Minkälaista ruokaa suomessa syötiin ennen-muinoin? Siis satoja-, jopa tuhansia vuosia sitten? Yksi helppo tapa lähteä liikkeelle on huomioi

Rautakaudella syötiin rautaa ja paskanettiin kettingiä. 

😁😁😁😁😁😁😁😁😁😁😁😁😁😁😁

Vierailija kirjoitti:

Lohta ja siikaa syötiin ennen kuin Kekkonen patosi joen.

Kemijoki padottiin paljon ennen Kekkosen aikaa. Oikeasti Lapissa syötiin lohet itse, kun se rasvaisena kalana säilyi huonosti. Hauki oli se kala, jota vietiin paaville saakka paastoruuaksi.

Vierailija kirjoitti:

Muinaiset suomalaiset eivät syöneet lihaa ollenkaan koska pitivät metsän eläimiä pyhinä. Eläimen tappaminen tai jopa syöminen olisi ollut pyhäinhäväistys. Silloin osattiin kunnioittaa luontoa.

Eläimiä kyllä kunnioitettiin ja siksi ainakin karhulle pidettiin kunnon peijaiset. Majavat pyydettiin sukupuuttoon, eli se siitä kunnioituksesta. Oravia sentään säilyi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lohta ja siikaa syötiin ennen kuin Kekkonen patosi joen.

 

Kemijoki padottiin paljon ennen Kekkosen aikaa. Oikeasti Lapissa syötiin lohet itse, kun se rasvaisena kalana säilyi huonosti. Hauki oli se kala, jota vietiin paaville saakka paastoruuaksi.

Paaville olis kelvannut pelkkä punkku ja öylätti. 

Pelkillä juureksilla kuolisi nopeasti nälkään. Viljasta puuroa tietenkin ja perunoita. Metsästystäkin kai harjoitettiin. 

Vierailija kirjoitti:

Muinaiset suomalaiset eivät syöneet lihaa ollenkaan koska pitivät metsän eläimiä pyhinä. Eläimen tappaminen tai jopa syöminen olisi ollut pyhäinhäväistys. Silloin osattiin kunnioittaa luontoa.

Missä ituhippien propagandakirjassa noin valehdellaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lohta ja siikaa syötiin ennen kuin Kekkonen patosi joen.

 

Kemijoki padottiin paljon ennen Kekkosen aikaa. Oikeasti Lapissa syötiin lohet itse, kun se rasvaisena kalana säilyi huonosti. Hauki oli se kala, jota vietiin paaville saakka paastoruuaksi.

Suurin osa Suomen lohista vietiin Ruotsiin. Veroja maksettiin myös kaloina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa jossain vaiheessa historiaa vähät viljatkin käytettiin kiljun tekoon. Lapsille ehkä jäi jotain ruokaa, vaikka nälkäisiä ja laihoja olivatkin. Sitten tehtiin kieltolaki, jonka aikana alkoholin käyttö kohtuullistui. Ja ruokaakin alkoi riittää ihmisille.

Kun ensimmäiset perunat tulivat Suomeen, niin heti alkuun hoksasivat, että näistähän saa hyvää viinaa.

Suomessa juotiin hyvin kohtuudella alkoholia, lähinnä kotikaljaa, kaljaa, sahtia, ennen kieltolakia. Kieltolain aikaan juomistavat muuttuivat radikaalisti, alettiin juoda väkeviä, koska se oli helpointa valmistaa ja salakuljettaa. Ei vienyt niin paljon tilaa.

Kieltolakihan tuli siksi, kun ihmiset sirtyivät maalta töihin kaupunkien tehtaisiin ja olivat töissä kännissä. Se hiprakka, mikä oli sopinut maanviljely- ja metsätöihin, ei enää ollutkaan turvallista konesaleissa. Raittiusliikkeen alkuperäinen tarkoitus oli pyrkimys pitää työntekijät selvinpäin työaikana, vapaa-aikaan se vaatimus ei ulottunut. 

Keskiajalla huovien eli linnan sotilaiden palkkaan kuului tietty määrä olutta päivässä, tosin se olut oli vahvuudeltaan ehkä nykyoistä pilsneriä. Energialtaan se vastasi nestemäistä ohrapuuroa.

Perehdyppä nyt kuitenkin asiaan. Tuolla sitä perusteltiin, mutta todellisuudessa työväki ei  juonut työaikana. Lauantai-ilta meni ryypätessä, niin ei jaksanut sunnuntaina kirkkoon. Kieltolakien negatiivisista vaikituksista oli tietoa jo tuolloin, mutta tietyt piirit näkivät suomalaiset holhouksen tarpeessa olevina. Lisäksi kotitekoiset juomat eivät tuottaneet tuloja valtiolle eivätkä "porvareille".

Parempi väki sai tuhdisti alkoholia koko kieltolain ajan...

P.s. itse olen absolutisti ollut jo kauan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieleniintoista on myös se, kuinka kauan istutettu tai luonnonvarainen juures/juureksen omaava kasvi (tulppaani) säilyy syömäkelpoisena maassa, ilman että se kaivetaan ylös! Onko kellään tietoa tai jopa omaa kasvimaata, josta on nostettu juureksia joulupöytään? Luulisi pakkasen pitävän ainakin juureksen tuoreena ja bakteereista vapaana.

 

Harvemmin Suomen ilmastossa kaivetaan mitään jouluksi maasta ilman lumilapiota ja rautakankea. Helpompi tapa on siirtää ne syksyllä kellariin. Siellä säilyivät myös suolatut kalat ja lihat, ja sienet siellä, missä niitä syötiin.

Jääkauden jälkeen Suomessa oli pitkään nykyistä Keski-Euroopan ilmastoa vastaava ilmasto, eli hyvinkin on voitu kaivaa maasta juuria vielä joulukuussa. Silloin tosin Varsinais-Suomen alue oli vielä veden alla, vasta nykyinen Keski-Suomi oli noussut jään alta.

 

 

Kenelläkään meistä ei ollut jääkauden jälkeisellä lämpökaudella omaa kasvimaata. Vastasin siis ensimmäisen lainauksen kohtaan "Onko kellään tietoa tai jopa omaa kasvimaata ..."

Luin juuri kirjaa Lapin asuttamisesta. Ei se mikään tietokirja ole, koska suuri osa lähteistä on Wikipedia, mutta jotain faktaa kuitenkin. Alkuperäiset asukkaat elivät sillä, mitä luonnosta saivat, eli riistalla, kalalla, marjoilla ja muilla luonnonkasveilla. Tiesittekö, että väinönputki on ainoa pohjoisen kasvi, joka on kulkeutunut viljeltäväksi etelässä. On terveellinen ja aikaisin keväällä satoa tuottava.  Joskus 1600-luvulla aloiteltiin maanviljelyä ja alettiin pitää kotieläimiä.

Olisi ollut hyvä sinun mainita, että pohjoisimmissa osissa Suomea maanviljely alkoi myöhään. Etelämmässä on viljelty maata tuhansia vuosia.