Lue keskustelun säännöt.
Millä rahalla oravanpyörästä hyppääjät perustaa yrityksiä?
13.09.2026 |
Mediassa suht usein näkyvä juttutyyppi on tarina jotain stressaavaa asiantuntija- tai johtamistyötä tekevästä henkilöstä tai pariskunnasta, joka päätti hypätä pois oravanpyörästä ja perustaa jonkun yrityksen. Esim. muuttivat vanhaan kyläkouluun ja perustivat sinne jotain tai rupesivat viljelemään sammakkoja tai vastaavaa erikoisuutta jossain muuttotappiokylässä.
Mutta mistä oikeasti rahat tällaiseen? Yrityksen perustamiseen tarvii alkupääomaa, ja jossain syrjemmässä voi olla tosi vaikea saada asiakasvirtaa vaikka olisi kuinka sympaattinen paikka. Onko kaikki omaisuus myyty ja sillä rahalla eletään unelmaa, vai miten tuollaisen hyppäämisen voi taloudellisesti toteuttaa?
Kommentit (18)
Onhan se ihan eri asia jättäytyä pois vakiduunista, jos turvana on kuusinumeroinen tai suurempi varallisuus. Ei joudu heti ekana vuonna mieron tielle, vaikka yritys ei lähtisi heti lentoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eihän näissä kerrota ikinä koko totuutta, taustalla voi olla isoa perintöäkin.
Moni suomalainen on varakas. Jos on perinytkin satoja tuhansia ja on itsekin tienannut hyvin, niin nelikymppisenä voi todellakin ryhtyä "harrastamaan" jotain yrttiviljelyä tai konsulttitoimintaa.
Kuka niitten tuotteita/palveluita ostaa kun ihmiset ostelevat tuotteensa enimäkseen ulkomailta
Hyvätuloinen on kerännyt rahaa tililleen tai sijoituksiin. Hyppää sitten pois päivätöistä ja aloittaa uran elämäntapaintiaanina hipppeillen siellä kylä koulussa. Pari vuotta rahat riittää ja sitten ovat oikeasti köyhiä hippejä jotka sammakoita syövät ja kulkevat kainalokarvoista virkatuissa vaatteissa. Se on tuollainen evoluutio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovat yleensä useamman polven hyväosaisia eli perintöä on tullut ja tulossa muhkeasti. Mikäs siinä yritellessä.
Jos on uusi yritys voi saada starttirahaa. Aika moni lähtee liikkeelle lainarahalla ja pienellä omalla sijoituksella. Varmaan yritystoiminnasta riippuen, riippuu ne kulutkin. Itse lähdin aikoinaan lainarahalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On nyös oikeasti toimivia konsepteja, joissa yritys on saatu pyörimään hyvällä maulla ja markkinoinnilla. Sellainen vaatii taitoa ja näkemystä, jota oravanpyörästä hyppääjillä on. Mutta just nämä vaatii sitä alkuinvestointia myös.
Ei se itse yrityksen perustaminen välttämättä paljoa maksa, mutta oma eläminen pitäisi alkuun rahoittaa omilla säästöillä. Olemassaolevia yrityksiäkin on paljon myynnissä, lähtöhinnat muutamasta tuhannesta muutamaan kymppitonniin, voi saada jo asiakaskunnankin valmiina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka niitten tuotteita/palveluita ostaa kun ihmiset ostelevat tuotteensa enimäkseen ulkomailta
No ei kahviloita/lounasruokaa, kotieläinpihaa yms. voi oikein netistä tilata. Kyllä osa palveluista myydään suoraan paikan päällä, eri asia onko nämä sitten välttämättä mitään rahasampoja.
Tarpeeksi kun on rahaa, niin sen yrittämisen ei välttämättä tarvitse edes tuoda elämiseen vaadittavia rahoja, kun ne makaa jo tilillä, yritystoiminta on vain kivaa puuhastelua itse yrittäjälle.
