Lue keskustelun säännöt.
Katson juuri brittiläistä jännityssarjaa The couple next door, joka sijoittuu sairaalamaailmaan ja voi hyvänen aika miten hierarkkista
27.09.2026 |
Sairaanhoitaja ei saa sarjassa mennä samaan pöytään lääkäreiden kanssa ja ei saa ottaa kontaktia kirurgiin, jollei kirurgi ota ensin. Viktoriaaniseen aikaanko sairaalaat ovat siellä jääneet? Onko Suomessakin niin järkyttävän vanhanaikaista meininkiä? Tiedän, että lääkärit voivat olla todellisia kus.ipäitä, mutta että näin...
Kommentit (63)
Itselleni se lounahetki saattaa olla ainoa hetki, kun on aikaa jutella omien samaa työtä tekevien kollegoiden kanssa. Se hetki kun voi manata vaikka jotain ylimääräistä uutta työtehtävää tai puhua vaikka yt -asioista. Jakaa kokemuksia huonoista esimiehistä tai ihmetellä uusia ilmiöitä, joita on huomannut omassa työssä. Miksi siihen pitäisi sitten ottaa joku ihan muuta työtä tekevä seuraan puhumaan mustikkapiirakoista tai lomamatkoistaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osastoilla syödään ihan samassa pöydässä lääkäreistä laitoshuoltajiin. Ei ole kahvihuoneissa tilaa millekään useille pöydille ja aikaa syödä on juuri silloin kun on, jos on. Ruokalat ovat niin kaukana ettei sinne juuri kukaan viitsi lähteä.
Lääkäreillä on yleensä pikkueväät, joita he syövät lääkärien huoneessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osastoilla syödään ihan samassa pöydässä lääkäreistä laitoshuoltajiin. Ei ole kahvihuoneissa tilaa millekään useille pöydille ja aikaa syödä on juuri silloin kun on, jos on. Ruokalat ovat niin kaukana ettei sinne juuri kukaan viitsi lähteä.
Lääkäreillä on yleensä pikkueväät, joita he syövät lääkärien huoneessa.
Tämä on se toinen vaihtoehto, mutta joskus hekin kuulemma kaipaavat pois koneen vierestä. Ihan ymmärrettävää.
Samanlaista ollut kautta aikain ja edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessakaan sairaanhoitajat mene lääkärien pöytään ruokalassa. Lääkärit haluavat syödä rauhassa ilman hoitajien tempparijuttuja.
Meidän suomalaisten veroeuroilla näitä koulutetaan, ja alakoulusta lähtien pitää osata käytöstavat. Olipa samassa työyhteisössä monia eri ammattilaisia jotka terveydenhuollon puolella työskentelee, on osattava käyttäytyä. Jokaista siellä tarvitaan.
Millä tavalla käytöstavat liittyvät siihen, että ihmiset valitsevat lounasseuransa? Eikö se ennemminkin osoita käytöstapojen puutetta tunkea seuraan väkisin tai yrittää pakottaa ihmisiä samoihin pöytiin ja estää heitä keskustelemasta asioista, joista he itse haluaisivat keskustella? Minusta se on täydellistä moukkamaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös se ole normaalia että syö pöydässä sellaisten kanssa jossa jutut kohtaa. Lääkärit kyllä on hoitsujen kanssa silloin kun haluavat sitä kusista suolenpätkää.
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole aivan järkyttävä yhteiskunta, jos ei edes omalla lounashetkellä saa valita kenen kanssa syö? Väkisin pitää katsella jotain ihmistä bvastapäätä, josta ei pidä ja jonka jutut eivät kiinnosta pennin jenin vertaa. Mikä totaslitarismi tuo oikein on?
Mistä sinä tiedät ettet pidä jostakusta ja hänen juttunsa eivät sinua kiinnosta jos et ole koko ihmisen kanssa ikinä sanaakaan vaihtanut etkä tätä aiemmin nähnytkään? Olet päättänyt että jokainen joka on ns alemmalla satuksella työpailakka on epämiellyttävä, tyhmä, tylsä, rasittava ja vastenmielinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole aivan järkyttävä yhteiskunta, jos ei edes omalla lounashetkellä saa valita kenen kanssa syö? Väkisin pitää katsella jotain ihmistä bvastapäätä, josta ei pidä ja jonka jutut eivät kiinnosta pennin jenin vertaa. Mikä totaslitarismi tuo oikein on?
Mistä sinä tiedät ettet pidä jostakusta ja hänen juttunsa eivät sinua kiinnosta jos et ole koko ihmisen kanssa ikinä sanaakaan vaihtanut etkä tätä aiemmin nähnytkään? Olet päättänyt että jokainen joka on ns alemmalla satuksella työpailakka on epämiellyttävä, tyhmä, tylsä, rasittava ja vastenmielinen.
