Miten ihmeessä opiskelija voi pärjätä taloudellisesti?

käyvät töissä. Ei opintotuella ja asiumistuella yhteensäkään maksella edes vuokraa.

-asu halvemmin (opiskelija-asuntolat, kimppakämpät jne.)

-tee töitä ja tee niitä jonkin verran varastoon. Eikö muka oikeasti joka paikkakunnalla ole ainakin siivoustyötä?

ei ilman töitä ja/tai vanhempien tukea pärjää.

PK-seudulta saa niin halpoja asuntoa, että siltikään pärjäis pelkällä opintotuella ja asumislisällä.

Se on ihan varteenotettava keino rahoittaa opintojaan. Tai sitten voi käydä töissä lomilla tai pari vuotta ennen kuin aloittaa opinnot (= pääsee sisään yliopistoon tms.).

kokonaan elinkustannuksesi sen aikaa kun opiskelet?



Kyllä yhä edelleen opiskelijan tulee maksaa osa kuluistaan itse, joko lainalla tai muuten. Se että saisi kaiken valmiina eteen ei kasvata ihmistä vastuullisuuteen. 500 euroa kuussa "ilmaista rahaaa" on aika hyvin, opiskelijallekin. Loppu pitää tosiaan itse hankkia ja hyvä niin.

veronmaksaja maksoi. ennen tuki riitti, mutta sitä ei ole sittemmin korotettu.

Asun soluasunnossa, asumismenot 300e kuukaudessa. Ruokaan, bussi- ja junalippuihin sekä muuhun elämiseen jää siis noin 200e kuussa. Tällä pärjää ihan hyvin, tosin paljoakaan ei jää säästöön. Kesäisin käyn töissä ja siitä jää asumiskulujen ja ruuan yms. jälkeen rahaa sen verran että saan uusittua kunnolla esim. vaatevarastoa ja tehtyä kerran vuodessa ulkomaanmatkan. Näillä rahoilla kustannan myös tarvittaessa koulukirjoja. Opintolainaa ei ole ainakaan vielä tarvinnut nostaa. Jos muuttaisin esimerkiksi yksiöön, olisi tilanne toki heti toinen ja töissä pitäisi käydä jatkuvasti tai alkaa nostaa lainaa..

Jos on ihan pakko asua pääkaupunkiseudulla, mutta kerro se harva opintolinja jota ei ole tarjolla muualla, monessa paikassa on asuminen vähän halvempaa.



Mutta opiskelu on Suomessa poikkeuksellisesti ilmaista, eli aika hyv asema on meillä opiskella ja lainaa saa helposti.



Itsekin valitin opiskelun kurjuudesta aikanaan, muistan sen kyllä - että joutuu ottamaan muka lainaa elääkseen ainoana ryhmänä ikinä (pikavipit ovat kai muuttaneet tämän ajatusmaailman), mutta vähän elämää nähneenä ymmärrän sen olevan aika turhaa kitinää siihen nähden mitkä valmiudet yhteiskunta antaa tasapuolisesti kaikille, ihan ilmaiseksi ja tuet on kuitenkin olemassa! Loput jokainen tekee valinnoillaan - ei ole pakko opiskella Helsingin yliopistossa, myös Lapissa on mahdollisuksia ja vaikka missä jossa mm. asuminen on halvempaa!



T: varatuomari, okt

opintojen kustantamiseksi, ja sitä aiemmin ei ollut mitään tukia ollenkaan.



Minusta opiskelijoiden natina on ihan turhanaikaista. Olen itsekin opiskelija joten tiedän kyllä, millaista on perheellisen sentinvenytys. Tämä on investointi, joka maksaa itsensä takaisin enkä kuvittelekaan, että jonkun toisen pitäisi tämä minulle kokonaismääräisesti kustantaa.

Lainaa vaan ja töihin.



Itse en ole tehnyt opiskelujen ohella töitä, kesäisin vain, mutta opiskelijan kesäloma on pitkä (2-4kk) ja siinä ajassa ehtii kerätä rahaa talven varalle säästöön. Ja kun kevät puolella raha loppuu, niin lainaa on otettava.



Minusta lainan maksaminen valmistuneena on pieni paha siihen nähden, miten mukavan elintason sillä sai kustannetuua opiskeluaikana.

Tuttukin asuu säätiön tms. yksiössä. Vuokra alle 300 sisältäen netin, sähkön ja veden. Hyvin pärjää.



Minä asuin opiskeluaikanani solussa, ja myöhemmin vuorattiin kaveriporukalla kerrostalokolmio ja hyvin pärjäsi myös. Kimppasuminen ei ole suomessa niin yleistä, kuin muualla maailmassa ja sitten sitä valitellaankin rahapulaa. Jos ei rahat riitä, niin töihin mars mars.

itse olin aika fiksu opiskelija, mutta armottoman köyhästä perheestä. Pääsin kaikkiin kouluihin joihin hain ja jokaiseen soitin ja kysyin asumisesta. 1 paikka tarjosi vähävaraisille pienen kolon koulun yläkerrasta. Meitä asui siellä 16 tyttöä, iso vessa, 3 koppia ja 3 suihkukomeroa, pienen pieni keittiökomero ja pesukone, kolikkopuhelin.

