Minkälaista ruokaa suomessa syötiin ennen-muinoin? Siis satoja-, jopa tuhansia vuosia sitten? Yksi helppo tapa lähteä liikkeelle on huomioi

11000 vuotta sitten syötiin varmaan ainoastaan pakasteita kun jää peitti maan.

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan lihaa syöty. 

Vaatteet tehtiin lumpeenlehdistä.

Kyllä syötiin, sillä siihen aikaan riistaa vielä oli. Oravannahat myytiin ja lihat syötiin, ja isommatkin elukat. Suomessa on syöty hyvin vähän sieniä, ennen tehtiin hätäruokaa petusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perunaa on syöty Suomessa aikojen alusta asti

Peruna tuli Amerikasta Kolumbuksen jälkeen.

Ennen sitä syötiin nauriita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Runsaasti soijaa ja härkistä. Vegenakkeja ja Proteiinivanukkaita. ne kaikki kypsennettiin nuotiolla ja päälle juotiin saviastiasta Oatly milkkiä.

Olit vahingossa oikeassa. Härkäpapu oli merkittävässä roolissa ravintokasvina.

Härkäpavut ovat tosiaan ikivanha ruokakasvi, ja niitä on syöty ympäri maailmaa. Historioitsijoiden mukaan myös Jeesus ja Hänen aikalaisensa Lähi-Idässä söivät runsaasti härkäpapuja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan lihaa syöty. 

Vaatteet tehtiin lumpeenlehdistä.

Täällä ei ollut muuta kuin lihaa ja kalaa saatavilla talvella. Mitään ei voitu säilöä talveksi. 

Kapakalaa osattiin tehdä jo ennen ajanlaskun alkua. Ennen lämpötilat tuskin rajusti vaihtelivat talvella kuten nykyään, varmasti on säilötty riistalihaa ja sitten syöty hiukan mädäntyneenä, samoin kalaa. 

Peuroja pyydettiin kaivamalla kuoppia joiden pohjalla teroitetut seipäät ja kuoppa peitettiin havuilla. 

Vielä nykyäänkin pohjoisessa valmistetaan kuivalihaa kuivattamalla sitä ulkona kevättalvella. Lienee ikiaikainen tapa. Saamelaiset ovat säilöneet marjoja poronmahoihin, eli teurastetun poron pussimaisesta mahan osasta. Puolukat ja hillat ovat säilyneet vaikka  maakuopassa, joka on ollut tarpeeksi viileä. Viikinkien pitkillä merimatkoilla saattoi olla hilloja niin kuin on ollut uudemman ajan norjalaisilla.

Vierailija kirjoitti:

Mieleniintoista on myös se, kuinka kauan istutettu tai luonnonvarainen juures/juureksen omaava kasvi (tulppaani) säilyy syömäkelpoisena maassa, ilman että se kaivetaan ylös! Onko kellään tietoa tai jopa omaa kasvimaata, josta on nostettu juureksia joulupöytään? Luulisi pakkasen pitävän ainakin juureksen tuoreena ja bakteereista vapaana.

Harvemmin Suomen ilmastossa kaivetaan mitään jouluksi maasta ilman lumilapiota ja rautakankea. Helpompi tapa on siirtää ne syksyllä kellariin. Siellä säilyivät myös suolatut kalat ja lihat, ja sienet siellä, missä niitä syötiin.

Suomessa jossain vaiheessa historiaa vähät viljatkin käytettiin kiljun tekoon. Lapsille ehkä jäi jotain ruokaa, vaikka nälkäisiä ja laihoja olivatkin. Sitten tehtiin kieltolaki, jonka aikana alkoholin käyttö kohtuullistui. Ja ruokaakin alkoi riittää ihmisille.

Kun ensimmäiset perunat tulivat Suomeen, niin heti alkuun hoksasivat, että näistähän saa hyvää viinaa.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa viljeltiin maata jo 9500 vuotta sitten.

Lihaa ja kalaa osattiin säilöä talveksi.

Taisi olla aika vaatimatonta viljelyä heti jääkauden jälkeen. Veikkaan, että jääjärvien rannoilla ruoka oli jokseenkin samaa kuin inuiiteilla ja muilla arktisilla kansoilla myöhemminkin.

Syötiin juustoja ja erilaisia ruukuissa hapatettuja tuotteita, kalakukkoabja kuivattua lihaa ja kapakalaa ja tietysti niitä nauriita

Vain suomalaimen kykenee kuolemaan nälkään maassa missä vesistöt täynnä kalaa. Peräti 200 000 suomalaista kuoli nälkään 1860-luvulla.

Kun viljat menetettiin niin kuoltiin nälkään. Hirvet toki metsästettiin pian lähes paikalliseen sukupuuttoon, mutta kalat ei taatusti lopu Suomesta hevillä. On se taito kuolla nälkään kun kalaa saatavilla.

Suomalaiset nälkiintyivät sotien aikana. Kun tuli huono perunasato, niin vähän viljat eli yleensä kuivaa leipää yritettiin lähettää rintamalle.

Laki vaati viljelijöitä jakamaan esim sianlihansa ja jopa junassa tehtiin sikaratsioita, ettei vain joku vienyt pimeiden sikojen lihaa myytäväksi.

Pahiten kortilla olevasta ruuasta kärsivät kaupunkilaiset, joille esim sienet tulivat tutuiksi, koska elintarvikekorteilla sai varsin vähän ruokaa. Lapset olivat tietysti etusijalla, ja saivat vissiin vähän  maitoakin. Petusta (puiden kaarnasta) tehtiin leipää. Karkkia tehtiin lapsille liottamalla porkkananpaloja sakariinissa.

