Minkälaista ruokaa suomessa syötiin ennen-muinoin? Siis satoja-, jopa tuhansia vuosia sitten? Yksi helppo tapa lähteä liikkeelle on huomioi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieleniintoista on myös se, kuinka kauan istutettu tai luonnonvarainen juures/juureksen omaava kasvi (tulppaani) säilyy syömäkelpoisena maassa, ilman että se kaivetaan ylös! Onko kellään tietoa tai jopa omaa kasvimaata, josta on nostettu juureksia joulupöytään? Luulisi pakkasen pitävän ainakin juureksen tuoreena ja bakteereista vapaana.

 

Harvemmin Suomen ilmastossa kaivetaan mitään jouluksi maasta ilman lumilapiota ja rautakankea. Helpompi tapa on siirtää ne syksyllä kellariin. Siellä säilyivät myös suolatut kalat ja lihat, ja sienet siellä, missä niitä syötiin.

Jääkauden jälkeen Suomessa oli pitkään nykyistä Keski-Euroopan ilmastoa vastaava ilmasto, eli hyvinkin on voitu kaivaa maasta juuria vielä joulukuussa. Silloin tosin Varsinais-Suomen alue oli vielä veden alla, vasta nykyinen Keski-Suomi oli noussut jään alta.

suomalaisilla oli kyyttö lehmät metsässä eli oli maitoa ja siitä tehtiin juttuja. marjoja,sienia,yrttejä suomen luonnosta. luostarit viljeli lääkeyrttejä ja opetti sairaanhoito tapoja. monet metsäkasvit on syötäviä kuten ketunleivät jne juuret monesta kasvista. omenaa ja muita mitä kasvaa niistä tehtiin hilloja jne. entisajan ihmiset osasi kasvitietoa ja säilöntä konsteja. suola yleinen vientituote jota varmaan vaihdettiin.

lihaa voi savuestaen säilöä ja riiputtaen, maakellarit varmaan vanha keksintö.suomalaiset kävi kauppaa maan rajoilla vaihdettiin turkikset koruihin ja mausteisiin, ei varmaan ollut ongelma minkään oliivvi öljyn saantikaan koska vesireitit oli kauppa reittejä. mausteet ja tee varmaan ollut yleinen kauppa tavara. venäjän kautta on voinut tulla jotain tavaraa ja ruokajuttuja myös. esim.puusaavissa voi survottua pilkottua puolukkaa säilyttää se happamuus ja bakteeriton puu säilyttää kellarissa. kuivausta on myös ollut,siankärsämö, marjapensaiden lehdet kävi teen tekoon jne yrtit. amerikkalaiset tekee männyn piikeistä ja sokeri liemestä jotain spriten mauista juomaa uuttamalla?. katsokaa hillybilly cooking,smokin house jne vanhija tapoja säilöä ruokia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syötiin juustoja ja erilaisia ruukuissa hapatettuja tuotteita, kalakukkoabja kuivattua lihaa ja kapakalaa ja tietysti niitä nauriita

Juustojako? Ihanko totta?

Ennen rautakautta ja pitkään sen jälkeenkin karjanhoito oli jopa yleisempää kuin viljely, poislukien Varsinais-Suomi, jossa oli viljavaa peltomaata. Eli on kasvatettu lampaita, vuohia ja lehmiä, joista saatiin maitoa. Tuoremaito säilyi huonosti ilman jääkaappia, joten se piti hapattaa tai muuten käsitellä säilyväksi. Pitkään on ollut jo jako vilja-Suomen ja  liha-Suomen välillä, raja kulkee Vaasan korkeudella, sen pohjoispuolella vilja ei enää tuleennu, joten se kelpaa vain karjan rehuksi.

Muinaiset suomalaiset eivät syöneet lihaa ollenkaan koska pitivät metsän eläimiä pyhinä. Eläimen tappaminen tai jopa syöminen olisi ollut pyhäinhäväistys. Silloin osattiin kunnioittaa luontoa.

Vierailija kirjoitti:

Mieleniintoista on myös se, kuinka kauan istutettu tai luonnonvarainen juures/juureksen omaava kasvi (tulppaani) säilyy syömäkelpoisena maassa, ilman että se kaivetaan ylös! Onko kellään tietoa tai jopa omaa kasvimaata, josta on nostettu juureksia joulupöytään? Luulisi pakkasen pitävän ainakin juureksen tuoreena ja bakteereista vapaana.

