Onko kukaan kysynyt tekoälyltä syitä Pisa-tulosten laskuun?

Mun pitsatulokset laski ihan sillä että lopetin niiden syömisen

Koulu itse on muuttunut niin paljon, että ei ihme, että pisa -tulokset laskevat. Kouluissa on luovuttu vaatimasta oppimista, vaan lapset itse asettavat oppimistavoitteensa. Tästä seuraa, että etenkin huonoista kodeista tulevat asettavat nollaoppimisvaatimuksia eivätkä opi yhtikäs mitään. Silti koulu päästää läpi säälivitosilla. 

Vierailija kirjoitti:

Koulu itse on muuttunut niin paljon, että ei ihme, että pisa -tulokset laskevat. Kouluissa on luovuttu vaatimasta oppimista, vaan lapset itse asettavat oppimistavoitteensa. Tästä seuraa, että etenkin huonoista kodeista tulevat asettavat nollaoppimisvaatimuksia eivätkä opi yhtikäs mitään. Silti koulu päästää läpi säälivitosilla. 

Luokalle jääminen oli aiemminkin epätavallista.

Ymmärrättekö että ne Pisa-tulokset lähti laskemaan jo ennenkun S2-oppilaita oli nykyisessä mittakaavassa?

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrättekö että ne Pisa-tulokset lähti laskemaan jo ennenkun S2-oppilaita oli nykyisessä mittakaavassa?

Eli pienikin määrä S2 häirikköjä luokassa laskee muidenkin osallistujien PISA tuloksia.

Prompti: "Selv   itä suurimmat syyt Suo   men PIS    A-tulosten laskuun. Tee lyhyt yhteenveto, jonka voi kopioida keskustelufoormille."

Vastaus:  "Suomen PISA-tulokset    ovat laskeneet tasaisesti 2000-luvun alun huippuvuosista. PISA-tulokset heijast   elevat lopulta koko yhte    iskunnan muutoksia. Asiantunti    joiden ja tutkijoiden mukaan kyse ei ole yhdestä yksittäisestä syystä, vaan usean samanaikaisen tekijän summasta. Tässä on tiivistelmä keskustelua herättäneimmistä pääsyistä, jonka voi kopioida suoraan foorumille:

📱 1. Digilaitteet ja heiken   tynyt keskit      tymiskyky
Digilaitteet syrjäyt     tävät keskittymistä vaativan oppimisen. Älypuhelimet ja jatkuva ruutuaika vievät huomion nopeilla palkinnoilla. Asiantuntijoiden mukaan lukutaito kehittyy paremmin perinteisten paperisten kirjojen avulla kuin digitaalisesti.

🏫 2. Koulutuksen res   rssipula ja o ppimisympäristöt
Koulutuksen resurssit ovat kuihtuneet, mikä näkyy suoraan opettajien uu     pumuksena. Luokkakoot kasvavat ja tukitoimet vähenevät. Ongelmia on myös oppimisym       äristöissä, kuten häiritsevässä melutasossa ja ryhmien koossa.

🧠 3. Liiallinen itseoh     jautuvuus ja opett   ajan roolin muutos
Opettajan perinteinen rooli on asia  ntuntijoiden mukaan nyk    yään liian vähäinen. Liian pienille oppilaille annetaan vastuuta oman oppimisensa ohjaamisesta, vaikka itsesäätelyn taidot kehittyvät hitaasti iän myötä. PISA-aineistosta käy ilmi, että jopa 30–40 prosenttia 15-vuotiaista ei koe osaavansa aikatauluttaa omaa oppimistaan.

🤝 4. In                  kluusion toteutus
Inklu                usion myötä erityistä tukea tarvitsevia oppilaita on käsitelty yhtenä joukkona. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että levottomat ja vahvaa tukea tarvitsevat oppilaat kuormittavat suuria y  eisopetuksen ryhmiä.

🌍 5. Yhteiskunnalliset muutokset, korona ja oppilasrakenne
Yksi syy tulosten laskuun on ollut korona-aika, joka on heikentänyt erityisesti heikoimmassa asemassa olevien oppilaiden osaamista. Myös oppilasrakenteen muutos, kuten maahanm      uutta                             ataustaisten nuorten kieli                aito- ja integraati              ohaasteet, vaikuttavat kokonaiskeskiarvoihin. Kodin antaman tuen merkitys on korostunut, mikä on johtanut koulujen ja alueiden väliseen eriarvoistumiseen.

Yhteenvetona: Kyse on niin koulutuksen sisäi    sistä pedagogis  ista valinnoista (kuten digitalisaat   io ja itsenäisen ty  öskentelyn korostaminen) kuin ul  oisista t  ekijöistä (teknologiamu  rros, rahoitus, yhteiskunnan   ).

