poikkeuksetta paikallisesti.

Hukka-energian hyödyntäminen: Suomessa useat datakeskukset (kuten Microsoftin suunnittelemat keskukset Kirkkonummella ja Espoossa) siirtävät hukkalämpönsä paikallisen energiayhtiön kaukolämpöverkkoon. Tämä luo yhteistyöprojekteja ja työtä paikallisten energiayhtiöiden insinööreille.

Palvelualat: Datakeskuksen työntekijät ja siellä vierailevat ulkomaiset asiantuntijat käyttävät paikallisia hotelleja, ravintoloita, takseja ja catering-palveluita.

Kun Yhdysvalloissa AI-datakeskusten haittoihin on jo laajasti herätty ja niitä vastustetaan siellä voimakkaasti yli puoluerajojen, niitä on rakennettu mm. Eurooppaan enenevässä määrin. Irlannissa ne alkoivat viedä jo 20 % sen maan sähköstä, ja kotitalouksien sähkönhinnat karkasivat käsistä, jolloin sielläkin lopulta havahduttiin ongelmaan ja lakeja tiukennettiin. Samoin on käynyt mm. Alankomaissa ja Tanskassa.

- Nyt näitä sähkösyöppöjä ja luontoa pilaavia, kymmenien ja lopulta yhteensä satojen jalkapallokenttien kokoisia betonikolosseja rakennetaan ennätysmäärin Suomeen. Metsä saa väistyä ja vesistöt altistetaan päästöille, eläimet konesalien tuuletinmassojen jatkuvalle, matalataajuiselle huminalle. Ekosysteemejä pilataan. Siitä on ilo kaukana.

- Kyse on meidän luontomme pilaamisesta ja kansalaisten kasvavista sähkölaskuista. Isot AI-datakeskuskampukset voivat valmistuttuaan viedä ison suomalaiskaupungin verran sähköä, ja *siihen ei tuulivoima auta, koska nuo konesalit tarvitsevat sähkönsä tasaisesti ja jatkuvasti*, mutta työllistävät vain kourallisen ihmisiä. Osa heistäkin tulee ulkomailta. Mutta ehkäpä jokunen paikallinen siivoja tai vartija saa työpaikan ja läheinen ravintola muutaman uuden asiakkaan. Jipii... 🙄 Ja jossakin päin maailmaa ihmiset saavat mm. lisää AI-meemivideoita ja kuvien riisuntasovelluksia ja muuta yhtä "tuottavaa" 💩 (Mahdolliset tuotot kuittaa toki ulkomainen yritys).

- Jos myydään näille ulkomaisille konesaleille sähköä Gigawatteja ilman, että Suomeen syntyy korkean arvonlisän tuotekehitystä, TKI-toimintaa tai vahvaa verokertymää, kyseessä on digitaalisen raaka-aineen vienti: myydään vakautta ja vihreää sähköä halvalla ja otetaan itse verkon kuormitus- ja hintariskit. Tuo sähkö on pois ksikesta *oikeasti tuottavasta ja hyödyllisrstä teollisuudesta*.

Ja mitä tapahtuu kaikille näille AI-datakeskuksille, kun buumi hiljenee ja AI-kupla puhkeaa? Jäävät ruostumaan ja maisemaa pilaamaan, täynnä satojatuhansia myrkylliseksi SER-jätteeksi muuttuvia GPU-piirejä. 

Amerikassa puhe AI-kuplasta on jo arkipäivää. Korean pörssissä vastikään AI:in liittyvien muistivalmistajien osakkeet olleet rajussa laskussa. Lisäksi suuret AI-yhtiöt (OpenAI, Anthropic) ovat rajusti *tappiollisia*, samoin useat niille infraa suurella velkarahalla ja koroilla rakentavat yhtiöt (esim. Oracle ja CoreWeave). Jopa Alphabetin/Googlen vapaa kassavirta kävi tänä vuonna pakkasen puolella, ensimmäistä kertaa 22 vuoteen, johtuen sen valtavista investoinneista AI-infraan. Koko "A.I":n nykyisen mittakaavan valtava yliarvostus perustuu *tarinaan* ja "kasvu" lähinnä rahan kierrätykseen yritysten välillä (circular financing), ei mihinkään reaalitalouden lukuihin. Lobbarit ja sinisilmäiset päättäjät toki hakevat tästä lyhytaikaiset voitot (rahalliset ja/tai poliittiset), mutta luonto ja tavalliset kuluttajat maksavat pitkäaikaisen laskun. Suomessakin.

Oikeastaan aloittaja jo itse vastaa kysymykseen aloituksessaan.

Nykytilan raportointi ja siitä vollottaminen on täysin hyödytöntä. Yhtä hyödyllistä kuin ulkona vallitsevan sään arvostelu. Se mistä on hyötyä kaikkina aikoina olisi miettiä miten tästä eteenpäin, ja lisäksi niin ettei oman maan porukkaa tahallaan revitä erilleen just nyt tämmösenä aikana. Tätä maata ei tarttis enää ainakaan enempää ja tahallaan paskoa. Liittyy datakeskusbuumiin ja ihan kaikkeen muuhunkin. 

Tätä tukee myös paikallaan jököttävät tuulimyllyt. Tietenkään tyynellä eivät pyöri, mutta ei päästetä pyörimään tuulellakaan jollei ole kysyntää. Mylly kuluu aiheettomasti ja tuotto menee hukkaan eli kyse ei ole jostain myllyjen vioista välttämättä niinku joku juntti luulee. Jokunen mylly voi olla myös huollossa ja öljynvaihdossa. Joku rellukuskihan ei tätä täysin ymmärrä. 

Jenkkien mielistelyä se pitkälti on et niitä tänne haalitaan. Mua ihmetyttää että miten halvalla meidän maata nyt myydään milloin kenellekin. Mielestäni hyvin epäisänmaallista toimintaa. 

Vierailija kirjoitti:

Jenkkien mielistelyä se pitkälti on et niitä tänne haalitaan. Mua ihmetyttää että miten halvalla meidän maata nyt myydään milloin kenellekin. Mielestäni hyvin epäisänmaallista toimintaa. 

Ihan pisti vihaksi kun tänään tätä asiaa pohdin. Joku syvä alemmuudentunne meillä suomalaisilla on, että olemme valmiita tällaiseen. Kuulemma jenkeissä rakennusmaasta pyydetään, mutta me hölmöläiset myymme periaatteemme, jotta saamme tänne ”työpaikkoja”.

Instagramissa on postaus tästä että kun suomalaiset antavat rakentaa paljon datakeskuksia. Joku ulkomaalainen oli siihen kommentoinut ”I thought they rispect their forests”, viitaten tietenkin meihin suomalaisiin.