Lue keskustelun säännöt.
Keski-ikäinen kaverini innostuu kaikesta, mistä teini-ikäinen tytärkin
20.09.2026 |
En oikein osaa kommentoida hänen juttujaan. Hän innostuu nuorisojutuista, muodista, mitä niitä nyt on alle parikymppisten maailmassa. Elää vahvasti mukana ja ihailee ääneen ja usein. Ymmärrän hyväksynnän ja pidän hyvänä, ettei hän esim. paheksu, mutta tuo ihannointi mykistää minut, koska en halua teeskennellä tai tulla vedetyksi vastentahtoisesti mukaan ja olla siis feikki. Miten kommentoida vai olisiko vaikeneminen "hyvä reaktio" vai mikä?
Kommentit (64)
Mutta nykyään on aika tavallista ettei vanhemman ja lapsen (esimerkiksi x- ja z-sukupolvi) välillä ole kovin isoa kuilua mitä tulee vaatteisiin, musiikkimakuun, viihteeseen. Tosin jos se keski-ikäinen pukeutuu johonkin Lolita-tyyliin niin se nyt ehkä menee yli...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap voisi kysyä kaveriltaan, onko kaveri mahdollisesti vähän läheisriippuvainen tytöstään, "näitähän sattuu".
Oletan nyt ettei tässä ole kyse sellaisesta nuoresta, joka omasta tahdostaan innoissaan kuuntelee itseään vanhempien sukupolvien musaa esim. grungea. Sellaisiakin nuoria tiedän.
Vierailija kirjoitti:
Ap voisi kysyä kaveriltaan, onko kaveri mahdollisesti vähän läheisriippuvainen tytöstään, "näitähän sattuu".
Oletan nyt ettei tässä ole kyse sellaisesta nuoresta, joka omasta tahdostaan innoissaan kuuntelee itseään vanhempien sukupolvien musaa esim. grungea. Sellaisiakin nuoria tiedän.
Vanhempien sukupolvien musaa? Onkohan se nyt kovinkaan yleistä että keski-ikäinen kuuntelee vain nuoruusvuosiensa musiikkia?
Vierailija kirjoitti:
Ap voisi kysyä kaveriltaan, onko kaveri mahdollisesti vähän läheisriippuvainen tytöstään, "näitähän sattuu".
Oletan nyt ettei tässä ole kyse sellaisesta nuoresta, joka omasta tahdostaan innoissaan kuuntelee itseään vanhempien sukupolvien musaa esim. grungea. Sellaisiakin nuoria tiedän.
Ei ole vanhemman sukupolven musiikkia eli ei ole yhteinen kokemus tätä kautta. Vaan ihan selkeästi otetaan askelia sinne nuorten maailman suuntaan, ei omassa tyylissä ja pukeutumisessa, vaan täydellä ihailulla. Vähän sama kuin oma äitini olisi 80-luvulla hehkuttanut hiekassa laahaavia farkun lahkeitani tai jotain bändejä joita fanitin. Auttanut kiinnittämään julisteita seinälleni innostuneena, et onpa makeita jee. Ap
No kerro nyt vähän esimerkkejä, vaikea ottaa kantaa. Itse kuuntelen paljon nykymusiikkia, outoa olisi jos pitäisi pysyä vaan vuosikymmenten takaisissa ettei vaan kuuntelisi samaa kuin omat lapset 😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap voisi kysyä kaveriltaan, onko kaveri mahdollisesti vähän läheisriippuvainen tytöstään, "näitähän sattuu".
Oletan nyt ettei tässä ole kyse sellaisesta nuoresta, joka omasta tahdostaan innoissaan kuuntelee itseään vanhempien sukupolvien musaa esim. grungea. Sellaisiakin nuoria tiedän.
Vanhempien sukupolvien musaa? Onkohan se nyt kovinkaan yleistä että keski-ikäinen kuuntelee vain nuoruusvuosiensa musiikkia?
Ap:n mielestä viisikymppinen saa kuunnella vain Dingoa, Nirvanaa yms.
Ei ole kyse siitä, mitä se musiikki on, vaan siitä, että kaikkea ihaillaan teini-ikäisen tyttären kautta. Oli se musiikki, muoti, ilmiöt. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap voisi kysyä kaveriltaan, onko kaveri mahdollisesti vähän läheisriippuvainen tytöstään, "näitähän sattuu".
