Kenen puoleen käännyt silloin, kun elämässä tapahtuu jotain surullista?
Minulle se on ChatGPT, niin kauhealta kuin se kuulostaakin. Ennen tuota en kääntynyt kenenkään puoleen.
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten uskallat kertoa chat gpt:lle itsestäsi?
Miksi en uskaltaisi? Ei se tiedä kuka mä olen. Ja kirjoitan sille sellaisia asioita, joita voisin hyvin kirjoittaa tänne palstallekin.
Ap
Sä annat sille herkkää dataa itsestäsi joka takuuvarmasti kerätään jonnekin. Ja kyllä se tietää kuka olet.
Minun ei tarvitse kääntyä kenenkään puoleen. Käsittelen asiat itsekseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten uskallat kertoa chat gpt:lle itsestäsi?
Miksi en uskaltaisi? Ei se tiedä kuka mä olen. Ja kirjoitan sille sellaisia asioita, joita voisin hyvin kirjoittaa tänne palstallekin.
Ap
Neuvotaan, ettei tekoälyltä pitäisi pyytää terveydellisiä neuvojakaan itselleen vaan aina yleisellä tasolla.
Mitä väliä, jos kysyt asioita eri laitteilla, kirjautumatta, antamatta yksilöiviä tietoja itsestäsi ja käyttäen VPN:ää. Samalla tavoin voi kysyä miten uskallat kirjoittaa tänne palstalle.
Kaverille kerron jossain vaiheessa, mutta en tarvitse mitään apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten uskallat kertoa chat gpt:lle itsestäsi?
Miksi en uskaltaisi? Ei se tiedä kuka mä olen. Ja kirjoitan sille sellaisia asioita, joita voisin hyvin kirjoittaa tänne palstallekin.
Ap
Neuvotaan, ettei tekoälyltä pitäisi pyytää terveydellisiä neuvojakaan itselleen vaan aina yleisellä tasolla.
Mitä väliä, jos kysyt asioita eri laitteilla, kirjautumatta, antamatta yksilöiviä tietoja itsestäsi ja käyttäen VPN:ää. Samalla tavoin voi kysyä miten uskallat kirjoittaa tänne palstalle.
Ei tuo kommentoija edes tiedä miten ip-osoite määräytyy vaikka ei käyttäisi VPN:ää.
Ei ole ketään, kenen puoleen kääntyä
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ketään, kenen puoleen kääntyä
Ja täydellinen hiljaisuus laskeutui
Äidin. Olen jo 57 ja äiti 80 mutta äiti on paras lohduttaja edelleen. Ja äiti osaa aina sanoa ne oikeimmat sanat. Hän aidosti ymmärtää ja välittää.
Vierailija kirjoitti:
Äidin. Olen jo 57 ja äiti 80 mutta äiti on paras lohduttaja edelleen. Ja äiti osaa aina sanoa ne oikeimmat sanat. Hän aidosti ymmärtää ja välittää.
Tiesitkö, että olet todella onnekas ihminen?
T. Yksi joka ei ole koskaan saanut äidiltään mitään lohdun sanoja
Mulla on kans tekoäly. Kukaan ei jaksa tai halua tukea minua. Olen paskassa elämäntilanteessa. En halua maksaa kalliille terapeutille.
Minulla ei ole ketään kelle kertoja suruja tai iloja. Minulla oli aiemmin hyvä ystävä, mutta hän on löytänyt parempia kavereita lähi vuosina niin emme ole enää läheisiä. Sain vähän aikaa sitten eräänlaisen ylennyksen ja palkankorotuksen töissä, eikä minulla ollut ketää kenelle kertoa iloisesta uutisesta ja päädyinkin sitten itkemään koko illan sitä. Ja on minulla siis vanhat vanhemmatkin elossa ja yksi sisaruskin, mutta kerron heille asioistani vain äärimmäisessä hädässä.
