Asumiskuviot uusiksi. Miten tekisit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäisin rahat oman terveyden hoitoon enkä asuntoihin. Mutta en ole sinä enkä ymmärrä miten kukaan voisi täällä tuntea tilannettasi. Tällaiset aloitukset ovat vain siksi että tykkäät olla pääosassa. Päiväsi kuluu tässä itsestäsi kertoen lisää ja lisää. En pidä sinusta. 

Sun kannattais käyttää rahasi oman pääsi korjaamiseen.

Tuo pitk  aso vastaus oli minulta myös. Taisit tykätä.

En, oli ihan naurettava kommentti. 

Vierailija kirjoitti:

Itse sijoittaisin tuon 100.000€, 5 % tuotolla saat mukavasti vuokraan rahaa ja pääoma pysyy olemassa tai jopa kasvaa. Eli myy asunto, sijoita rahat ja asu vuokralla.

Milläs sen vuokran maksaisin sitten? Sijoitetun pääoman voi menettää kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuokralle jää myynti rahat omaan käyttöön joilla pärjää hyvinkin vuosia, jos ei ole enää lainaa. Mitään järkeä ei omaa ole ostaa jos on jo eläkettä osoittamassa 

Myyntirahat menee vuokriin ja loppuu kymmenen vuoden päästä. Entäs sen jälkeen? Henki pois vaikka vielä kykenisi yksin pärjäämään?

No sitten on eläke ja asumistuki jos ei ole varallisuutta. Sivusta 

Eläkeikään on monta vuotta vielä. Tämä väli pitää elää jollain rahalla. Eikä se takuueläke ole mikään satavarma jos oikeistohallitus jatkaa ja päättää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuokralle tietty. Omakotitalo on työläs ja kallis ylläpidettävä. Saisiko jopa asumistukea vuokralla ollessa

Ei jn saisi asumistukea, kun on omaisuutta asunnon myynnistä. Vuokra olisi kohtuuttoman suuri tuloihin nähden. Ehdottaisin pientä omostusasuntoa, jossa edullinen vastike.

Tuo pieni omistusasunto edullisella vastikkeella on ollut nyt ykkös vaihtoehto mutta omaa henkistä jaksamista se ei tukisi. Nytkin jo tuntuu välillä että masentuu kun ei ole mitään tekemistä, muuta kuin siivota kotona ja katsoa tvtä.

Liittyykö tuo henkisen jaksamisen epäily siis vain siihen ettei ole tekemistä, vai myös siihen ettet viihdy rivarissa?

 

En itse halua asua kt- tai rt-asunnoissa, okt on minulle ainoa vaihtoehto. Mutta jos sinulla ei ole siitä kyse niin oletko miettinyt, loppuisiko tylsyys jos vaan vaihdat maisemaa ja paikkakuntaa? Kiinnostaako joku harrastus esimerkiksi, jota uudella paikkakunnalla voisi harrastaa? Vai oletko sellainen että viihdyt mieluiten yksin, ja siksi se oman pihan hoito olisi mieluista tekemisistä, eikä SPR:n ystävätoiminta tai ohjattu ryhmäliikunta 😅

Kerrostalossa en varmasti viihtyisi etenkin jos asukkaita olisi neljällä puolella. Rivarissa on nyt kahdella puolella mutta ihanteellinen olisi vain yksi seinänaapuri tai talo ja naapurit kauempana. Introvertti olen enkä kaipaa juttuseuraa päivittäin. Tekemistä, menemistä ja näkemistä pitää kuitenkin olla. Ajatuskin yksiössä istumisesta masentaa. Tällä kylällä olen asunut yli 30 vuotta ja kaiken nähnyt, mikään täällä ei enää kiinnosta. Ystävät ja perhe ympäri Suomea, täällä ei enää yhtään. Todellakin loppuisi tylsyys kun pääsisi muualle. Täältä kylältä ei pääse edes julkisilla juuri minnekään, esimerkiksi päivän reissulle, aina pitäisi yöpyä tai käydä vain tunti kaksi kääntymässä jotta pääsee illaksi kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuokralle tai halpa rivarinpätkä. Lisäksi etsisin siirtolapuutarhapläntin. Ne eivät ole kovinkaan kalliita ja niissä saisi puuhata mielin määrin puolet vuodesta ja kasvattaa mitä tahtoo. Ja tarvittaessa niistä pääsee myös helposti eroon, jos voimat loppuvat. 