Oletan nyt ettei tässä ole kyse sellaisesta nuoresta, joka omasta tahdostaan innoissaan kuuntelee itseään vanhempien sukupolvien musaa esim. grungea. Sellaisiakin nuoria tiedän.
Ei ole vanhemman sukupolven musiikkia eli ei ole yhteinen kokemus tätä kautta. Vaan ihan selkeästi otetaan askelia sinne nuorten maailman suuntaan, ei omassa tyylissä ja pukeutumisessa, vaan täydellä ihailulla. Vähän sama kuin oma äitini olisi 80-luvulla hehkuttanut hiekassa laahaavia farkun lahkeitani tai jotain bändejä joita fanitin. Auttanut kiinnittämään julisteita seinälleni innostuneena, et onpa makeita jee. Ap
80-luvulla ei ollut tuollaista farkkumuotia. Hiphop-muoti tuli Suomeen ysärillä.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miten suhtautua kaverina, mutta tyttärenä muistan sen olleen äääääärimmäisen noloa ja rasittavaa. Luulen että teinit melkein tarvitsee sen "mutsi ei tajuu" kokemuksen voidakseen tuntea tervettä erillisyyttä ja itsenäisyyttä, eli voivat tehdä, ihailla ja hankkia myös asioita joista vanhemmat ei ole täysin samaa mieltä.
Tämä on juuri oma ajatukseni asiasta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap voisi kysyä kaveriltaan, onko kaveri mahdollisesti vähän läheisriippuvainen tytöstään, "näitähän sattuu".
Oletan nyt ettei tässä ole kyse sellaisesta nuoresta, joka omasta tahdostaan innoissaan kuuntelee itseään vanhempien sukupolvien musaa esim. grungea. Sellaisiakin nuoria tiedän.
Vanhempien sukupolvien musaa? Onkohan se nyt kovinkaan yleistä että keski-ikäinen kuuntelee vain nuoruusvuosiensa musiikkia?
Tarkoitatko että 45v iässä levylautaselle vaihtuu Eikka Grön ja Kutri Heluna 🤣 Tuskin sentään.
Itse jo 60v ja kuuntelen laidasta laitaan musiikkia. Eniten 60/70-lukujen musiikkia koska se nyt oli musiikin paras aikakausi. Runsaasti myös vanhaa jazzia, bluesia sekä klassista musiikkia. Vanhempaa metallia mös . Nykymusa on aivan paskaa, sitä ei jaksa kuunnella edes radiosta.
Pidät vain suusi supussa, ap. Asiahan ei sinulle kuulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuus on lyhentynyt, mutta nuoruus pidentynyt. 60 on uusi 40.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap voisi kysyä kaveriltaan, onko kaveri mahdollisesti vähän läheisriippuvainen tytöstään, "näitähän sattuu".
Oletan nyt ettei tässä ole kyse sellaisesta nuoresta, joka omasta tahdostaan innoissaan kuuntelee itseään vanhempien sukupolvien musaa esim. grungea. Sellaisiakin nuoria tiedän.
Ei ole vanhemman sukupolven musiikkia eli ei ole yhteinen kokemus tätä kautta. Vaan ihan selkeästi otetaan askelia sinne nuorten maailman suuntaan, ei omassa tyylissä ja pukeutumisessa, vaan täydellä ihailulla. Vähän sama kuin oma äitini olisi 80-luvulla hehkuttanut hiekassa laahaavia farkun lahkeitani tai jotain bändejä joita fanitin. Auttanut kiinnittämään julisteita seinälleni innostuneena, et onpa makeita jee. Ap
80-luvulla ei ollut tuollaista farkkumuotia. Hiphop-muoti tuli Suomeen ysärillä.
80-luvun alku on myös 80-lukua. Muistan itse tällaisen muodin myös ainakin meilläpäin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kyse siitä, mitä se musiikki on, vaan siitä, että kaikkea ihaillaan teini-ikäisen tyttären kautta. Oli se musiikki, muoti, ilmiöt. Ap
Tiedätkö varmaksi että aina juuri noin päin? Mun lapset innostuvat animesta kun itse katsoin Miyazakin tuotantoa. Tykätään muutenkin katsoa samoja tv-sarjoja jne. Vaikea erottaa kuka innostui ensin mistäkin. Toki mitään K-pop-julisteita en seinälle laita 😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap voisi kysyä kaveriltaan, onko kaveri mahdollisesti vähän läheisriippuvainen tytöstään, "näitähän sattuu".