En minä käy töissä tutustuakseni ihmisiin vaan tehdäkseni töitä. Tauoilla haluan palautua seurassa, jonka koen auttavan siinä. Yleensä samaa työtä tekevät löytävät helpoimmin yhteiset jutut palautumiseen.
Kyllä mä olen istunut samassa ruokapöydässä osastolla jopa kirurgin kanssa enkä ole kuin sihteeri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä samaa se on Suomessa. Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.
Jestas, kun istuin vahingossa uutena hoitajana kerran väärään pöytään. Siitä riitti pitkään puhetta, itsehän siirryin eväisiin.
Tays ?
Riippuu yksiköistä. Itse ainakin laikkarina istun samassa pöydässä lääkärien kanssa, ja jutellaan rennosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi joka puolella toitotetaan tätä tasa-arvoista suhtautumista ihmisiin kyllästymiseen asti ja sitten on kuitenkin tällaisia paikkoja vielä nykymaailmassa, joille ei kukaan tee mitään.
Statusrasismi tosiaan seuraavaksi syyniin! Siinä sitä riittääkin työnsarkaa aktivisteille.
Minä tulen yhtä hyvin juttuun johtajien kuin siivoojien kanssa. Molemmissa ryhmissä on kuitenkin hankalia ihmisiä ja välillä tuntuu siltä että kävellään munankuorilla. Siksi on jollain tapaa rennompaa syödä tuttujen työkaverien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten se työjuttujen puhuminen onnistuu, jos työtehtävät eiväät ole yhtään samanlaiset? Millä tavalla vaikka joku laikkari osaa ottaa osaa puheeseen, joka käsittelee vaikka apotin kirjaamista?
Suomessa on samaa. Hyvin erottivat jyvät akanoista. Vinkki lääkäreille ja sairaanhoitajille, kaikki "hierarkiassa alemmilla tasoilla" eivät työskentele kokoaikaisesti. Osa rahoittaa opintojaan. Yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista se on suomessakin, sen olen työelämässä nähnyt.
Surullista, jos näin on
Mtä surullista siinä. Ei hoitajatkaan halua muita seuraansa, kai siellä on kaikenlaista väkeä.
Vierailija kirjoitti:
Miten se työjuttujen puhuminen onnistuu, jos työtehtävät eiväät ole yhtään samanlaiset? Millä tavalla vaikka joku laikkari osaa ottaa osaa puheeseen, joka käsittelee vaikka apotin kirjaamista?
Jos se laikkari on lääketieteen opiskelija? Tai opiskelee vaikka koodausta. Nolointa maailmassa on arvottaa ja leimata ihminen olettamalla, tutustumatta. Paljastaa ihmisen todellisen, ruman luonteen. Ylemmyydentunne ei ole kaunista katsottavaa ja onhan se vähän koomistakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi joka puolella toitotetaan tätä tasa-arvoista suhtautumista ihmisiin kyllästymiseen asti ja sitten on kuitenkin tällaisia paikkoja vielä nykymaailmassa, joille ei kukaan tee mitään.
Statusrasismi tosiaan seuraavaksi syyniin! Siinä sitä riittääkin työnsarkaa aktivisteille.
Juttujen juuret voi olla tosiaan erilaiset. Miksi tunkea keinotekoisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se työjuttujen puhuminen onnistuu, jos työtehtävät eiväät ole yhtään samanlaiset? Millä tavalla vaikka joku laikkari osaa ottaa osaa puheeseen, joka käsittelee vaikka apotin kirjaamista?
Jos se laikkari on lääketieteen opiskelija? Tai opiskelee vaikka koodausta. Nolointa maailmassa on arvottaa ja leimata ihminen olettamalla, tutustumatta. Paljastaa ihmisen todellisen, ruman luonteen. Ylemmyydentunne ei ole kaunista katsottavaa ja onhan se vähän koomistakin.
Eihän tuossa ole siitä kysymys.
Olin työpaikassa missä oli protokolla mennä aina edellisen viereen istumaan, oma tiimi aina omassa sumpussa. Edes yhtä penkkiä ei saanut jättää väliin ilman että joku tuli passiivisaggressiivisesti siitä kiukuttelemaan.
Tämä johti sitten siihen että riippuen siitä mihin kellonaikaan satuit syömään jouduit kuuntelemaan jonkun avio-ongelmia, jonkun siskon eroriitoja, jonkun pervoja bilejuttuja, ja ties mitä soopaa. Lopulta aloin käymään syömässä yksin ja luin lehteä. Tästäkin joku sai raivarit ja nimitti epäsosiaaliseksi. Olkoon sitten niin, olkaa mielenkiintoisempia tai edes hiljaa niin ehkä sitten seura voi kiinnostaa.