Omaa kokemusta on leudoista talvista. Perunoita ja punajuuria löytyi syömäkelpoisina itsenäisyyspäivään asti, sitten tuli lunta niin paljon, etten viitsinyt loppuja kaivella. Pakkasia ei olisi ollut ennen helmikuun alkua.

Vierailija kirjoitti:

Muinaiset suomalaiset eivät syöneet lihaa ollenkaan koska pitivät metsän eläimiä pyhinä. Eläimen tappaminen tai jopa syöminen olisi ollut pyhäinhäväistys. Silloin osattiin kunnioittaa luontoa.

Kyllä niitä eläimiä tapettiin ja syötiin, mutta olet oikeassa, luontoa kunnioitettiin eri tavalla. Oli aika pienestä kiinni joskus se oma henki, kun luonnosta pitinhaalia kaikki ruoka. Tulee se tietysti nykyisinkin, mutta ei sitä marketissa aina osaa niin ajatella.

oon jostain netistä katsonut että amisheilla on kompostikasaan viljelty perunoita ja ne lämmön takia kasvaa kylmässäkin jotenkin. tube kanavilla on amish, hillybilly cooking kanavia joissa perinne tapoja viljely,ruoka ja säilytys.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa jossain vaiheessa historiaa vähät viljatkin käytettiin kiljun tekoon. Lapsille ehkä jäi jotain ruokaa, vaikka nälkäisiä ja laihoja olivatkin. Sitten tehtiin kieltolaki, jonka aikana alkoholin käyttö kohtuullistui. Ja ruokaakin alkoi riittää ihmisille.

Kun ensimmäiset perunat tulivat Suomeen, niin heti alkuun hoksasivat, että näistähän saa hyvää viinaa.

Suomessa juotiin hyvin kohtuudella alkoholia, lähinnä kotikaljaa, kaljaa, sahtia, ennen kieltolakia. Kieltolain aikaan juomistavat muuttuivat radikaalisti, alettiin juoda väkeviä, koska se oli helpointa valmistaa ja salakuljettaa. Ei vienyt niin paljon tilaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muinaiset suomalaiset eivät syöneet lihaa ollenkaan koska pitivät metsän eläimiä pyhinä. Eläimen tappaminen tai jopa syöminen olisi ollut pyhäinhäväistys. Silloin osattiin kunnioittaa luontoa.

Kyllä niitä eläimiä tapettiin ja syötiin, mutta olet oikeassa, luontoa kunnioitettiin eri tavalla. Oli aika pienestä kiinni joskus se oma henki, kun luonnosta pitinhaalia kaikki ruoka. Tulee se tietysti nykyisinkin, mutta ei sitä marketissa aina osaa niin ajatella.

Kunnioitettiin, tai ennemminkin pelättiin. Saattoi mennä henki meysästysreissulla, ja toisaalta, jos ei luonto antanut antimiaan, saattoi sittenkin mennä henki, kun nääntyi nälkään.

Mammutti. Villisika?

Vierailija kirjoitti:

Kaskinauriita, puuroa.

Jo edesmennyt ukkini näytti miten naurista jältettiin (raaputettiin terävällä veitsellä) lapsille makeaksi herkuksi. Ei tainnut olla samalla lailla sokerisia namuja vielä viime vuosisadan alussa, ehkä imeskeltiin sokeripaloja jos jostain saatiin. 

kanoja ja muita eläimiä oli melkein joka talossa ,samoin kasvimaat. venäjällä oli käsittääkseni tapa säilöä vesimeloneja jne suolavedessä tynnyrissä. eli kyllä varmaan suolattuja kurkkuja jne kaalia on ollut puutynnyreissä myytynä. ilmeisesti omenoita on joskus säilötty myös jossain vesi astioissa hapettomassa tilassa.kananmunia on jotenkin sinetöity aineilla säilyvyyden  lisäämiseksi ,ilmeisesti irlannissa voita säilytettiin suon happettomissa sammalmättäissä ei pilaantunut normaalisti.moni tapa on ajan saatossa unohtunut. arkeologia paljastanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa jossain vaiheessa historiaa vähät viljatkin käytettiin kiljun tekoon. Lapsille ehkä jäi jotain ruokaa, vaikka nälkäisiä ja laihoja olivatkin. Sitten tehtiin kieltolaki, jonka aikana alkoholin käyttö kohtuullistui. Ja ruokaakin alkoi riittää ihmisille.

Kun ensimmäiset perunat tulivat Suomeen, niin heti alkuun hoksasivat, että näistähän saa hyvää viinaa.