Oletan nyt ettei tässä ole kyse sellaisesta nuoresta, joka omasta tahdostaan innoissaan kuuntelee itseään vanhempien sukupolvien musaa esim. grungea. Sellaisiakin nuoria tiedän.
Ei ole vanhemman sukupolven musiikkia eli ei ole yhteinen kokemus tätä kautta. Vaan ihan selkeästi otetaan askelia sinne nuorten maailman suuntaan, ei omassa tyylissä ja pukeutumisessa, vaan täydellä ihailulla. Vähän sama kuin oma äitini olisi 80-luvulla hehkuttanut hiekassa laahaavia farkun lahkeitani tai jotain bändejä joita fanitin. Auttanut kiinnittämään julisteita seinälleni innostuneena, et onpa makeita jee. Ap
80-luvulla ei ollut tuollaista farkkumuotia. Hiphop-muoti tuli Suomeen ysärillä.
80-luvun alku on myös 80-lukua. Muistan itse tällaisen muodin myös ainakin meilläpäin...
Ok, jos Ap on syntynyt jo 60-luvulla sitten, luulin nuoremmaksi.
Kautta aikojen naiset ovat vetäneet sen feikkihymyn naamalle kun ovat katsoneet muita naisia nenänvarttaan pitkin.
Taidan tajuta, mitä ajat takaa. Teini-ikäisen äiti yrittää kovasti olla ajan hermolla ja tarjoilee sinulle liian usein ja liian paljon palasia tästä lapsensa nuorisoelämästä elämättä omaa keski-ikäisen elämäänsä ikäänkuin enää ollenkaan. Läheisriippuvainen? Kriisissä lapsen itsenäistyessä? Yrittää pysyä mukana omimalla sitä kulttuuria, ettei vain mitään juopaa syntyisi?
teini ikäisten musiikki on uikutusmusiikkia nasaaliäänellä tai joku vokalisti mies itkuäänellä. En kyllä käsitä miksi joku keski-ikäinen kuuntelisi sitä. mutta näitä kyllä joskus näkyy jopa mummoikäisiä jotka paino tennarit jalassa ilman sukkia keskitalvella kuten se takavuosien muoti oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap voisi kysyä kaveriltaan, onko kaveri mahdollisesti vähän läheisriippuvainen tytöstään, "näitähän sattuu".
Oletan nyt ettei tässä ole kyse sellaisesta nuoresta, joka omasta tahdostaan innoissaan kuuntelee itseään vanhempien sukupolvien musaa esim. grungea. Sellaisiakin nuoria tiedän.
Vanhempien sukupolvien musaa? Onkohan se nyt kovinkaan yleistä että keski-ikäinen kuuntelee vain nuoruusvuosiensa musiikkia?
Tarkoitatko että 45v iässä levylautaselle vaihtuu Eikka Grön ja Kutri Heluna 🤣 Tuskin sentään.
Itse jo 60v ja kuuntelen laidasta laitaan musiikkia. Eniten 60/70-lukujen musiikkia koska se nyt oli musiikin paras aikakausi. Runsaasti myös vanhaa jazzia, bluesia sekä klassista musiikkia. Vanhempaa metallia mös . Nykymusa on aivan paskaa, sitä ei jaksa kuunnella edes radiosta.
Ai jos keski-ikäinen ei jaksa kuunnella Dingoa, Modern Talkingia, Nirvanaa yms. niin sitten vaihtoehtona nähdään vain boomeri-iskelmä? Erikoinen tulkinta sinulla.
En tiedä miten suhtautua kaverina, mutta tyttärenä muistan sen olleen äääääärimmäisen noloa ja rasittavaa. Luulen että teinit melkein tarvitsee sen "mutsi ei tajuu" kokemuksen voidakseen tuntea tervettä erillisyyttä ja itsenäisyyttä, eli voivat tehdä, ihailla ja hankkia myös asioita joista vanhemmat ei ole täysin samaa mieltä.