Ne on säästäneet sen rahan oravanpyörässä juostessaan. Muutenhan voisi kuvitella, että aika samanlaista elämää viettää tällaisen tuumaustauon ottanut ja toisaalta sellainen, joka ei ole ikinä oravanpyörään päässytkään. Mutta se iso ero on, että ekalla on rahaa, jälkimmäisellä ei, ja se muuttaa kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos perheessä on vaikka kaksi 100k€+/v tienaavaa ja säätämisen hyve on ollut matkassa, niin osaketileiltä saataa löytyä muutama miljoona helposti. Siihen kun laitetaan se puolen miljoonan asunnon myynti vielä päälle, niiin noilla rahoilla elelee muuttotappiokunnassa ihan hyvin loppuelämänsä.
Yritystoimintaan riittää vanha kyläkoulu hyvin ja siellä voi sitten puuhastella sammakon kudun kanssa yritystoimintaa jos siltä tuntuu. Eikä ole niin väliä että menestyykö se vai ei kun on pelimerkit muutenkin jo kasassa. Jos sattuu menestymään, niin sitten myydään se pois kun alkaa ahistaa ja aloitetaan taas uusi.
Vierailija kirjoitti:
Jos on uusi yritys voi saada starttirahaa. Aika moni lähtee liikkeelle lainarahalla ja pienellä omalla sijoituksella. Varmaan yritystoiminnasta riippuen, riippuu ne kulutkin. Itse lähdin aikoinaan lainarahalla.
Näin tein itsekin. Eräs yrittäjä jäi eläkkeelle ja tarjosi yritystään ja tilojaan minulle. Ei ollut mitään koulutusta alalle mutta kiinnosti. Se oli aikaa kun pankinjohtaja oikein tyrkytti lainaa. Ok, lisättiin asuntolainaan muutama kymppitonni, silloin sai vielä täyden korkovähennyksen. Siis täysin lainarahalla aloitettiin. Hyvin meni, asiakkaita ja töitä riitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun asiantuntija perustaa yrityksen ja alkaa myymään asiantuntijapalveluita se investointi voi olla kannettavan hinta ja noin 300 euros PRH:n OY:n rekisteröintiin. Näin oli minulla. Tosin kannettava löytyi valmiiksi. Asiakaskin oli ja sillä pääsi jo 8000€ kuussa laskutukseen. Nyt on tullut asiakkaita lisää.
Yrityksen perustaminen maksaa toiminimiyrittäjälle 75€ ja osakeyhtiölle 300€.
Ei yriyksen perustamiseen tarvita suuria varallisuuksia, vaan hyvä idea, ahkeruutta ja kykyä tuottaa jollekulle toiselle (=asiakas) lisäarvoa.
Läheskään kaikki yritykset eivät ole omistajiensa pääasiallisia tulonlähteitä, vaan yritystoiminta voi olla myös sivutoimi tai jopa harrastus joka tuottaa pientä sivutuloa.
Itselläni oli 20 vuotta sitten pari vuotta oma firma jonka kautta tein pieniä töitä yhden tutun yritykselle oman päätyöni ja opiskelujen ohessa. Olisin voinut myös olla hänellä töissä, mutta halusin oppia miten omaa yritystä pyöritetään joten laskutin työt firman kautta.
Lähtökohtaisesti oravanpyörästä voi hypätä, kun on kertynyt pääomaa.
Kyseessä voi olla vaikka toimitusjohtajatason henkilö, joka on ns. ostettu ulos firmasta niin, ettei synny hälyä potkuista ja työsuhde päätetään ns. yhteisymmärryksessä. Tunnen tällaisen tapauksen.
Toisessa tapauksessa johtotason henkilö/osaomistaja irtisanoutui itse, kun firma myytiin ulkomaiseen omistukseen eikä tyyli enää napannut. Lienee saanut kohtuullisen korvauksen siitä, ettei harjoita kilpailevaa liiketoimintaa samalla alalla määräajaikana.
Yrittäjäpariskunta osti vanhan koulukiinteistön pikkupaikkakunnalta ja pyörittää nyt eläkepäivinään majataloa.
Oravanpyörästä hyppää pois hyvätuloiset yleensä. Heillä on jo omaa pääomaa sen verran, että voivat ottaa yrittäjän riskin. Heille se on ihan eri asia, kuin ns normiduunarille, joka ei saa pankista lainaa, eikä ole sitä omaa pääomaa kertynyt.