Mietin samaa, mutta puutarhapläntillä on hoidettavaa melko lyhyen aikaa.

Riippuu ihan siitä mitä haluaa viljellä. Ei sillä omalla pihallakaan ole välttämättä ruohonleikkuuta lukuunottamatta enempää puuhaa. 

Taloyhtiössä voi myös olla yhteinen piha, jota hoitaa mielin määrin. Ystäväni esimerkiksi asuu kerrostalossa ja heillä on siellä pihalla marjapensaita, leikattavaa nurmikkoa ja kukkapenkkejä kitkettäväksi. Omassa taloyhtiössäkin yhteisellä pihalla saa puuhastella niin paljon kuin jaksaa ja haluaa, kun ei ole mitään huoltoyhtiötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan tuota omakotitaloa. Tuon hintatason omakotitalo on tulevaisuudessa todennäköisesti vaikea myydä ja siihen tulee aivan varmasti remontteja jotka ovat kalliita. Pienikin remontti on kallis jos se täytyy teettää ulkopuolisella. Lisäksi jo olet jo 60-vuotias ja sairas niin kuinka kauan pystyisit edes omakotitalosta huolehtimaan. 

Eihän kukaan voi tietää kuinka kauan pystyy omakotitalossa asumaan.

Ei tiedä ei. Meidän kylässä asuu kahdessa talossa meitä 55+ ikäisiä, seuraavassa talossa asuu 94-vuotias, sitä seuraavassa 71-vuotias, häntä vastapäätä kaksi yli 80-vuotiasta ja heidän naapurissaan 69-vuotias. Meidän talon aiempi asukas muutti tästä pois 91-vuotiaana, koska talossa ei ole sisävessaa, suihkua eikä tule lämmintä vettä.

Ja asutaan maalla. Jokaisella omakotitalo isoine tontteineen. Osalla eläkeläisistä on  eläimiäkin, ja peltoa hoidettavana. Ja ainoa joka tarvitsee apua arjessa, on tuo 94-vuotias, koska ei enää itse pääse kauppaan eikä saa nurmikkoa leikattua. Ruokansa kyllä laittaa itse ja siivoaa.

Itse tosiaan olen 55 ja hyvin menee, vaikka en ole terve. Pois en aio muuttaa, kuin jalat edellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan tuota omakotitaloa. Tuon hintatason omakotitalo on tulevaisuudessa todennäköisesti vaikea myydä ja siihen tulee aivan varmasti remontteja jotka ovat kalliita. Pienikin remontti on kallis jos se täytyy teettää ulkopuolisella. Lisäksi jo olet jo 60-vuotias ja sairas niin kuinka kauan pystyisit edes omakotitalosta huolehtimaan. 

Eihän kukaan voi tietää kuinka kauan pystyy omakotitalossa asumaan.

Ei tiedä ei. Meidän kylässä asuu kahdessa talossa meitä 55+ ikäisiä, seuraavassa talossa asuu 94-vuotias, sitä seuraavassa 71-vuotias, häntä vastapäätä kaksi yli 80-vuotiasta ja heidän naapurissaan 69-vuotias. Meidän talon aiempi asukas muutti tästä pois 91-vuotiaana, koska talossa ei ole sisävessaa, suihkua eikä tule lämmintä vettä.

Ja asutaan maalla. Jokaisella omakotitalo isoine tontteineen. Osalla eläkeläisistä on  eläimiäkin, ja peltoa hoidettavana. Ja ainoa joka tarvitsee apua arjessa, on tuo 94-vuotias, koska ei enää itse pääse kauppaan eikä saa nurmikkoa leikattua. Ruokansa kyllä laittaa itse ja siivoaa.

Itse tosiaan olen 55 ja hyvin menee, vaikka en ole terve. Pois en aio muuttaa, kuin jalat edellä.