Eii tarvitse. Syynä on SDP.

90-l ja 2000-l syntyneet on tyhmempi kuin edelliset ikäluokat. 

Pelit, some, inkluusio, mm

Perskokoomus leikkasi koulutuksesta 600 miljoonaa kymmenen vuotta sitten.

 Siinä syy.

Vierailija kirjoitti:

Perskokoomus leikkasi koulutuksesta 600 miljoonaa kymmenen vuotta sitten.

 Siinä syy.

Kokkari on aina leikannut sieltä mistä helpoiten saa. Eli niiltä huono-osaisimmilta. Aikoinaan väittivät olevansa sivistyspuolue, mutta nykyään tekevät kaikkensa, jotta kaikki sivustys katoaisi tästä maasta.

Vierailija kirjoitti:

Prompti: "Selv   itä suurimmat syyt Suo   men PIS    A-tulosten laskuun. Tee lyhyt yhteenveto, jonka voi kopioida keskustelufoormille."

 

Vastaus:  "Suomen PISA-tulokset    ovat laskeneet tasaisesti 2000-luvun alun huippuvuosista. PISA-tulokset heijast   elevat lopulta koko yhte    iskunnan muutoksia. Asiantunti    joiden ja tutkijoiden mukaan kyse ei ole yhdestä yksittäisestä syystä, vaan usean samanaikaisen tekijän summasta. Tässä on tiivistelmä keskustelua herättäneimmistä pääsyistä, jonka voi kopioida suoraan foorumille:

📱 1. Digilaitteet ja heiken   tynyt keskit      tymiskyky
Digilaitteet syrjäyt     tävät keskittymistä vaativan oppimisen. Älypuhelimet ja jatkuva ruutuaika vievät huomion nopeilla palkinnoilla. Asiantuntijoiden mukaan lukutaito kehittyy paremmin perinteisten paperisten kirjojen avulla kuin digitaalisesti.

🏫 2. Koulutuksen res   rssipula ja o ppimisympäristöt
Koulutuksen resurssit ovat kuihtuneet, mikä näkyy suoraan opettajien uu     pumuksena. Luokkakoot kasvavat ja tukitoimet vähenevät. Ongelmia on myös oppimisym       äristöissä, kuten häiritsevässä melutasossa ja ryhmien koossa.

🧠 3. Liiallinen itseoh     jautuvuus ja opett   ajan roolin muutos
Opettajan perinteinen rooli on asia  ntuntijoiden mukaan nyk    yään liian vähäinen. Liian pienille oppilaille annetaan vastuuta oman oppimisensa ohjaamisesta, vaikka itsesäätelyn taidot kehittyvät hitaasti iän myötä. PISA-aineistosta käy ilmi, että jopa 30–40 prosenttia 15-vuotiaista ei koe osaavansa aikatauluttaa omaa oppimistaan.

🤝 4. In                  kluusion toteutus
Inklu                usion myötä erityistä tukea tarvitsevia oppilaita on käsitelty yhtenä joukkona. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että levottomat ja vahvaa tukea tarvitsevat oppilaat kuormittavat suuria y  eisopetuksen ryhmiä.

🌍 5. Yhteiskunnalliset muutokset, korona ja oppilasrakenne
Yksi syy tulosten laskuun on ollut korona-aika, joka on heikentänyt erityisesti heikoimmassa asemassa olevien oppilaiden osaamista. Myös oppilasrakenteen muutos, kuten maahanm      uutta                             ataustaisten nuorten kieli                aito- ja integraati              ohaasteet, vaikuttavat kokonaiskeskiarvoihin. Kodin antaman tuen merkitys on korostunut, mikä on johtanut koulujen ja alueiden väliseen eriarvoistumiseen.

Yhteenvetona: Kyse on niin koulutuksen sisäi    sistä pedagogis  ista valinnoista (kuten digitalisaat   io ja itsenäisen ty  öskentelyn korostaminen) kuin ul  oisista t  ekijöistä (teknologiamu  rros, rahoitus, yhteiskunnan   ).

Niinpä. Missään ei sanota että S2-oppilaat olisi kohtaba syy tähän.

Täällä kun päivän seikkailee, eipä ihmetytä, että tulokset on mitä on.

Opetusministeri A.A.  yritti rauhoitella koulupiirikohua kertomalla, että kantasuomalaisten lasten PISA tulokset eivät ole laskeneet edes niissä kouluissa, joissa on paljon vieraskielisiä oppilaita. Eli kertoi käytännössä mikä oppilassegmentti vastaa tulosten laskusta. Voitte tehdä tähän faktantarkistuksen ellei tuota lipsahdusta ole siivottu pois mediasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Prompti: "Selv   itä suurimmat syyt Suo   men PIS    A-tulosten laskuun. Tee lyhyt yhteenveto, jonka voi kopioida keskustelufoormille."

