Minkälaista ruokaa suomessa syötiin ennen-muinoin? Siis satoja-, jopa tuhansia vuosia sitten? Yksi helppo tapa lähteä liikkeelle on huomioi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Runsaasti soijaa ja härkistä. Vegenakkeja ja Proteiinivanukkaita. ne kaikki kypsennettiin nuotiolla ja päälle juotiin saviastiasta Oatly milkkiä.

Olit vahingossa oikeassa. Härkäpapu oli merkittävässä roolissa ravintokasvina.

Suomessa on asuttu ennen kuin viljelyä on osattu tehdä. Siksi täällä syötiin kalaa ja lihaa pelkästään. 

Termi jota haet on metsästäjä-keräilijä. Se keräilyn osuus oli pääasiassa kasvikuntaa ja lisäksi esim. nilviäisiä.

Sotavuosina eläneet osasivat suolata lihaa, leipoa ja kuivata ruisleipää. Tanko leivinuunin päällä johon leivät laitettiin.  Myös lihahyytelöä aina jouluksi.

Vierailija kirjoitti:

Perunaa on syöty Suomessa aikojen alusta asti

Peruna tuli Amerikasta Kolumbuksen jälkeen.

Liha, kala, vilja, marja, kasvi, juuri, yrtti, olut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan lihaa syöty. 

Vaatteet tehtiin lumpeenlehdistä.

Täällä ei ollut muuta kuin lihaa ja kalaa saatavilla talvella. Mitään ei voitu säilöä talveksi. 

Ei pidä sekään paikkaansa. Lihaa pystyy kuivattamaan, saamelaisethan edelleen tekevät kuivatettua poronlihaa. Myös kalaa voi kuivattaa ja tietysti leipää (oletko koskaan kuullut kuivatetusta ruisleivästä, ns. reikäleivästä?) Lisäksi osattiin savustaa lihaa ja kalaa. Hapattaminen on sekin vanha tapa säilöä esim. vihanneksia. 

Ruokaa voi myös säilyttää kylmässä, sehän on meidän vanhan perunakellariperinteen taustalla. Talvella metsästetyn lihan tai pilkityn kalan saattoi jäädyttää jonkinlaisessa maakuopassa, jääkellareita oli vielä vähän aikaa sitten. Lisäksi puolukat ja jotkut muut marjat säilyvät survottuina pitkään ihan siksi, että puolukka sisältää säilöntäaineita luonnostaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohraa, herneitä ja härkäpapuja. Juureksia. Metsämarjoja ja sieniä. 

Mitään noista ei saatu talvella. 

Noita voi säilöä talveksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Runsaasti soijaa ja härkistä. Vegenakkeja ja Proteiinivanukkaita. ne kaikki kypsennettiin nuotiolla ja päälle juotiin saviastiasta Oatly milkkiä.

Kasvirasvaa juotiin suoraan kivestä veistetystä pullosta. Oli halpaa.

Siemenöljyjä on käytetty ilmeisesti tuhansia vuosia Suomen itäosissa ja Venäjän läntisillä alueilla. Kun oliiveja ei täällä kasvanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Runsaasti soijaa ja härkistä. Vegenakkeja ja Proteiinivanukkaita. ne kaikki kypsennettiin nuotiolla ja päälle juotiin saviastiasta Oatly milkkiä.

Olit vahingossa oikeassa. Härkäpapu oli merkittävässä roolissa ravintokasvina.

Suomessa on asuttu ennen kuin viljelyä on osattu tehdä. Siksi täällä syötiin kalaa ja lihaa pelkästään. 

Viljelyä ei tehdä, se kuuluu sanoa viljellään, se on se verbi. 

Toiseksi kuten jo sanottu, ohraakin on viljelty tuhansien vuosien ajan. Myös villejä luonnonantimia osattiin käyttää paremmin kuin nyt. 

Vierailija kirjoitti:

Lihaa ja kalaa täällä on syöty pääasiassa. Kasveja on syöty kun ei parempaa saatu. Ihmisten suolisto ei ole hyvä kasvien sulattamiseen. Liha sulaa paremmin. 

Kuidut pierettää ja allergisoi. 

Voi hyvä ihme. Sivistäpä nyt itseäsi ettei puhu puppua.

Vierailija kirjoitti:

Sotavuosina eläneet osasivat suolata lihaa, leipoa ja kuivata ruisleipää. Tanko leivinuunin päällä johon leivät laitettiin.  Myös lihahyytelöä aina jouluksi.

Kuivaa ruiskänttyä söivät länsi-suomalaiset. Itä-Suomessa/Karjalassa syötiin tuoretta pehmeää leipää, Karjalassa oli viljavat pellot, joista sato riitti koko takveksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan lihaa syöty. 

Vaatteet tehtiin lumpeenlehdistä.

Täällä ei ollut muuta kuin lihaa ja kalaa saatavilla talvella. Mitään ei voitu säilöä talveksi. 

Luuletko, etteivät muka säilöneet? Jo kampakeraamikot tekivät suuria ruukkuja. Niissä on voinut säilöä. Lisäksi kuivattaminen on varmasti ollut tunnettua jo kivikaudella.

Juuri näin. Oli myös maakuopat, joissa säilytettiin juureksia, marjoja säilytettiin  luonnon menetelmin ulkona pakkasessa

Mieleniintoista on myös se, kuinka kauan istutettu tai luonnonvarainen juures/juureksen omaava kasvi (tulppaani) säilyy syömäkelpoisena maassa, ilman että se kaivetaan ylös! Onko kellään tietoa tai jopa omaa kasvimaata, josta on nostettu juureksia joulupöytään? Luulisi pakkasen pitävän ainakin juureksen tuoreena ja bakteereista vapaana.