Tämäpä kertoo aika hyvin sen että aika pitkäänkin voi asua omakotitalossa ja pysyy toimintakuntoisena pitempään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan tuota omakotitaloa. Tuon hintatason omakotitalo on tulevaisuudessa todennäköisesti vaikea myydä ja siihen tulee aivan varmasti remontteja jotka ovat kalliita. Pienikin remontti on kallis jos se täytyy teettää ulkopuolisella. Lisäksi jo olet jo 60-vuotias ja sairas niin kuinka kauan pystyisit edes omakotitalosta huolehtimaan. 

Eihän kukaan voi tietää kuinka kauan pystyy omakotitalossa asumaan.

Ei tiedä ei. Meidän kylässä asuu kahdessa talossa meitä 55+ ikäisiä, seuraavassa talossa asuu 94-vuotias, sitä seuraavassa 71-vuotias, häntä vastapäätä kaksi yli 80-vuotiasta ja heidän naapurissaan 69-vuotias. Meidän talon aiempi asukas muutti tästä pois 91-vuotiaana, koska talossa ei ole sisävessaa, suihkua eikä tule lämmintä vettä.

Ja asutaan maalla. Jokaisella omakotitalo isoine tontteineen. Osalla eläkeläisistä on  eläimiäkin, ja peltoa hoidettavana. Ja ainoa joka tarvitsee apua arjessa, on tuo 94-vuotias, koska ei enää itse pääse kauppaan eikä saa nurmikkoa leikattua. Ruokansa kyllä laittaa itse ja siivoaa.

Itse tosiaan olen 55 ja hyvin menee, vaikka en ole terve. Pois en aio muuttaa, kuin jalat edellä.

Tämäpä kertoo aika hyvin sen että aika pitkäänkin voi asua omakotitalossa ja pysyy toimintakuntoisena pitempään.

Samaa mieltä. Omat vanhempani 85 pärjäävät hyvin talossaan maalla, jopa isot perunamaat ja muut on. Keräävät marjat metsästä ja puskista, tekevät polttopuut, kaikkea mahdollista. Usein heidän kanssaan puhuttu, että kerrostalossa asuessa olisivat jo menehtyneet, kunto ja mielenterveys olisi mennyt. Esimerkiksi korona-aikaan heidän elämänsä ei muuttunut mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuokralle tietty. Omakotitalo on työläs ja kallis ylläpidettävä. Saisiko jopa asumistukea vuokralla ollessa

Ei jn saisi asumistukea, kun on omaisuutta asunnon myynnistä. Vuokra olisi kohtuuttoman suuri tuloihin nähden. Ehdottaisin pientä omostusasuntoa, jossa edullinen vastike.

Tuo pieni omistusasunto edullisella vastikkeella on ollut nyt ykkös vaihtoehto mutta omaa henkistä jaksamista se ei tukisi. Nytkin jo tuntuu välillä että masentuu kun ei ole mitään tekemistä, muuta kuin siivota kotona ja katsoa tvtä.

Liittyykö tuo henkisen jaksamisen epäily siis vain siihen ettei ole tekemistä, vai myös siihen ettet viihdy rivarissa?

 

En itse halua asua kt- tai rt-asunnoissa, okt on minulle ainoa vaihtoehto. Mutta jos sinulla ei ole siitä kyse niin oletko miettinyt, loppuisiko tylsyys jos vaan vaihdat maisemaa ja paikkakuntaa? Kiinnostaako joku harrastus esimerkiksi, jota uudella paikkakunnalla voisi harrastaa? Vai oletko sellainen että viihdyt mieluiten yksin, ja siksi se oman pihan hoito olisi mieluista tekemisistä, eikä SPR:n ystävätoiminta tai ohjattu ryhmäliikunta 😅

Kerrostalossa en varmasti viihtyisi etenkin jos asukkaita olisi neljällä puolella. Rivarissa on nyt kahdella puolella mutta ihanteellinen olisi vain yksi seinänaapuri tai talo ja naapurit kauempana. Introvertti olen enkä kaipaa juttuseuraa päivittäin. Tekemistä, menemistä ja näkemistä pitää kuitenkin olla. Ajatuskin yksiössä istumisesta masentaa. Tällä kylällä olen asunut yli 30 vuotta ja kaiken nähnyt, mikään täällä ei enää kiinnosta. Ystävät ja perhe ympäri Suomea, täällä ei enää yhtään. Todellakin loppuisi tylsyys kun pääsisi muualle. Täältä kylältä ei pääse edes julkisilla juuri minnekään, esimerkiksi päivän reissulle, aina pitäisi yöpyä tai käydä vain tunti kaksi kääntymässä jotta pääsee illaksi kotiin.