 

Vastaus:  "Suomen PISA-tulokset    ovat laskeneet tasaisesti 2000-luvun alun huippuvuosista. PISA-tulokset heijast   elevat lopulta koko yhte    iskunnan muutoksia. Asiantunti    joiden ja tutkijoiden mukaan kyse ei ole yhdestä yksittäisestä syystä, vaan usean samanaikaisen tekijän summasta. Tässä on tiivistelmä keskustelua herättäneimmistä pääsyistä, jonka voi kopioida suoraan foorumille:

📱 1. Digilaitteet ja heiken   tynyt keskit      tymiskyky
Digilaitteet syrjäyt     tävät keskittymistä vaativan oppimisen. Älypuhelimet ja jatkuva ruutuaika vievät huomion nopeilla palkinnoilla. Asiantuntijoiden mukaan lukutaito kehittyy paremmin perinteisten paperisten kirjojen avulla kuin digitaalisesti.

🏫 2. Koulutuksen res   rssipula ja o ppimisympäristöt
Koulutuksen resurssit ovat kuihtuneet, mikä näkyy suoraan opettajien uu     pumuksena. Luokkakoot kasvavat ja tukitoimet vähenevät. Ongelmia on myös oppimisym       äristöissä, kuten häiritsevässä melutasossa ja ryhmien koossa.

🧠 3. Liiallinen itseoh     jautuvuus ja opett   ajan roolin muutos
Opettajan perinteinen rooli on asia  ntuntijoiden mukaan nyk    yään liian vähäinen. Liian pienille oppilaille annetaan vastuuta oman oppimisensa ohjaamisesta, vaikka itsesäätelyn taidot kehittyvät hitaasti iän myötä. PISA-aineistosta käy ilmi, että jopa 30–40 prosenttia 15-vuotiaista ei koe osaavansa aikatauluttaa omaa oppimistaan.

🤝 4. In                  kluusion toteutus
Inklu                usion myötä erityistä tukea tarvitsevia oppilaita on käsitelty yhtenä joukkona. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että levottomat ja vahvaa tukea tarvitsevat oppilaat kuormittavat suuria y  eisopetuksen ryhmiä.

🌍 5. Yhteiskunnalliset muutokset, korona ja oppilasrakenne
Yksi syy tulosten laskuun on ollut korona-aika, joka on heikentänyt erityisesti heikoimmassa asemassa olevien oppilaiden osaamista. Myös oppilasrakenteen muutos, kuten maahanm      uutta                             ataustaisten nuorten kieli                aito- ja integraati              ohaasteet, vaikuttavat kokonaiskeskiarvoihin. Kodin antaman tuen merkitys on korostunut, mikä on johtanut koulujen ja alueiden väliseen eriarvoistumiseen.

Yhteenvetona: Kyse on niin koulutuksen sisäi    sistä pedagogis  ista valinnoista (kuten digitalisaat   io ja itsenäisen ty  öskentelyn korostaminen) kuin ul  oisista t  ekijöistä (teknologiamu  rros, rahoitus, yhteiskunnan   ).

Niinpä. Missään ei sanota että S2-oppilaat olisi kohtaba syy tähän.

S2 oppilaat ovat vastanneet vain omista PISA tulosten laskusta. Lähde: Opetusministeri A.A.

Miksi ihmeessä kysyisin?? Ei kiinnosta. 

Vierailija kirjoitti:

Opetusministeri A.A.  yritti rauhoitella koulupiirikohua kertomalla, että kantasuomalaisten lasten PISA tulokset eivät ole laskeneet edes niissä kouluissa, joissa on paljon vieraskielisiä oppilaita. Eli kertoi käytännössä mikä oppilassegmentti vastaa tulosten laskusta. Voitte tehdä tähän faktantarkistuksen ellei tuota lipsahdusta ole siivottu pois mediasta.

Tämänkin ketjun kohtalo on tällä kommentilla sinetöity. Sitten itketään, ettei miksi uskota vastuullista ja objektiivista valtamediaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulu itse on muuttunut niin paljon, että ei ihme, että pisa -tulokset laskevat. Kouluissa on luovuttu vaatimasta oppimista, vaan lapset itse asettavat oppimistavoitteensa. Tästä seuraa, että etenkin huonoista kodeista tulevat asettavat nollaoppimisvaatimuksia eivätkä opi yhtikäs mitään. Silti koulu päästää läpi säälivitosilla. 

Luokalle jääminen oli aiemminkin epätavallista.

Ei mun aikana.