Kun tuli lopulta niin paha katovuosi, että perunatkin olivat ihan kelvottoman huonoja, otettiin pitkin naamoin sekä ase- että ruoka-apua natsisaksalta. Ei sekään suhde kauan kestänyt, vaan saksalaiset ajettiin lopulta pois ja lähtiessään polttivat sitte Lapin.

Keräiltiin sitä mitä löydettiin. Luulen että luonnonkasveja ja juuria syötiin paljon. Talveksi kuivattiin. Lihaa silloin kun metsästys onnistui ja kalaakin varmaan. Jotenkin luulen että ruokavalio oli todella monipuolinen. Monet kasvit ovat hävinneet kokonaan, mitä silloin on ollut,
Jos miettii saamelaisia, niin elämäntapa on voinut olla nomadinen ja jossain vaiheessa on jääty paikoilleen viljelemään maata.

Vierailija kirjoitti:

Aloituksen aikahaarukka, "sadat, jopa tuhannet vuodet" on aika laaja. Siinä ajassa ehti tapahtua valtavasti kehitystä.

Itse asiassa ei. Kehitys oli ennen teollista vallankumousta melko hidasta. Hevosvankkurit olivat 6000 vuotta ykköskulkine melko pienillä parannuksilla. Wrightin veljesten 10 sekunnin ensilennosta häivepommittajaan meni 100v. Nyt ostat läppärin niin 4 vuoden päästä se on teknologinen muinaisjäänne.

Vierailija kirjoitti:

Keräiltiin sitä mitä löydettiin. Luulen että luonnonkasveja ja juuria syötiin paljon. Talveksi kuivattiin. Lihaa silloin kun metsästys onnistui ja kalaakin varmaan. Jotenkin luulen että ruokavalio oli todella monipuolinen. Monet kasvit ovat hävinneet kokonaan, mitä silloin on ollut,
Jos miettii saamelaisia, niin elämäntapa on voinut olla nomadinen ja jossain vaiheessa on jääty paikoilleen viljelemään maata.

Eikö näillä seuduilla kasvanut pähkinöitäkin jääkauden jälkeisellä lämpökaudella? Tuhansien vuosien aikana on todella ollut lämpimämpiä jaksoja.

Uudemmalla ajalla eli viime vuosituhannella on viljelty ja pidetty kotieläimiä. Mutta edelleen on metsästetty ja marjastettu. Mummolassani on vieläkin 5 isoa höyhenpatjaa. Siinä on syöty toinenkin lintu ennen kuin on ollut tarpeeksi täytettä edes yhteen patjaan.

Vierailija kirjoitti:

Syötiin juustoja ja erilaisia ruukuissa hapatettuja tuotteita, kalakukkoabja kuivattua lihaa ja kapakalaa ja tietysti niitä nauriita

Juustojako? Ihanko totta?

Hunaja? Kauppamies tuli ja annettiin oravannahat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keräiltiin sitä mitä löydettiin. Luulen että luonnonkasveja ja juuria syötiin paljon. Talveksi kuivattiin. Lihaa silloin kun metsästys onnistui ja kalaakin varmaan. Jotenkin luulen että ruokavalio oli todella monipuolinen. Monet kasvit ovat hävinneet kokonaan, mitä silloin on ollut,
Jos miettii saamelaisia, niin elämäntapa on voinut olla nomadinen ja jossain vaiheessa on jääty paikoilleen viljelemään maata.

 

Eikö näillä seuduilla kasvanut pähkinöitäkin jääkauden jälkeisellä lämpökaudella? Tuhansien vuosien aikana on todella ollut lämpimämpiä jaksoja.

Uudemmalla ajalla eli viime vuosituhannella on viljelty ja pidetty kotieläimiä. Mutta edelleen on metsästetty ja marjastettu. Mummolassani on vieläkin 5 isoa höyhenpatjaa. Siinä on syöty toinenkin lintu ennen kuin on ollut tarpeeksi täytettä edes yhteen patjaan.

Kyllä pähkinöitä on syöty ja tammenterhojakin. Kaikkea mitä silloin ovat ihmiset löytäneet.

Venäjähän kielsi Suomea ottamasta mitään esim. Usan ja liittoutuneiden apua ottamasta vastaan. Kyllä sitä kuitenkin yritettiin salakuljettaa Ruostsin kautta Suomeen, toki silloin hevoskyydillä lähetettyä apua voitiin toimittaa vain talvella hevoskyydillä jään yli.

Eli lopulta hitlerin -Saksa oli se, johon viimehädässä turvauduttiin.

Aika kuvaava on se Mannerheimin ilme, kun istuvat junassa Hitlerin kanssa.

Hauska sotku on edelleen monissa dokumenteissa. Kun Suomen sodasta kerrotaan, niin Mannerheimiksi on nimetty se näyttelijä joka esitti Mannerheimia jossain elokuvassa. Ja se kuva on vieläkin Suomen historiasta kertovissa dokumenteissä.

Vierailija kirjoitti:

Ritva Kyllin Suomen ruokahistoria-Suolalihasta Sushiin, kertoo hyvin asiasta.

Vaikea keksiä vähemmän kiinnostavaa aihetta.

Lohta ja siikaa syötiin ennen kuin Kekkonen patosi joen.