Kerrostalossakin on parhaimmillaan vain kaksi naapuria, yksi seinän takana ja toinen yläpuolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuokralle tietty. Omakotitalo on työläs ja kallis ylläpidettävä. Saisiko jopa asumistukea vuokralla ollessa

Ei jn saisi asumistukea, kun on omaisuutta asunnon myynnistä. Vuokra olisi kohtuuttoman suuri tuloihin nähden. Ehdottaisin pientä omostusasuntoa, jossa edullinen vastike.

Tuo pieni omistusasunto edullisella vastikkeella on ollut nyt ykkös vaihtoehto mutta omaa henkistä jaksamista se ei tukisi. Nytkin jo tuntuu välillä että masentuu kun ei ole mitään tekemistä, muuta kuin siivota kotona ja katsoa tvtä.

Liittyykö tuo henkisen jaksamisen epäily siis vain siihen ettei ole tekemistä, vai myös siihen ettet viihdy rivarissa?

 

En itse halua asua kt- tai rt-asunnoissa, okt on minulle ainoa vaihtoehto. Mutta jos sinulla ei ole siitä kyse niin oletko miettinyt, loppuisiko tylsyys jos vaan vaihdat maisemaa ja paikkakuntaa? Kiinnostaako joku harrastus esimerkiksi, jota uudella paikkakunnalla voisi harrastaa? Vai oletko sellainen että viihdyt mieluiten yksin, ja siksi se oman pihan hoito olisi mieluista tekemisistä, eikä SPR:n ystävätoiminta tai ohjattu ryhmäliikunta 😅

Kerrostalossa en varmasti viihtyisi etenkin jos asukkaita olisi neljällä puolella. Rivarissa on nyt kahdella puolella mutta ihanteellinen olisi vain yksi seinänaapuri tai talo ja naapurit kauempana. Introvertti olen enkä kaipaa juttuseuraa päivittäin. Tekemistä, menemistä ja näkemistä pitää kuitenkin olla. Ajatuskin yksiössä istumisesta masentaa. Tällä kylällä olen asunut yli 30 vuotta ja kaiken nähnyt, mikään täällä ei enää kiinnosta. Ystävät ja perhe ympäri Suomea, täällä ei enää yhtään. Todellakin loppuisi tylsyys kun pääsisi muualle. Täältä kylältä ei pääse edes julkisilla juuri minnekään, esimerkiksi päivän reissulle, aina pitäisi yöpyä tai käydä vain tunti kaksi kääntymässä jotta pääsee illaksi kotiin.

Kerrostalossakin on parhaimmillaan vain kaksi naapuria, yksi seinän takana ja toinen yläpuolella.

Ja aloittaja varmasti tämän aikuisena ihmisenä tietää.

Minä vuokrasin pari viikkoa sitten yksiön 300 €/kk. Ei kai siitä kannata 500-600 € maksaa kun saa halvemmallakin? 

Rautatieasemalle reilu kilometri, juna vie vaikka Helsinkiin jos tarvii.

2.

Ei ole hyvä idea käyttää säästöt ruokaan ja vuokraan. Vuokralla asuminen on myös kallein asumismuoto. 

Vierailija kirjoitti:

2.

 

Ei ole hyvä idea käyttää säästöt ruokaan ja vuokraan. Vuokralla asuminen on myös kallein asumismuoto. 

Mulla tippu just asumiskustannukset 450 €/kk kun muutin vuokralle.

Vierailija kirjoitti:

2.

 

Ei ole hyvä idea käyttää säästöt ruokaan ja vuokraan. Vuokralla asuminen on myös kallein asumismuoto. 

