Hampurilaisateria on noussut +150% maksaa nykyisin keskimäärin 12 euroa kun vuonna 2000 5 euroa.
Miksi siis monet vanhemmat vie edelleen lapsensa hampurilaispaikkoihin? Noilla hinnoilla saisi perusraaka-aineita kaupasta kilokaupalla!
Kommentit (100)
Ei saa enää kolmella oravannahkalla yösijaa tallista, ei.
Vai että keskimäärin. Mites keskihajonta?
Siksi, että lapsillekin kuuluu antaa joskus tilaisuus herkutella ja saada piristystä arkeen. En minäkään noita aterioita hyvinä pidä, mutta lapsilla nyt vaan on erilainen maku. Perusruokaa syödään suurin osa päivistä.
hampurilaiset ovat myös pienentyneet.
Hesen kupongilla minikana-ateria nyt alle neljä euroa. En sanoisi kalliiksi.
Korotus melkein 6%/v ei ole palkat ja eläkkeet nousseet samassa tahdissa joten ei ihme jos Suomalaisten ostovoima sakkaa.
Kumalatiivinen inflaatio on ollut vuodesta 2000 tähän päivään hieman yli 60%. Eli todellisuudessa ateria ei ole noussut 150%. Mutta mitäs me faktoista, jos vaan väittämä on raflaava.
Kas kummaa, että lähes 30 vuodessa hinnat ovat muuttuneet.
Ihan tavallisessa ruokakaupassakin hinnat ovat nousseet yli 100%. Ensin vedottiin sotaan, sitten sähköön. No, ei ne hinnat laskeneet vaikka olisi ilmaista sähköä. Tapahtuipa maailmalla mitä tahaan, hinnat nousee. Kauppias hoitaa homman.
Katsos kun siinä on se, että lapsista on aika kivaa päästä joskus syömään jonnekin muualle. Vaikkapa sitten pikaruokalaan. Kyse ei ole vain siitä ruoasta, vaan kokemuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Kumalatiivinen inflaatio on ollut vuodesta 2000 tähän päivään hieman yli 60%. Eli todellisuudessa ateria ei ole noussut 150%. Mutta mitäs me faktoista, jos vaan väittämä on raflaava.
aterian reaalihinta on kasvanut noin 50–60 % vuoden 2000 tasoon verrattuna. Se tarkoittaa, että hampurilaisateria vie nykyään selvästi suuremman osuuden kuluttajan ostovoimasta kuin vuonna 2000.
Tähän ovat vaikuttaneet esimerkiksi:
ravintola-alan palkkojen nousu,
vuokrien ja energian kallistuminen,
raaka-aineiden hinnannousu,
arvonlisäveron muutokset,
sekä pikaruokaketjujen siirtyminen korkeampaan hinnoitteluun ja suurempiin katteisiin.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että vaikka yleinen hintataso on noussut noin 60 %, tyypillisen hampurilaisaterian hinta on noussut noin 150 %, eli se on kallistunut selvästi nopeammin kuin inflaatio yksin selittäisi.
Vierailija kirjoitti:
Kumalatiivinen inflaatio on ollut vuodesta 2000 tähän päivään hieman yli 60%. Eli todellisuudessa ateria ei ole noussut 150%. Mutta mitäs me faktoista, jos vaan väittämä on raflaava.
Eikös tuo hallituskin vedä mutkia suoraksi kun taloudesta antaa lausuntoja.
Jos menisin nyt uutena työpaikkaan, jossa aloitin 2010, saisin vähemmän palkkaa kuin silloin. Pk-lisä poistettiin jossain vaiheessa ja se laski jo valmiiksi pientä palkkaa reilusti. Itse en siitä kärsinyt koska palkkoja ei tietysti alennettu ja olen vaihtanut työpaikkaa ajat sitten, mutta vieläkin on kokoaikaisia työpaikkoja, joissa on brutto reilusti alle 2000 euroa kuussa ja sillä ei pk-seudulla juhlita.
Mitä järkeä on verrata jotain neljännesvuosisadan takaisia hintoja nykyisiin?
Vierailija kirjoitti:
Korotus melkein 6%/v ei ole palkat ja eläkkeet nousseet samassa tahdissa joten ei ihme jos Suomalaisten ostovoima sakkaa.
Ei se matematiikka taida ihan noin mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korotus melkein 6%/v ei ole palkat ja eläkkeet nousseet samassa tahdissa joten ei ihme jos Suomalaisten ostovoima sakkaa.
Ei se matematiikka taida ihan noin mennä.
Tiedän ettei mene, vedin "vähän" mutkia suoraksi.
Tuollahan se syy kerrottiin. Ketjut ja kauppiaat haluavat suuremman katteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korotus melkein 6%/v ei ole palkat ja eläkkeet nousseet samassa tahdissa joten ei ihme jos Suomalaisten ostovoima sakkaa.
Ei se matematiikka taida ihan noin mennä.
Tiedän ettei mene, vedin "vähän" mutkia suoraksi.
Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Tuollahan se syy kerrottiin. Ketjut ja kauppiaat haluavat suuremman katteen.
Niipä. Tartteehan niiden saada joka vuosi se uusimman mallinen mersu.
Vertailun vuoksi Suomen yleinen kuluttajahintataso on noussut samalla ajanjaksolla selvästi vähemmän kuin 150 %, joten pikaruoka on kallistunut keskimääräistä inflaatiota nopeammin. Tämä johtuu muun muassa raaka-aineiden, työvoiman, energian ja vuokrien kallistumisesta sekä ravintoloiden muuttuneesta hinnoittelusta.