Vierailija kirjoitti:

Opetusministeri A.A.  yritti rauhoitella koulupiirikohua kertomalla, että kantasuomalaisten lasten PISA tulokset eivät ole laskeneet edes niissä kouluissa, joissa on paljon vieraskielisiä oppilaita. Eli kertoi käytännössä mikä oppilassegmentti vastaa tulosten laskusta. Voitte tehdä tähän faktantarkistuksen ellei tuota lipsahdusta ole siivottu pois mediasta.

Tuohan ei nimenomaan pidä paikkaansa, koska Suomessa eniten ongelmia mm. lukemisessa on pienituloisista perheistä tulevilla pojilla, jotka asuvat suurten kaupunkien ulkopuolella ja ovat peruskoulun päättövaiheessa. Siis Itä-Suomen, Kainuun, yms. kantasuomalaiset pojat.

Vierailija kirjoitti:

Prompti: "Selv   itä suurimmat syyt Suo   men PIS    A-tulosten laskuun. Tee lyhyt yhteenveto, jonka voi kopioida keskustelufoormille."

 

Vastaus:  "Suomen PISA-tulokset    ovat laskeneet tasaisesti 2000-luvun alun huippuvuosista. PISA-tulokset heijast   elevat lopulta koko yhte    iskunnan muutoksia. Asiantunti    joiden ja tutkijoiden mukaan kyse ei ole yhdestä yksittäisestä syystä, vaan usean samanaikaisen tekijän summasta. Tässä on tiivistelmä keskustelua herättäneimmistä pääsyistä, jonka voi kopioida suoraan foorumille:

📱 1. Digilaitteet ja heiken   tynyt keskit      tymiskyky
Digilaitteet syrjäyt     tävät keskittymistä vaativan oppimisen. Älypuhelimet ja jatkuva ruutuaika vievät huomion nopeilla palkinnoilla. Asiantuntijoiden mukaan lukutaito kehittyy paremmin perinteisten paperisten kirjojen avulla kuin digitaalisesti.

🏫 2. Koulutuksen res   rssipula ja o ppimisympäristöt
Koulutuksen resurssit ovat kuihtuneet, mikä näkyy suoraan opettajien uu     pumuksena. Luokkakoot kasvavat ja tukitoimet vähenevät. Ongelmia on myös oppimisym       äristöissä, kuten häiritsevässä melutasossa ja ryhmien koossa.

🧠 3. Liiallinen itseoh     jautuvuus ja opett   ajan roolin muutos
Opettajan perinteinen rooli on asia  ntuntijoiden mukaan nyk    yään liian vähäinen. Liian pienille oppilaille annetaan vastuuta oman oppimisensa ohjaamisesta, vaikka itsesäätelyn taidot kehittyvät hitaasti iän myötä. PISA-aineistosta käy ilmi, että jopa 30–40 prosenttia 15-vuotiaista ei koe osaavansa aikatauluttaa omaa oppimistaan.

🤝 4. In                  kluusion toteutus
Inklu                usion myötä erityistä tukea tarvitsevia oppilaita on käsitelty yhtenä joukkona. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että levottomat ja vahvaa tukea tarvitsevat oppilaat kuormittavat suuria y  eisopetuksen ryhmiä.

🌍 5. Yhteiskunnalliset muutokset, korona ja oppilasrakenne
Yksi syy tulosten laskuun on ollut korona-aika, joka on heikentänyt erityisesti heikoimmassa asemassa olevien oppilaiden osaamista. Myös oppilasrakenteen muutos, kuten maahanm      uutta                             ataustaisten nuorten kieli                aito- ja integraati              ohaasteet, vaikuttavat kokonaiskeskiarvoihin. Kodin antaman tuen merkitys on korostunut, mikä on johtanut koulujen ja alueiden väliseen eriarvoistumiseen.

Yhteenvetona: Kyse on niin koulutuksen sisäi    sistä pedagogis  ista valinnoista (kuten digitalisaat   io ja itsenäisen ty  öskentelyn korostaminen) kuin ul  oisista t  ekijöistä (teknologiamu  rros, rahoitus, yhteiskunnan   ).

Miten se korona nyt Suomen tuloksiin on niin vaikuttanut? Eikö Koronakriisin erinomainen hoitaminen ollutkaan Suomen vetovoimatekijä?

Tällä hetkellä ainoa asia mitä kouluissa ajetaan on liikunta... liikuntaa tarjotaan kaikkialla ja kaikkeen... sen sijaan niille nuorille jotka haluavat liikunnan sijaan jotain älyllistä kehittävää opiskelua ei tarjota yhtään mitään... ei tekoälyn opiskelua, ei pelien kehittämisen opiskelua, ei mitään uutta ja kehittävää... 

Ketkä ovat keksineet tämän tuhoisan liikunta agendan millä tuhotaan suomalaisten lasten älykkyys tarkoituksella? EI ihme että PISA tulokset romahtavat ja Suomi kaatuu...