Maksettiin "vuokraa" 50 mk kuulta.

Kenelläkään meillä ei ollut varaa käydä kotona kuin jouluna ja hiihtolomalla, pääsiäisenäkin kaikki oltiin siellä. Kännyköitä ei silloin ollut ja koulukirjat ostettiin mahd paljon käytettyinä ja kimpassa. Siitä huolimatta jokainen meistä otti lainaa ja oltiin kesät töissä.

Ihan hölmöjen hommaa nykyään. Ängetään Helsinkiin, marmatetaan kun ei ole varaa vuokraan, ei oteta lainaa ja valitetaan kun valtio ei tule. Haloo, miten olis ilmainen kirjasto, ilmainen koulu, paljon ilmaista lisäopetusta, ilmainen opo ja oikeesti 1000 muuta asiaa.



Jos ei ole varaa opiskella, mene töihin ja opiskele työn ohella. niin ne muutkin tekee eikä marise.

hetkellisesti esim. 20e puhelinlaskusta niin saatte esim. turussa opintolainan ilmaiseksi sossulta.. sitten kun olette valmistuneet niin velkaa on muutama satanen..

Kuvasin tilannetta, jota olen sivusta seurannut. Ei ole niin helppoa vain löytää halpaa asuntoa, ellei ole jotain suhteita. Asuntojonot ovat pitkät. Ei ole myöskään itsestääön selvää saada töitä tuosta noin vain.



Tietenkin pitää ponnistella elantonsa eteen, niin olen itsekin opiskeluaikoinani tehnyt. Oma onneni oli se, etten saanut heti opiskelupaikkaa, vaan olin pari vuotta töissä, ja niillä rahoilla sitten rahoitin opiskeluani.



Eli minä en ole täällä marisemassa, vaan ihmettelemässä, kun kaikilla ei niin vain käykään hyvä säkä.



AP

koska asuin solussa ja kesätyötuloilla kustansi talvenkin menoja. Mut sitten kun on perhettä, niin silloin onkin jo tosi vaikeaa. KELA perii heti tukia takaisin jos tienaat liikaa, siinä ei merkkaa ollenkaan se, montako suuta pitäisi saada ruokittua. Lapsille on oltava kunnon asunto, vaatetta ja ruokaa.



Meillä mies vaihtoi alaa, ja pärjätään koska hän käy illat töissä + säästimme tähän opiskeluaikaan rahaa etukäteen. Mut eipä hän näe sitten koskaan lapsiaan, kun on päivät koulussa ja tulee vasta kun lapset nukkuvat. Tämä oli pakkoratkaisu, hän olisi muuten ikuisessa työttömyys-pätkätyökierteessä. Mutta en voi suositella. Rankkaa on, koko perheelle.

Asun poikaystävän (myös opiskelija) kanssa yksityiseltä vuokratussa kaksiossa. Asumismenot 650 euroa /kuukausi, eli minun osuuteni on 325 euroa. Tukia tulee valtiolta se 500, eli 175 jää käyttöön, mutta menee kaikki minun osuuteeni ruokamenoista. Teen noin kerran-kaksi viikossa töitä, joilla tienaa jonkin verran "ylimääräistä". Lisäksi kesätöissä ehtii tienata sen verran että niitä rahoja riittää vielä pitkälle ensi kevättäkin. Lainaa ei siis ole tarvinnut nostaa, mutta onneksi osaan elää säästeliäästi. Silloin kun muutin omilleni, ei minulla ollut töitä eikä mitään säästöjä, silloin en olisi pärjännyt ilman vanhempieni apua. En olisi voinut aloittaa koulua, olisi pitänyt olla töissä ja säästää ainakin vuosi jos vanhemmat eivät olisi auttaneet rahallisesti, jotta sain maksettua takuuvuokran ja ostettua tarvittavat huonekalut yms.

Työtön saa siitä, ettei tee yhtään mitään tuon saman summan minkä opiskelija ja siihen vielä asumistuki päälle. Ja siis ilman mitään liiton rahoja, eli summa, jolla voisi jäädä lorvimaan.



Eikö opiskelijalle ja työttömälle voisi laittaa saman perussumman elämiseen? Toinen tekee jotain, toinen vain on (tai käy pimeästi töissä). Opiskelija sentään on tulevaisuuden työvoimaa kun taas pitkäaikaistyötön lähinnä loinen.

En nostanut lainaa, tein töitä aina toukokuusta syyskuuhun. (Yliopistossa on onneksi pitkät lomat.) Asumiskustannuksia laski poikaystävän kanssa asuminen, yksiön vuokraaminen olisi ollut tuhottoman kallista pääkaupunkiseudulla.

ja

toisen ammatin opiskelin kokopäivätyön ohella