Olen 57 vuotias ja työvoimaviranoimainen puhuu minulle kuin lapselle
Olen varmasti häntä 20v vanhempi ja tehnyt kaikenlaista. Jouduin työttömäksi 2v sitten ja suoraan sanottuna minun ikäisiäni ei ole enää koskaan, edes kassalla paikkakunnallani. Hän lässyttää kuin olisin vähä-älyinen tai lapsi. Kertoo juurta jaksaen kuinka töitä haetaan jne. Olen ollut elämäni aikana 15 työpaikassa töissä, että kyllä minä työnahausta tiedän. Pitäisi kuulemma kouluttautua, mutta koska minulla on 3 tutkintoa, niin sekin on kuitenkin lopulta ongelma. Tuntuu kuin olisin vankina lastentarhassa.
Kommentit (18)
Heitä ohjeistettu mitä pitää kertoa asiakkaalle.
Olen 60v ja nauroin räkäisesti tuollaiselle 25v päsmärille kun alkoi neuvomaan työnhaussa. Olin töissä vuosikymmeniä ennen kuin tämä neiti oli edes syntynyt.
Ihan sama vaikka mitä karensseja pukkaisi, ei se elämääni enää kaada tässä vaiheessa.
Sehän se. Toinen on nämä nuoret rekrytointikonsultit, jotka esittää mielestään hyviä kysymyksiä. Eräs tuttu sentään sisuuntui ja vastasi suoraan, ettei ala analysoida jotain koulukokemuksia 20 vuotta koulujen jälkeen ja hakee nyt tosiaan vain tätä 3kk:n rutiinitehtävää. Yllättäin ei tullut valituksi, kun ei vastannut siihen, että "millaisia tuntemuksia sinussa herättää kouluajan muisteleminen ja mitä koit oppineesi siellä?". Tässä vaiheessa kuulemma meni hermot täysin, että kuinka alas pitää kokeneen ja osaavan ihmisen vajota, kun hakee pientä pätkää aivan alakanttiin kokemukseensa nähden. Ajatteli, että olisi jotain välitekemistä ja kyse oli vain pätkästä. Sitten siellä istuu polleana joku 25-vuotias tradenomi tai parikin syväluotaamassa, pärjäätkö varmaan tässä työssä ja tekee jotain keittiöpsykologista analyysia sinusta. Voi luoja.
Mun mies on tehnyt menestyksekästä teknistä myyntiä 30 vuotta ja sitten tehtiin jotain myyntitestejä jossain rekrypalvelussa. "myy minulle tämä kynä". ikivanhoja kliseitä myyntitesteissä. Eikö se riitä, että on järeä kokemus ja menestyksekästä myyntiä takana, niin mitä tällä voitetaan. Testataan, että ootko nyt ihan varmasti sitten kyvykäs myymään ihmisille näitä koneita? Eiköhän siinä ole kokemus ja omat myyntikikat sekä persoona pelissä. Ei myynti ole mitään markkinamenoa noissa vaan myyjän kykyä lukea asiakasta ja tarpeita, olla miellyttävä, antaa asiakkaan itse päättää ostoksensa jne. Ei 1000-5000 Euron asian myyminen ole mitään torimyyntiä, jossa huutelet ohikulkijalle kaunista rouvaa ja saat ostamaan sulta 5 Euron metrilakun. Se on oma lajinsa sekin. Kalliimpien tuotteiden myynti menee ihan toista kautta.
Sitähän se on että lasten ikäiset opettamassa vanhempiensa ikäisiä:|
Noi työkkärin lässytykset on jotain minkä nää virkailijat opettelee ulkoa. Kun sitten kysyy jotain yllättävää, he eivät osaa vastata mitään.
Vierailija kirjoitti:
Sehän se. Toinen on nämä nuoret rekrytointikonsultit, jotka esittää mielestään hyviä kysymyksiä. Eräs tuttu sentään sisuuntui ja vastasi suoraan, ettei ala analysoida jotain koulukokemuksia 20 vuotta koulujen jälkeen ja hakee nyt tosiaan vain tätä 3kk:n rutiinitehtävää. Yllättäin ei tullut valituksi, kun ei vastannut siihen, että "millaisia tuntemuksia sinussa herättää kouluajan muisteleminen ja mitä koit oppineesi siellä?". Tässä vaiheessa kuulemma meni hermot täysin, että kuinka alas pitää kokeneen ja osaavan ihmisen vajota, kun hakee pientä pätkää aivan alakanttiin kokemukseensa nähden. Ajatteli, että olisi jotain välitekemistä ja kyse oli vain pätkästä. Sitten siellä istuu polleana joku 25-vuotias tradenomi tai parikin syväluotaamassa, pärjäätkö varmaan tässä työssä ja tekee jotain keittiöpsykologista analyysia sinusta. Voi luoja.
