Onko kukaan kysynyt tekoälyltä syitä Pisa-tulosten laskuun?
Minkä vastauksen saitte ja mitä mieltä olette siitä?
Kommentit (9)
Koulu itse on muuttunut niin paljon, että ei ihme, että pisa -tulokset laskevat. Kouluissa on luovuttu vaatimasta oppimista, vaan lapset itse asettavat oppimistavoitteensa. Tästä seuraa, että etenkin huonoista kodeista tulevat asettavat nollaoppimisvaatimuksia eivätkä opi yhtikäs mitään. Silti koulu päästää läpi säälivitosilla.
Vierailija kirjoitti:
Koulu itse on muuttunut niin paljon, että ei ihme, että pisa -tulokset laskevat. Kouluissa on luovuttu vaatimasta oppimista, vaan lapset itse asettavat oppimistavoitteensa. Tästä seuraa, että etenkin huonoista kodeista tulevat asettavat nollaoppimisvaatimuksia eivätkä opi yhtikäs mitään. Silti koulu päästää läpi säälivitosilla.
Luokalle jääminen oli aiemminkin epätavallista.
Ymmärrättekö että ne Pisa-tulokset lähti laskemaan jo ennenkun S2-oppilaita oli nykyisessä mittakaavassa?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrättekö että ne Pisa-tulokset lähti laskemaan jo ennenkun S2-oppilaita oli nykyisessä mittakaavassa?
Eli pienikin määrä S2 häirikköjä luokassa laskee muidenkin osallistujien PISA tuloksia.
Prompti: "Selv itä suurimmat syyt Suo men PIS A-tulosten laskuun. Tee lyhyt yhteenveto, jonka voi kopioida keskustelufoormille."
Vastaus: "Suomen PISA-tulokset ovat laskeneet tasaisesti 2000-luvun alun huippuvuosista. PISA-tulokset heijast elevat lopulta koko yhte iskunnan muutoksia. Asiantunti joiden ja tutkijoiden mukaan kyse ei ole yhdestä yksittäisestä syystä, vaan usean samanaikaisen tekijän summasta. Tässä on tiivistelmä keskustelua herättäneimmistä pääsyistä, jonka voi kopioida suoraan foorumille:
📱 1. Digilaitteet ja heiken tynyt keskit tymiskyky
Digilaitteet syrjäyt tävät keskittymistä vaativan oppimisen. Älypuhelimet ja jatkuva ruutuaika vievät huomion nopeilla palkinnoilla. Asiantuntijoiden mukaan lukutaito kehittyy paremmin perinteisten paperisten kirjojen avulla kuin digitaalisesti.
🏫 2. Koulutuksen res rssipula ja o ppimisympäristöt
Koulutuksen resurssit ovat kuihtuneet, mikä näkyy suoraan opettajien uu pumuksena. Luokkakoot kasvavat ja tukitoimet vähenevät. Ongelmia on myös oppimisym äristöissä, kuten häiritsevässä melutasossa ja ryhmien koossa.
🧠 3. Liiallinen itseoh jautuvuus ja opett ajan roolin muutos
Opettajan perinteinen rooli on asia ntuntijoiden mukaan nyk yään liian vähäinen. Liian pienille oppilaille annetaan vastuuta oman oppimisensa ohjaamisesta, vaikka itsesäätelyn taidot kehittyvät hitaasti iän myötä. PISA-aineistosta käy ilmi, että jopa 30–40 prosenttia 15-vuotiaista ei koe osaavansa aikatauluttaa omaa oppimistaan.
🤝 4. In kluusion toteutus
Inklu usion myötä erityistä tukea tarvitsevia oppilaita on käsitelty yhtenä joukkona. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että levottomat ja vahvaa tukea tarvitsevat oppilaat kuormittavat suuria y eisopetuksen ryhmiä.
🌍 5. Yhteiskunnalliset muutokset, korona ja oppilasrakenne
Yksi syy tulosten laskuun on ollut korona-aika, joka on heikentänyt erityisesti heikoimmassa asemassa olevien oppilaiden osaamista. Myös oppilasrakenteen muutos, kuten maahanm uutta ataustaisten nuorten kieli aito- ja integraati ohaasteet, vaikuttavat kokonaiskeskiarvoihin. Kodin antaman tuen merkitys on korostunut, mikä on johtanut koulujen ja alueiden väliseen eriarvoistumiseen.
Yhteenvetona: Kyse on niin koulutuksen sisäi sistä pedagogis ista valinnoista (kuten digitalisaat io ja itsenäisen ty öskentelyn korostaminen) kuin ul oisista t ekijöistä (teknologiamu rros, rahoitus, yhteiskunnan ).
90-l ja 2000-l syntyneet on tyhmempi kuin edelliset ikäluokat.
Pelit, some, inkluusio, mm
Perskokoomus leikkasi koulutuksesta 600 miljoonaa kymmenen vuotta sitten.
Siinä syy.
Mun pitsatulokset laski ihan sillä että lopetin niiden syömisen