Aikuiset lapset odottavat että kaikki on valmiina kun tulevat mökille juhannuksen viettoon
Kuten otsikko sanoo. Tulevat mökille puolisoineen ja yhdellä lapsikin. Älkää käsittäkö väärin, on ihanaa että tulevat. Mutta suuren porukan ruoka- ja juomakulut ovat melko suuret. Itse en missään nimessä kehtaa pyytää lapsia tuomaan mitään mukanaan, vaikka tätä salaa toivoisinkin. Koen jostain syystä, että en voi vanhempana pyytää lapsiltani tällaista. Eivätkä lapset tai puolisonsa ole kyllä koskaan edes kysynyeet tai tuoneet mitään. He pitävät itsestään selvänä, että vanhemmat tarjoavat kaiken.
Enkä tiedä miksi tämä on alkanut rassata minua. Taloutemme ei tähän kaadu, mutta ehkä jotain huomioimista toivoisin. Että joku edes tajuaisi mikä homma on järjestää juhannus isolle porukalle...
Kommentit (93)
Meillä päädyttiin siihen, että vietetään oma juhannus kotona rauhassa. Alkeelliselle mökille voivat mennä ne, jotka sinne haluavat eli mummo ja pappa.
Totta, niin olen. Oliko sinulla jokin ihan oikea ajatus tässä taustalla jonka voisit jakaa vai halusitko vain päteä ja kettuilla?
Ap
Ymmärrän tilanteen hyvin, kyllähän lapsilta on vaikea pyytää mitään. Toisaalta joskus pakko ottaa asia puheeksi tai vaihtoehtoisesti ilmoitat ettet ole juhannuksena mökillä. Jokainen selvitköön miten haluaa ja jatkossa on helpompi sanoa että hotellimeininki ei jatku enää.
Mikset muka vaan kehtaa sanoa asiasta, jos haluaisit muidenkin osallistuvan? Tai vieritä vastuu siitä sanomisesta (positiivisesti toki) sitten puolisollesi (toiselle vanhemmalle) jos sinulla vastuu kaikesta muusta. Osallistuta muutkin yhteisten juhlien ja illanviettojen järjestelyihin.
Ilmoita tänä juhannuksena, että sama meno ei tule jatkumaan, haluat nyyttärit ja jokainen osallistuu. Viimeinen lokkijuhannus! Juhlikaa kunnolla lapset.
Mitä jos perustat perheen whatsappin ja laitat sinne keskustelun aiheesta? Tyyliin "mitäpä jos täst'edes jaetaan juhannuksen valmisteluja, niin kaikilla on kivaa". Ehkei täksi vuodeksi enää ehdi, mutta ehkä ensi vuonna.
Vierailija kirjoitti:
Totta, niin olen. Oliko sinulla jokin ihan oikea ajatus tässä taustalla jonka voisit jakaa vai halusitko vain päteä ja kettuilla?
Ap
Et ole opettanut aikuisille lapsillesi vastavuoroisuutta. Sitä voi opettaa esim. menemällä käymään aikuisten lasten luona ilman massiivisia tuliaisia, niin, että aikuiset lapset saavat kestitä ja tarjota. Sieltä sitten poistutaan kiitellen hyvästä ruoasta.
Sinä maksat perkele kaiken. Turpa rullalle ja kauppaan & alkoon. Kitinä loppu nyt.
Ota reippaasti asia keskusteluun kaikkien kanssa ja kysy mitä kukin haluaa yhteiseen pöytään tuoda. Meillä näin toimitaan ja jokainen voi sitten "varata" sen helpoimman tai halvimman jutun ihan vapaasti.
Meillä se toimii esim niin että yksi hoitaa jälkiruoat kaikille, toinen tuo viinit ja kolmas grillattavaa.
Ja kaikkihan on nyt sitten plussaa vaikka toisivat vain keksipaketin. Mutta jotakin edes. Tuosta se lähtee ja jää tavaksi jatkossakin.
Näytä aloituksesi heille, niin saat olla rauhassa ja he saavat kivan juhannuksen. Eli he eivät tule.
Ehdota, että pidettäisiinkö tällä kertaa juhannusta nyyttärimeiningillä. Eiväthän lapset voi tietää toiveitasi. Joku vanhempi voi vaikka suuttua, kun eivät talon ruoat kelpaa, vaan tullaan omilla eväillä. Itse kyllä yleensä vien tarjottavia mennessäni jos poikkeamme vanhemmille tai anoppilaan. Mutta voin hyvin kuvitella, että joku voisi siitäkin suuttua.
