70-luvulla suomalaisten kotien vihannekset olivat kurkku, tomaatti tilli ja persilja
Kutakin pikkusiivut lautasen reunassa, tilli ja persilja jätettiin syömättä.
Kommentit (52)
Älä puhu paskaa! Makkara oli ainoa vihannes 70-luvulla.
Ei kyl ollut. Porkkana- ja lantturaaste olivat.
Ruista ja puolukkaa, s***tana!
Kyllä ennen oli paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyl ollut. Porkkana- ja lantturaaste olivat.
Ja peruna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyl ollut. Porkkana- ja lantturaaste olivat.
Ja peruna.
Ja kaali
Tomaatti ei ollut vielä valloittanut Suomea tuohon aikaan. Siihen aikaan oli vain kotimaisia vihanneksia. Tomaatti on tulokaslaji - samoin kuin perunakin, josta valmistetaan myös alkoholia.
Höpöhöpö. Meillä ainakin syötiin seuraavia ja samoin sukulaisilla ja ystävillä: lanttua, naurista, perunaa, porkkanaa, erilaisia kaaleja, sipulia, pinaattia, hernettä, retiisiä ja kurpitsaa,
Ja silloin niitä reilusti syötiinkin, kun kasvoi vähän joka toisella pihalla ja niitä säilöttiin talveksi.
Meillä oli tosiaan noin. Ainoat vihannekset mitä meillä syötiin oli peruna, kurkku ja tomaatti. Tilliä oli joskus etikkakurkuissa ja perunoiden kanssa, persiljaakaan meillä ei ollut ikinä.
Maanantaista lauantaihin aina sama päivällinen: keitettyä kuoriperunaa, lihaa tai jauhelihaa ruskeassa soosissa, muutama kurkku- ja tomaattiviipale. Sunnuntaina oli sitten perunamuusia ja lihapullia, ja taas ruskeaa kastiketta. Ja usein etikkakurkkuja kaveriksi. Joka päivä myös ruisleipää voilla ja täysmaitoa. Ei ollut kauheasti vaihtelua ruoissa, enkä nykyään aikuisena enää syö perunaa mielellään missään muodossa. Yliannostus lapsuudessa 😅
Vierailija kirjoitti:
Tomaatti ei ollut vielä valloittanut Suomea tuohon aikaan. Siihen aikaan oli vain kotimaisia vihanneksia. Tomaatti on tulokaslaji - samoin kuin perunakin, josta valmistetaan myös alkoholia.
Meillä syötiin tosi paljon tomaatteja 1970-luvulla. Niitä kasvoi kaikilla sukulaisilla ja niitä säilöttiin koko talveksi lasipurkkeihin punaisena ja vihreänä.
Ja artisokka, punajuuri, nauris, retiisi, retikka, kesäkurpitsa, kurpitsa, raparperi, salaattit, keräkaali, ruusukaali, kirveli, rakuuna, sikuri, nokkonen, herne, härkäpapu, mustajuuri, kukkakaali, palsternakka, sipuli, purjo, verihierakka ja mitä näitä nyt oli.
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö. Meillä ainakin syötiin seuraavia ja samoin sukulaisilla ja ystävillä: lanttua, naurista, perunaa, porkkanaa, erilaisia kaaleja, sipulia, pinaattia, hernettä, retiisiä ja kurpitsaa,
Ja silloin niitä reilusti syötiinkin, kun kasvoi vähän joka toisella pihalla ja niitä säilöttiin talveksi.
En yhtään epäile etteikö teillä olisi syöty noita, mutta meillä ja tiedän että monella kaverillakin oli vähän karumpi meininki. Äidit inhosivat ruoanlaittoa, koska kävivät yleensä kokopäivätöissä, ja lisäksi käytännössä vastuu kodista ja lapsista oli äideillä silti myös, koska isät oli vanhan ajan jääriä jotka ei osallistuneet "naisten töihin". Siksi äidit halusivat päästä ruoanlaitosta niin vähällä kuin mahdollista. Meilläkin siksi opettaja-lääkäriperheessä vedettiin pelkkää perunaa, lihasoossia ja pakolliset kurkku- ja tomaattiviipaleet, ruisleipää ja joppia (rasvatonta maitoa) päivästä toiseen. Ei mitään havaintoa mistään kaaleista, pinaateista, retiisistä yms. Herneitä sentään satoaikaan ostettiin joskus suoraan palosta syötäväksi, samoin mansikoita.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli tosiaan noin. Ainoat vihannekset mitä meillä syötiin oli peruna, kurkku ja tomaatti. Tilliä oli joskus etikkakurkuissa ja perunoiden kanssa, persiljaakaan meillä ei ollut ikinä.