Vierailija kirjoitti:

Runsaasti soijaa ja härkistä. Vegenakkeja ja Proteiinivanukkaita. ne kaikki kypsennettiin nuotiolla ja päälle juotiin saviastiasta Oatly milkkiä.

Härkäpapua kyllä. 

Tilattiin Pizza-Taxilla. 

Vierailija kirjoitti:

Liha, kala, vilja, marja, kasvi, juuri, yrtti, olut?

Monenlaista lihaakin syötiin, mm. hylkeitä pyydettiin. Unohdetaan aina linnut, olihan metsot, teeret, riekko, kiiruna jne.. täällä jo heti jääkauden jälkeen. Sorsalintuja. Majaviakin varmaan syötiin. ja tietysti jäniksiä, peuroja, hirviä, jne...

Lampaita, vuohia ja lehmiäkin täällä oli jo yli 4 000 vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Runsaasti soijaa ja härkistä. Vegenakkeja ja Proteiinivanukkaita. ne kaikki kypsennettiin nuotiolla ja päälle juotiin saviastiasta Oatly milkkiä.

Oatly Matchaa. Jälkiruuaksi vegaanista jäätelöä.

Sitä mitä metästä löytyi. Käy kattoon mitä siellä on syötäväksi kelpaavaa. Oravat on saattaneet päätyä notskille.

Kun on lunta on lintuja (pöydässä) sanoi vaarini.

Vaari asui järven rannalla rintamamiestalossa ja kaikki ruoka tuli kasvimaalta, pellosta, metsästä ja järvestä. Sukumme asuttanut noita maita jo 1500 luvulla kirkonkirjojen mukaan ja siis luultavasti jo kivikaudelta asti

Meillä mummolassa saattoi pitkällä saunalauturilla olla kahdeksankymmentäluvulla kesäiltana 30 sukulaista ongella. Neljässä polvessa vauvasta vaariin . 

Oli serkkuja lapsille kavereina, muuripannu oli tulilla ja ahvenhalstarit. 

Sauna tuprutteli savujaan, lapset uivat ja keräsivät simpukoita ja rapuja. Vaari ja vanhemmat sukulaiset söivät simpukoita, helmiäkin niistä löydettiin. 

Saunan lepotuvassa, sellaisessa kammarissa meillä oli lasipullo, sellainen ruskea apteekin lasipullo joka oli lapsen korkuinen ja täynnä helmiä satojen vuosien ajalta. 

Niitä simpukoita oli aivan sadoittain rannassa ja siis kaikki niitäkin söivät mutta oikein muistan miten rapuja isot vadit ja noita simpukoita elokuisina iltoina pöydässä ja aikuiset tuntikausia herkuttelivat rapujuhlissaan meidän lasten jo nukkuessa

Mutta siis kun oli lunta niin oli lintuja, näin vaarini sanoi ja vei meidät lapsetkin takapihan peltoaukeille. 

Lumeen painettiin lämpimällä vedellä täytetty lasipullo ja annettiin pullon olla hetki lumessa että painauman reunat ehtivät hieman sulaa. Sitten pullo otettiin pois ja syntyneeseen jääseinäiseen kuoppiloon laitettiin kesällä kerätty pihjalanmarjaterttu.  

Sitten vain odotettiin että teeret ja metsot alkoivat kilpailla noista ihanasta marjoista. Suoraan taivaalta syöksyivät pihlajanmarjatertun kimppuun eivätkä lainkaan huomanneet lentäneensä kiinni jääsuppiloon. 

Usein ikkunasta vaarin kanssa katsoimme kun kaikkialta ympäröivistä metsistä lensi lintuja, juuri isoja kanalintuja syömään pihlajanmarjoja hangelta.

Ihan kaikkia pihlajanmarja ei pantu kuoppiin vaan pelkästään hangelle houkuttelemaan lintuja. 

Siinä ne isotkin metsot söivät marjoja ja välillä sitten humpsahtivat noihin pullokoloihin tai vaarin kaivamiin pohjaa kohti kapeneviin jääseinäisiin kuoppiin. Vaarilla oli sellainen kukille tarkoitettu sumutuspullo

Sitten vaan mentiin ja kerättiin yhä räpistelevät linnut suoraan jaloistaan nostaen. Naaras linnut aina päästettiin vapaiksi ja vanhat äkäisesti kotkottaneet urokset. 

Vaari aina kunakin vuonna erivärisellä langalla merkitsi vapaaksi päästetyt linnut jaloistaan. Muistan sellaisen muutenkin mummolan pihalla useina kesinä koikkelehtineen Metson jonka molemmat jalat olivat täynnä vaarin laittamia erivärisiä lankasolmuja- aina uudestaan ja uudestaan, jopa monta kertaa talvessa se hupsu Metso oli mennyt vaarin pihlajanmarjatarjouksiin

luulisin että paikkakunnasta riippuen kalaa..kuivattua jos on suolaa suolattua ja sitten varmaankin ruotsalaisten surtsömming..elikäs hapapatusta..

Vierailija kirjoitti:

Perunaa on syöty Suomessa aikojen alusta asti

Peruna tuli Suomeen vasta 1730, mutta laajemmin sitä alettiin viljelemään vasta 1760-luvulla.