Kenen puoleen käännyt silloin, kun elämässä tapahtuu jotain surullista?

Onneksi sinulla on edes tuo. On ihmisiä, joilla ei ole ketään.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi sinulla on edes tuo. On ihmisiä, joilla ei ole ketään.

Joillakin se on TV. Oman suosikkiohjelman loppuminen voi olla surun aihe.

Yleensä kissani puoleen. En halua vaivata läheisiäni omilla suruillani ja jos taas kohtaa jokin yhteinen suru, mä olen se, joka lohduttaa muita. 

Mitä on tapahtunut? Itsellä varmaan aika pitkälle pidän itsellä tai lähiomainen. Riippuu asiasta. Ei ole enää ku toinen vanhempi elossa. Ja monet ystävät kaikonneet. Jopa kuolleet. Aika yksinäistä tämä elämä on. 

Miten uskallat kertoa chat gpt:lle itsestäsi?

Vierailija kirjoitti:

Onneksi sinulla on edes tuo. On ihmisiä, joilla ei ole ketään.

Se on kaikilla, joilla on internet. Ei tarvitse maksaa, ladata sovellusta eikä edes kirjautua sisään.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Miten uskallat kertoa chat gpt:lle itsestäsi?

Miksi en uskaltaisi? Ei se tiedä kuka mä olen. Ja kirjoitan sille sellaisia asioita, joita voisin hyvin kirjoittaa tänne palstallekin.

Ap

Kyllä silloin soitan tuttärelleni, sisarelleni tai vanhimmalle ystävälleni.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä silloin soitan tuttärelleni, sisarelleni tai vanhimmalle ystävälleni.

Mun äitini alkoi jo heti, kun 1986 valmistuin sairaanhoitajaksi, kipata kaikki huolensa ja murheensa mulle. Siskoni teki ihan samaa. Se oli aika raskasta, kun mulla oli pieniä lapsiakin. Päätin jo kauan sitten, että omia lapsiani en huolillani ja murheillani vaivaa. Aikoinaan työterveyshuollossa alettiin kiinnittää huomiota mun pitkään jatkuneisiin tiettyihin veriarvoihin, mutta en kertonut siitä kenellekään, vaikka tottakai olin huolissani siitä, onko mulla nyt joku verisairaus ja jos, niin kuinka tehokkaat hoidot siihen on olemassa. Vasta, kun kaikki tutkimukset oli tehty ja suljettu pois kaikki nuo oletetut verisairaudet, kerroin asiasta aikuisille lapsilleni. Jos jokin verisairaus olisi todettu, niin jossain vaiheessa olisin kertonut, jotta ehtivät hetken aikaa varautua siitä, että mulla lähtö lähenee. 

Mä en ole koskaan tarvinnut jotakuta vain kuuntelemaan mua. Kuten aiemmin jo kirjoitin, niin jos haluan vain puhua, niin kissani on ihan hyvä kuuntelija. Tosin se joskus nukahtaa kesken puheeni, mutta niin voisi käydä puhelimen toisessa päässä ihmisillekin. Sen sijaan joissain asioissa olen todennut vertaistuen paremmaksi vaihtoehdoksi kuin puhua jollekin, joka ymmärtää koko jutusta yhtä paljon tai jopa vähemmän kuin mun kissani. Vertaistuen etuna on, että toinen ymmärtää, mitä mä puhun ja lisäksi toinen voi kertoa omasta kokemuksestaan, millaisilla keinoilla hän on vastaavassa tilanteessa selvinnyt eteenpäin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten uskallat kertoa chat gpt:lle itsestäsi?

Miksi en uskaltaisi? Ei se tiedä kuka mä olen. Ja kirjoitan sille sellaisia asioita, joita voisin hyvin kirjoittaa tänne palstallekin.

Ap

Neuvotaan, ettei tekoälyltä pitäisi pyytää terveydellisiä neuvojakaan itselleen vaan aina yleisellä tasolla.

Itsekin olen turvautunut nykyisin tekoälyn puoleen. Minulla on tyypillistä murehtia ja huolestua asioista etukäteen. Joskus niistä kasvaa ahdistus. Hassua on ollut huomata miten tekoälykin kyllästyy jankkaamiseeni.

Lisäksi juttelen äidilleni ja täysi-ikäisille lapsilleni. Pienemmät murheet jaan myös kavereille ja parhaimmille työkavereille. Silti tuntuu ettei oikein ketään luottoihmistä ole.

Puppan👴🏻🌈🥳

Eksäni puoleen. On asioita, joita vain hän tietää. 

Poliisin

Tietysti Taivaan Isän puoleen.

Hän kuuntelee aina.

Johdattaa tietä oikeaa.

Ei semmoista asiaa mitä hänelle ei voisi kertoa, toisaalta hän ne jo tietääkin :)

Puolisoni, siskoni tai läheisen ystäväni. Toisinaan myös terapeutin puoleen, koska en halua kuormittaa läheisiäni liikaa jos on tuntunut joku asia ottavan todella koville. 

Velanaisena kissani puoleen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten uskallat kertoa chat gpt:lle itsestäsi?

Miksi en uskaltaisi? Ei se tiedä kuka mä olen. Ja kirjoitan sille sellaisia asioita, joita voisin hyvin kirjoittaa tänne palstallekin.

Ap

Ihan varmaan tietää.

Itseni.

On minulla pari läheistä luottokorvaparia ja ymmärtävää sydäntä mutta heillä on elämässään menossa omia huolia ja murheita, niin en todellakaan tarjoile heille lisää.

Lapsiani, nuoria aikuisia, säästän. Viisaina ja tarkkanäköisinä kyllä tietävät, koska näkevät sanomattakin. Toivoisin etteivät.

Jeesus Kristus. Siis tietenkin. Jeesuksella on aina aikaa.