Suomessa juotiin hyvin kohtuudella alkoholia, lähinnä kotikaljaa, kaljaa, sahtia, ennen kieltolakia. Kieltolain aikaan juomistavat muuttuivat radikaalisti, alettiin juoda väkeviä, koska se oli helpointa valmistaa ja salakuljettaa. Ei vienyt niin paljon tilaa.

Kieltolakihan tuli siksi, kun ihmiset sirtyivät maalta töihin kaupunkien tehtaisiin ja olivat töissä kännissä. Se hiprakka, mikä oli sopinut maanviljely- ja metsätöihin, ei enää ollutkaan turvallista konesaleissa. Raittiusliikkeen alkuperäinen tarkoitus oli pyrkimys pitää työntekijät selvinpäin työaikana, vapaa-aikaan se vaatimus ei ulottunut. 

Keskiajalla huovien eli linnan sotilaiden palkkaan kuului tietty määrä olutta päivässä, tosin se olut oli vahvuudeltaan ehkä nykyoistä pilsneriä. Energialtaan se vastasi nestemäistä ohrapuuroa.

suomessa on ollut vanhoja rahoja ja mausteita jotka tullut ulkomaan kaupasta myös roomalaista lasia. eli suomi vienyt turkista,tervaa,puuta jne ja saanut ehkä eksoottista luksusta. arkeologia selvittänyt mitä täällä löytynyt maaperästä.

ruokaa on myös ehkä tuotu kuivattuna ulkomailta kuten rusinat jne jutut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan lihaa syöty. 

Vaatteet tehtiin lumpeenlehdistä.

Täällä ei ollut muuta kuin lihaa ja kalaa saatavilla talvella. Mitään ei voitu säilöä talveksi. 

Luuletko, etteivät muka säilöneet? Jo kampakeraamikot tekivät suuria ruukkuja. Niissä on voinut säilöä. Lisäksi kuivattaminen on varmasti ollut tunnettua jo kivikaudella.

Juuri näin. Oli myös maakuopat, joissa säilytettiin juureksia, marjoja säilytettiin  luonnon menetelmin ulkona pakkasessa

Lapsena oli muuten aika herkkua löytää keväällä lumien sulapaikkoja, joissa oli edellisen syksyn puolukoita. Voi että oli makeita ja hyviä. Ei niistä sairastunut kukaan, joten vaikken olekaan asiantuntija, voinen olettaa, että tämä on tiedetty iät ja ajat. Kokeilkaa, jos ette ennen ole tienneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaskinauriita, puuroa.

Jo edesmennyt ukkini näytti miten naurista jältettiin (raaputettiin terävällä veitsellä) lapsille makeaksi herkuksi. Ei tainnut olla samalla lailla sokerisia namuja vielä viime vuosisadan alussa, ehkä imeskeltiin sokeripaloja jos jostain saatiin. 

Äläs nyt liioittele. Vanhempani olivat syntyneet viime vuosisadan alussa suurinpiirtein ja kyllä heidän kotona osattiin leipoa makeita leivonnaisia, kakkuja, kermasta ja sokerista keitettiin toffeeta, sokerista keitettiin voipaperiin käärittyjä nekkuja (tikkareita), hilloja, mehuja yms. Äitini teki näitä lapsuutensa herkkuja meidän perheelle. Hyviä olivat, mutta harvoin tehtiin, ettei tule reikiä hampaisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieleniintoista on myös se, kuinka kauan istutettu tai luonnonvarainen juures/juureksen omaava kasvi (tulppaani) säilyy syömäkelpoisena maassa, ilman että se kaivetaan ylös! Onko kellään tietoa tai jopa omaa kasvimaata, josta on nostettu juureksia joulupöytään? Luulisi pakkasen pitävän ainakin juureksen tuoreena ja bakteereista vapaana.

 

Harvemmin Suomen ilmastossa kaivetaan mitään jouluksi maasta ilman lumilapiota ja rautakankea. Helpompi tapa on siirtää ne syksyllä kellariin. Siellä säilyivät myös suolatut kalat ja lihat, ja sienet siellä, missä niitä syötiin.

Jääkauden jälkeen Suomessa oli pitkään nykyistä Keski-Euroopan ilmastoa vastaava ilmasto, eli hyvinkin on voitu kaivaa maasta juuria vielä joulukuussa. Silloin tosin Varsinais-Suomen alue oli vielä veden alla, vasta nykyinen Keski-Suomi oli noussut jään alta.

