Lue keskustelun säännöt.
Katson juuri brittiläistä jännityssarjaa The couple next door, joka sijoittuu sairaalamaailmaan ja voi hyvänen aika miten hierarkkista
27.09.2026 |
Sairaanhoitaja ei saa sarjassa mennä samaan pöytään lääkäreiden kanssa ja ei saa ottaa kontaktia kirurgiin, jollei kirurgi ota ensin. Viktoriaaniseen aikaanko sairaalaat ovat siellä jääneet? Onko Suomessakin niin järkyttävän vanhanaikaista meininkiä? Tiedän, että lääkärit voivat olla todellisia kus.ipäitä, mutta että näin...
Kommentit (30)
Samanlaista se on suomessakin, sen olen työelämässä nähnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei Suomessakaan sairaanhoitajat mene lääkärien pöytään ruokalassa. Lääkärit haluavat syödä rauhassa ilman hoitajien tempparijuttuja.
Vierailija kirjoitti:
HUS ruokalassa on tuo sama :D
Kirurgit pahimpia
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista se on suomessakin, sen olen työelämässä nähnyt.
Surullista, jos näin on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessakaan sairaanhoitajat mene lääkärien pöytään ruokalassa. Lääkärit haluavat syödä rauhassa ilman hoitajien tempparijuttuja.
Ei edes samaan hissiin päässyt.
Tätä samaa se on Suomessa. Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.
Jestas, kun istuin vahingossa uutena hoitajana kerran väärään pöytään. Siitä riitti pitkään puhetta, itsehän siirryin eväisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista se on suomessakin, sen olen työelämässä nähnyt.
Surullista, jos näin on
Miksi lääkärit eivät saisi valita lounasseuraansa? Sehän on ihmisen omaa aikaa. En minä ainakaan halua syödä vahtimestarin kanssa, vaikka kiva ihminen onkin. En halua, koska haluan syödä samaa työtä tekevän kanssa ja jakaa vähän tukea ja tietoa senkin ajan.
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessakaan sairaanhoitajat mene lääkärien pöytään ruokalassa. Lääkärit haluavat syödä rauhassa ilman hoitajien tempparijuttuja.
Meidän suomalaisten veroeuroilla näitä koulutetaan, ja alakoulusta lähtien pitää osata käytöstavat. Olipa samassa työyhteisössä monia eri ammattilaisia jotka terveydenhuollon puolella työskentelee, on osattava käyttäytyä. Jokaista siellä tarvitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osastoilla syödään ihan samassa pöydässä lääkäreistä laitoshuoltajiin. Ei ole kahvihuoneissa tilaa millekään useille pöydille ja aikaa syödä on juuri silloin kun on, jos on. Ruokalat ovat niin kaukana ettei sinne juuri kukaan viitsi lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessakaan sairaanhoitajat mene lääkärien pöytään ruokalassa. Lääkärit haluavat syödä rauhassa ilman hoitajien tempparijuttuja.
Ai jaa? Kiva tietää. Itse sairaanhoitajana haluaisin keskustella mielelläni venäläisestä kirjallisuudesta, klassisesta musiikista ja filosofiasta, mutta jokainen lääkäri on enemmän kiinnostunut seiska-lehdestä ja metallimusiikista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harjoittelussa olleet hoitajaopiskelijat eivät saaneet istua samassa kahvitilassa hoitajien kanssa, vaan joutuivat käymään sairaalan "kanttiinissa" kahvilla. Näin vielä 90-luvulla, mitenkähän nykyään?
En pysyisi työssä lääkärieden kanssa samassa työyhteisössä. Liian monen jumala-kopleksi omasta itsestään on jo näin asiakkaana/potilaana sietämätöntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä, miksi joka puolella toitotetaan tätä tasa-arvoista suhtautumista ihmisiin kyllästymiseen asti ja sitten on kuitenkin tällaisia paikkoja vielä nykymaailmassa, joille ei kukaan tee mitään.
Olin kerran samassa ruokalassa lääkäreiden ja sh:n kanssa.
Oi niitä juttuja.
Hirveää jankkausta jonkun potilas terveysasioista, niin että olisin voinut jo kirjoittaa kattavan diagnoosin. Vain nimi puuttui .
Lääkäri tass lesoili tulevalla matkallaan.
Sain hirveän kuvan. Varsinkin tuo sh puhui niin että ihan kun oikein halusi koko tarinan koko ruokalan kuultavaksi.
Esimerkiksi lääkäriä ei saa puhutella kuin tämän puhuessa, ja jos väärää "kastia" oleva erehtyy pöytään, niin muut vaihtavat pöytää. Tälläisiä kokemuksia sairaalassa työskennelleenä.
Vierailija kirjoitti:
Tätä samaa se on Suomessa. Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.
Jestas, kun istuin vahingossa uutena hoitajana kerran väärään pöytään. Siitä riitti pitkään puhetta, itsehän siirryin eväisiin.
Luulin, että tällainen käytös on jäänyt lastentarhaan tai viimeistään yläasteelle. Guess I was wrong...
Eikö se ole aivan järkyttävä yhteiskunta, jos ei edes omalla lounashetkellä saa valita kenen kanssa syö? Väkisin pitää katsella jotain ihmistä bvastapäätä, josta ei pidä ja jonka jutut eivät kiinnosta pennin jenin vertaa. Mikä totaslitarismi tuo oikein on?
Muistakaa että sairaalasarjatkin ovat todellisuudessa pharman propagandaa millä teitä aivopestään luottamaan lääketieteeseen.
niin