Mun mies on tehnyt menestyksekästä teknistä myyntiä 30 vuotta ja sitten tehtiin jotain myyntitestejä jossain rekrypalvelussa. "myy minulle tämä kynä". ikivanhoja kliseitä myyntitesteissä. Eikö se riitä, että on järeä kokemus ja menestyksekästä myyntiä takana, niin mitä tällä voitetaan. Testataan, että ootko nyt ihan varmasti sitten kyvykäs myymään ihmisille näitä koneita? Eiköhän siinä ole kokemus ja omat myyntikikat sekä persoona pelissä. Ei myynti ole mitään markkinamenoa noissa vaan myyjän kykyä lukea asiakasta ja tarpeita, olla miellyttävä, antaa asiakkaan itse päättää ostoksensa jne. Ei 1000-5000 Euron asian myyminen ole mitään torimyyntiä, jossa huutelet ohikulkijalle kaunista rouvaa ja saat ostamaan sulta 5 Euron metrilakun. Se on oma lajinsa sekin. Kalliimpien tuotteiden myynti menee ihan toista kautta.
Lol niin noloo😂🤣
Mä onnistun aina saamaan jonkun itä-suomalaista aksenttia puhuvan asiakaspalvelijan ja se ärsyttää liikaa. Siis kivoja ja asiallisia he ovat aina, mutta tuollainen murre kuulostaa lapselliselta ja hermostuttaa siksi.
Vierailija kirjoitti:
Noi työkkärin lässytykset on jotain minkä nää virkailijat opettelee ulkoa. Kun sitten kysyy jotain yllättävää, he eivät osaa vastata mitään.
Juuri noin. He vaipuvat jonkinmoiseen nirvanaan yllättävästä kysymyksestä.
No ainakin näytit hänelle.. toljottamalla hiljaa siinä ja sitten kertomalla meillä siitä miten meni. :0
Itse törmännyt samaan terveydenhoito kontaktissa.Sairastan kakkostyypin diabetesta ,perinnöllinen alttius tähän.Sain ajan ravintoneuvojalle joka yllätys,yllätys oli niin reilusti ylipainoinen ettei meinannut pokka pitää.Itse olin ehkä noin kolmasosan rouvan painosta.Kuuntele siinä sitten ohjeita🤪🤪Sinänsä hyviä ohjeita mutta kenelle?
Ehkä näissä tehtävissä on valintakriteerinä sellainen aivovammaiselle lässyttäminen. Etenkin sosiaalialalla naiset puhuvat kaikki samalla tavalla, sama intonaatio, samat sanavalinnat, sama johdattelu jne. Eniten vituttaa se, että heidän pitäisi osata sokraattisen dialogin perusteet, mutta mitä vielä! Tyrkyttävät paskaa tuutin täydeltä ilman mahdollisuutta esittää omaa mielipidettä.
Joo varmaan lukevat jostain valmiista lapusta ja sanovat kuin robotit vielä sen asiakkaan nimen ääneen joka kuulostaa erittäin kummalliselta!
Omasta työttömyysajasta on aikaa, mutta muistan erään puhelun työvoimaviranomaisen kanssa. Hän ihan vänkäsi siellä, että miten sinä voit olla edelleen työtön. Ei minulla ollut vastausta. Töitä hain, oli koulutusta, päivitetty cv.
Sitten minut pakotettiin hakemaan jotain.. oliko velvoitetyö... mikä se termi olikaan. Joka tapauksessa, tällaisen pakkohaun se virkailija minulle määräsi, kun ei muuta keksinyt. Minä hain, ja sain kuulla ihmettelyä, että miksi minä (44-vuotias) haen paikkaa, joka on tarkoitettu yli 58-vuotiaille. Että näin hyvin oli kartalle se työvoimaviranomainen.
niinhän uutiset telkkarissakin, semmoista pehmeää sössöttämistä vajaille.
noi te-virkailijat on pudonnut kelkasta ,koska ovat suojatyöpaikassa, usein kunta henkilökunnan sukulaisia. tulee välillä ihan myötähäpeä kun kohtelevat esim.korkeakoulutettuja törkeästi, ihan kummelia. vaikea pidätellä naurua joskus.
Tsemppiä. Minulla on ollut tosi fiksu työvoimaviranomainen, jolla on selkeästi tunneälyä sen verran, että ei rupea ojentamaan "vanhaa tekijää".