Maanantaista lauantaihin aina sama päivällinen: keitettyä kuoriperunaa, lihaa tai jauhelihaa ruskeassa soosissa, muutama kurkku- ja tomaattiviipale. Sunnuntaina oli sitten perunamuusia ja lihapullia, ja taas ruskeaa kastiketta. Ja usein etikkakurkkuja kaveriksi. Joka päivä myös ruisleipää voilla ja täysmaitoa. Ei ollut kauheasti vaihtelua ruoissa, enkä nykyään aikuisena enää syö perunaa mielellään missään muodossa. Yliannostus lapsuudessa 😅
Voi surkeus. Meillä oli vaikka mitä, vaikka oltiinkin aika vähävaraisia. Lapsuuden herkkuina 1970-luvulta on jäänyt mieleen kaalilaatikko, kaalikääryleet, pizza, janssoninkiusaus, paistetut muikut perunamuusilla ja kesäkeitto. Teen näitä lapsuuden ruokia vieläkin.
En muista tarkkaan, mutta meillä ei ollut tuohon aikaan ehkä mitään ruokapöydässä tarjolla. Sitä otettiin mitä saatiin ja mistä saatiin. Niityltäkin saattoi löytää lapsena ruokaa, jos oli nälkäinen. Ei silloin kursailtu.
Vierailija kirjoitti:
Älä puhu paskaa! Makkara oli ainoa vihannes 70-luvulla.
Älä unohda suola- ja maustekurkkua. Myös sinappi ja ketsuppi olivat yleisesti käytetyt vihanekset. En sitten tiedä onko peruna kuitenkin juures? Mutta näistä aineksista saa jo hyvin makkara-perunat tehtyä.
Taidat olla fiinimpää väkeä, kun et tiennyt?
Lihaa syötiin siihen aikaan huomattavasti vähemmän kuin nykyisin. Puolet siitä mitä nykyisin. Eli kasvikunta oli hyvin edustettuna ruokavaliossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö. Meillä ainakin syötiin seuraavia ja samoin sukulaisilla ja ystävillä: lanttua, naurista, perunaa, porkkanaa, erilaisia kaaleja, sipulia, pinaattia, hernettä, retiisiä ja kurpitsaa,
Ja silloin niitä reilusti syötiinkin, kun kasvoi vähän joka toisella pihalla ja niitä säilöttiin talveksi.
En yhtään epäile etteikö teillä olisi syöty noita, mutta meillä ja tiedän että monella kaverillakin oli vähän karumpi meininki. Äidit inhosivat ruoanlaittoa, koska kävivät yleensä kokopäivätöissä, ja lisäksi käytännössä vastuu kodista ja lapsista oli äideillä silti myös, koska isät oli vanhan ajan jääriä jotka ei osallistuneet "naisten töihin". Siksi äidit halusivat päästä ruoanlaitosta niin vähällä kuin mahdollista. Meilläkin siksi opettaja-lääkäriperheessä vedettiin pelkkää perunaa, lihasoossia ja pakolliset kurkku- ja tomaattiviipaleet, ruisleipää ja joppia (rasvatonta maitoa) päivästä toiseen. Ei mitään havaintoa mistään kaaleista, pinaateista, retiisistä yms. Herneitä sentään satoaikaan ostettiin joskus suoraan palosta syötäväksi, samoin mansikoita.
Minunkin, eli tuon kirjoittajan vanhemmat olivat kokopäivätöissä ja vastuu kodista ja ruoanlaitosta oli kokonaan äidillä. Isä ei juurikaan ollut iltaisin kotona, teki toista työtä vielä iltaisin.
Muistan todella kun isovanhempien synttäreillä oli niitä kuuluisia ”raikkaita voileipiä” ja kun vieraat olivat lähteneet niin jokaisen lautasella oli se persilja syömättä.