Vuokralla asuessa ei koskaan tule mitään kymppitonnien yllätysremppoja. Se on suurin plussa vuokra-asumisessa, kun tietää tasan tarkkaan paljonko siihen menee rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan tuota omakotitaloa. Tuon hintatason omakotitalo on tulevaisuudessa todennäköisesti vaikea myydä ja siihen tulee aivan varmasti remontteja jotka ovat kalliita. Pienikin remontti on kallis jos se täytyy teettää ulkopuolisella. Lisäksi jo olet jo 60-vuotias ja sairas niin kuinka kauan pystyisit edes omakotitalosta huolehtimaan. 

Eihän kukaan voi tietää kuinka kauan pystyy omakotitalossa asumaan.

Ei tiedä ei. Meidän kylässä asuu kahdessa talossa meitä 55+ ikäisiä, seuraavassa talossa asuu 94-vuotias, sitä seuraavassa 71-vuotias, häntä vastapäätä kaksi yli 80-vuotiasta ja heidän naapurissaan 69-vuotias. Meidän talon aiempi asukas muutti tästä pois 91-vuotiaana, koska talossa ei ole sisävessaa, suihkua eikä tule lämmintä vettä.

Ja asutaan maalla. Jokaisella omakotitalo isoine tontteineen. Osalla eläkeläisistä on  eläimiäkin, ja peltoa hoidettavana. Ja ainoa joka tarvitsee apua arjessa, on tuo 94-vuotias, koska ei enää itse pääse kauppaan eikä saa nurmikkoa leikattua. Ruokansa kyllä laittaa itse ja siivoaa.

Itse tosiaan olen 55 ja hyvin menee, vaikka en ole terve. Pois en aio muuttaa, kuin jalat edellä.

Tämäpä kertoo aika hyvin sen että aika pitkäänkin voi asua omakotitalossa ja pysyy toimintakuntoisena pitempään.

Samaa mieltä. Omat vanhempani 85 pärjäävät hyvin talossaan maalla, jopa isot perunamaat ja muut on. Keräävät marjat metsästä ja puskista, tekevät polttopuut, kaikkea mahdollista. Usein heidän kanssaan puhuttu, että kerrostalossa asuessa olisivat jo menehtyneet, kunto ja mielenterveys olisi mennyt. Esimerkiksi korona-aikaan heidän elämänsä ei muuttunut mitenkään.

Onko heillä palvelut lähellä? Kauppa lähinnä. Auto jolla vielä kulkevat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

2.

 

Ei ole hyvä idea käyttää säästöt ruokaan ja vuokraan. Vuokralla asuminen on myös kallein asumismuoto. 

Vuokralla asuessa ei koskaan tule mitään kymppitonnien yllätysremppoja. Se on suurin plussa vuokra-asumisessa, kun tietää tasan tarkkaan paljonko siihen menee rahaa.

Mutta voi joutua muuttamaan pois hetkenä minä hyvänsä.

okt jostain syrjästä ja auto 

Etsi puoliso itsellesi niin jaatte asumiskustannukset. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

2.

 

Ei ole hyvä idea käyttää säästöt ruokaan ja vuokraan. Vuokralla asuminen on myös kallein asumismuoto. 

Vuokralla asuessa ei koskaan tule mitään kymppitonnien yllätysremppoja. Se on suurin plussa vuokra-asumisessa, kun tietää tasan tarkkaan paljonko siihen menee rahaa.

Mutta voi joutua muuttamaan pois hetkenä minä hyvänsä.

Ei joudu ellei muuta jonkun asuntosijoittajan asuntoon ja harvoin silloinkaan. Ja jos huono tuuri käy, niin Irtisanomisaika on 3-6 kk, joten ei joudu muuttamaan hetkenä minä hyvänsä. Itse olen asunut vuokralla eri asunnoissa viimeiset 25 vuotta enkä ole joutunut koskaan lähtemään vasten tahtoani.

Vaihtoehto 2 on taloudellisesti järkevin, jälleenmyynti helpompaa kuin omakotitalon jossain kuusessa.

Vaihtoehdossa 2 et myöskään ole täysin eristyksissä, naapureista tarvittaessa apua ja turvaakin. Lisäksi helppohoitoisuus ja pienet asumiskulut. En edes harkitsisi muuta.