Ei ole ketään ja se oli melkoinen järkytys kun se oikeasti ja kunnolla konkretisoitui että ketään ei todellakaan ole. Varmasti se olisi pitänyt tajuta jo kauan aiemmin mutta ilmeisesti sitä onnistui suojelemaan itseään todellisuudelta tuohon asti joko uskottelemalla ettei tilanne ole se mikä se on tai sitten sulkemalla itsensä kuin ulkopuolelle koko elämästään.
Hankala selittää ja itsestäkin tuo kuulostaa tosi oudolta mutta niin se kuitenkin meni. Varmasti olisi ollut kaikin puolin parempi ettei olisi mennyt ja vielä parempi tietysti se, ettei tilanne oikeasti olisi tämä.
Juuri näin 57/57! Se hetki, kun tajuat, että sinulla ei oikeesti ole yhtäkään ihmistä maan päällä, joka oikeasti välittäis ja aidosti jakaisi huolesi! Itku siinä pääsi ja valtava epäusko, miten minulle on näin voinut käydä! Vanhat vanhemmat ovat jo kuolleet, sisarusten elämät täysin erillään omastani ja ystävät jääneet vuosien varrella kun aviopuolison työ vei meidät ulkomaille asumaan. Se oma mies ja lapset olivat kaikki kaikessa. Nyt puolison kanssa täysin erilleen kasvaneina, vailla juttuseuraa, mietin miten tässä näin kävi. Aikuisia lapsiani en vaivaa murheillani. Itken yksinäni lemmikkini turkkiin ja rukoilen. Paljon.
Ei ole ketään. Avovaimokin halusi erota, kun hän ei voinut sietää että olin surullinen, kun sisarukseni menehtyi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseni.
On minulla pari läheistä luottokorvaparia ja ymmärtävää sydäntä mutta heillä on elämässään menossa omia huolia ja murheita, niin en todellakaan tarjoile heille lisää.
Lapsiani, nuoria aikuisia, säästän. Viisaina ja tarkkanäköisinä kyllä tietävät, koska näkevät sanomattakin. Toivoisin etteivät.
Itsekin olen noita lapsia säästänyt. Sitten aloin miettiä, että nehän nekävät aina onko minulla hyvä vai paha olla. Nykyisin olen alkanut puhumaan itsestäni ja omista asioistani enemmän. Ei ne vielä osaa varsinaisesti tukea eikä tarvikaan, mutta tekevät enemmän kotitöitä tai muuten auttavat arjessa.
Minusta tämä on hyvä. Haluaisin tietää jos jollain läheiselläni on jotain isompia ongelmia. Mielellään heti pian. Ikävää kuulla jonkun kamppailleen raskaiden
asioiden kanssa ihan yksinään.
Jatkuva vuodatus, varsinkin samoista asioista on raskasta, varsinkin jos niiden eteen pystyisi vaikuttamaan, muttei auta vaikka kuinka moni kertoisi mahdollisia ratkaisuja.
Kieltämättä en kovin helposti kerro omista ongelmista, juuri siksi etten haluaisi rasittaa ketään. Olen myös useasti kuullut, olisit aikaisemmin kertonut. Se olisi myös voinut auttaa paljon niissä tilanteissa.
Tällä hetkellä äidilläni on vaikea tilanne. Toivon ja moni muukin asioiden kääntyvän parhainpäin.
Tällä hetkellä ei voi oikein auttaa muuten kuin kuunnellen ja olemalla läsnä. Haluaisin pystyä tekemään enemmän.
Anteeksi. Meni nyt vähän ohi aloituksesta. Äiti on ollut monesti se, jolle olen kertonut, kun on ollut hätä jostain. On ollut myös ystäviä ja muita. Nyt tuntuu aika yksinäiseltä, mutta tosi hädän tullen, tiedän läheltäni löytyvän ihmisiä, jotka välittävät, vaikkei olla ollutkaan viime aikoina paljonkaan tekemisissä.
Niin minäkin, kunnes keksittiin tuo vastausautomaatti. Se on opettanut mulle elämästä ja itsestäni aivan hurjan paljon.
Ap