Kenelläkään meistä ei ollut jääkauden jälkeisellä lämpökaudella omaa kasvimaata. Vastasin siis ensimmäisen lainauksen kohtaan "Onko kellään tietoa tai jopa omaa kasvimaata ..."

Luin juuri kirjaa Lapin asuttamisesta. Ei se mikään tietokirja ole, koska suuri osa lähteistä on Wikipedia, mutta jotain faktaa kuitenkin. Alkuperäiset asukkaat elivät sillä, mitä luonnosta saivat, eli riistalla, kalalla, marjoilla ja muilla luonnonkasveilla. Tiesittekö, että väinönputki on ainoa pohjoisen kasvi, joka on kulkeutunut viljeltäväksi etelässä. On terveellinen ja aikaisin keväällä satoa tuottava.  Joskus 1600-luvulla aloiteltiin maanviljelyä ja alettiin pitää kotieläimiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaskinauriita, puuroa.

Jo edesmennyt ukkini näytti miten naurista jältettiin (raaputettiin terävällä veitsellä) lapsille makeaksi herkuksi. Ei tainnut olla samalla lailla sokerisia namuja vielä viime vuosisadan alussa, ehkä imeskeltiin sokeripaloja jos jostain saatiin. 

Äläs nyt liioittele. Vanhempani olivat syntyneet viime vuosisadan alussa suurinpiirtein ja kyllä heidän kotona osattiin leipoa makeita leivonnaisia, kakkuja, kermasta ja sokerista keitettiin toffeeta, sokerista keitettiin voipaperiin käärittyjä nekkuja (tikkareita), hilloja, mehuja yms. Äitini teki näitä lapsuutensa herkkuja meidän perheelle. Hyviä olivat, mutta harvoin tehtiin, ettei tule reikiä hampaisiin.

Oli varmaan iso ero siinä, mitä syötiin Kainuun korvessa kuin Helsingin "paremmissa piireissä". Viime vuosisadan alkupuolella maaseudulla elettiin paljon omavaraistaloudessa, eli ei keitetty kermasta toffeeta vaan kirnuttiin voita myyntiin, jotta saatiin rahaa vaatteitten ja muun tavaran ostamiseen. Hilloja ja mehuja on varmaan valmistettu aina, varsinkin jos ennen sokerin käyttöä valmistetut puolukka- ja hillasurvokset lasketaan hilloiksi.

Vierailija kirjoitti:

suomessa on ollut vanhoja rahoja ja mausteita jotka tullut ulkomaan kaupasta myös roomalaista lasia. eli suomi vienyt turkista,tervaa,puuta jne ja saanut ehkä eksoottista luksusta. arkeologia selvittänyt mitä täällä löytynyt maaperästä.

ruokaa on myös ehkä tuotu kuivattuna ulkomailta kuten rusinat jne jutut.

On   eri eväät ollut Lapin Soklissa kuin Satakunnan Eurassa kivikaudella. Veikkaan, että jälkimmäisessä on ollut vähemmän rusinoita. Siellä eksoottista luksusta ovat varmaan olleet pyyntivälineet, joilla on saanut parempaa saalista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syötiin juustoja ja erilaisia ruukuissa hapatettuja tuotteita, kalakukkoabja kuivattua lihaa ja kapakalaa ja tietysti niitä nauriita

Juustojako? Ihanko totta?

Ennen rautakautta ja pitkään sen jälkeenkin karjanhoito oli jopa yleisempää kuin viljely, poislukien Varsinais-Suomi, jossa oli viljavaa peltomaata. Eli on kasvatettu lampaita, vuohia ja lehmiä, joista saatiin maitoa. Tuoremaito säilyi huonosti ilman jääkaappia, joten se piti hapattaa tai muuten käsitellä säilyväksi. Pitkään on ollut jo jako vilja-Suomen ja  liha-Suomen välillä, raja kulkee Vaasan korkeudella, sen pohjoispuolella vilja ei enää tuleennu, joten se kelpaa vain karjan rehuksi.

Itse asiassa lihan ja leivän raja menee Lapissa aika kaukana napapiirin pohjoispuolella. Tarkoitti sitä, että sen pohjoispuolella ei kannattanut viljellä viljaa vaan liha oli tärkeämpää.  Ohraa on viljelty Lapissakin leipäviljaksi ja vieläkin ohrarieskaa leivotaan paljon. Kauraa viljellään vieläkin eläinten rehuksi.