Jos lapset ja puolisonsa ovat työssäkäyviä, eivätkä enää köyhiä opiskelijoita, niin kyllä heitä voi minusta ihan hyvin pyytää osallistumaan kuluihin. Juhannus ei ole mikään tavallinen viikonloppu, vaan silloin on tapana ostaa vähän parempaa ruokaa ja rahaa palaa, kun juotuu syöttämään suuren lauman ihmisiä.
Ei kai ne aikuiset lapset käytä ap:tä ihan pitopalveluna ja odota kutsua valmiiseen pöytään? Kyllä ruuanlaittoon pitää toistenkin osallistua ja myös astioiden pesuun, varsinkin jos siellä mökillä ei ole tiskikonetta. Jos tuntuu luontevammalta, niin voi jakaa niitä ruokavastuita pariskunnittain. Että yksi pariskunta hoitaa aina yhden aterian, tai ainakin ovat päävastuussa, hankkivat tarvikkeet ja ohjeistavat apukokit. Ettei jää yhden kontolle sen miettiminen, että mitähän sitä syötäisiin.
Jonnekin Google Docsiin voi tehdä muistiinpanoja, jotka jakaa kaikille, niin kaikki pääsevät näkemään mitä ruokia toiset meinaa tehdä ja miettiä omat tarjottavansa siltä pohjalta.
Seuraavaksi voi tarkastaa, ettei lapsilla ole sellainen olo, että sinne mökille on "pakko" tulla.
Yleensä tällaisissa perinteissä on pitkälle ongelmana miellyttämisen tarve, siis kaikilla, eikä asioita uskalleta puhua ääneen ja suoremmin. Mikään ei pääse muuttumaan, vaikka tarvetta olisi myös lapsillakin saada ehkä muuttaa joitakin perinteitä enemmän heidän näköisekseen. En usko, että jos asian ottaa hieman kevyempänä keskusteluversiona tyyliin " olen aika kyllästynyt salaatteihini, joten voitaisko sopia että teidän porukka miettisi ensi juhannukseksi jonkun hyvän salaatin" eli pikku hiljaa ryhdyt delegoimaan hankintoja sekä valmisteluja muillekin. Se voisi olla jopa hauskaakin vaihtelua, mutta sinä olet todnäk se jonka pitää aloite tehdä. Tai ryhdyt jo keväällä juttelemaan, että olisi kiva muutella juhannuksen perinteitä ja oisko muilla hyviä ideoita sekä ratkaisuja niin, että tehtäisiinkin yhdessä. En tiedä saatko tästä vastauksestani mitään irti, mutta asioista ei tarvitse tehdä haudanvakavia ja elämässä on tosi tärkeää muuttaa näkökulmaa, tottumuksia jo ihan aivoja vetreyttääkseen,
Meillä kotona jo pojat maksaa ruokarahaa. Mikäli tuloton niin ei tarvitse maksaa mitään. Sanonut aina että ruoka on kallista. Asuvat vielä kotona.
Puhu sinäkin suoraan mutta nätisti.
Mulla on omat vanhemmat sellaisia, että vaativat saada tarjota. Asia selvä. Appivanhemmat taas eivät kustanna yhtään mitään. Sekin on ihan ok.
Ota asia puheeksi ja sano, että jotta sinullakin olisi stressitön juhannus, olisi hyvä että muutkin osallistuvat. Kyllä minäkin osallistun omien vanhempieni kanssa siihen tekemiseen ja suunnitteluun, vaikka he viulut maksavatkin.
Kyllä sitä lapsena toivoo, että asiat sanotaan suoraan.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä tällaisissa perinteissä on pitkälle ongelmana miellyttämisen tarve, siis kaikilla, eikä asioita uskalleta puhua ääneen ja suoremmin. Mikään ei pääse muuttumaan, vaikka tarvetta olisi myös lapsillakin saada ehkä muuttaa joitakin perinteitä enemmän heidän näköisekseen. En usko, että jos asian ottaa hieman kevyempänä keskusteluversiona tyyliin " olen aika kyllästynyt salaatteihini, joten voitaisko sopia että teidän porukka miettisi ensi juhannukseksi jonkun hyvän salaatin" eli pikku hiljaa ryhdyt delegoimaan hankintoja sekä valmisteluja muillekin. Se voisi olla jopa hauskaakin vaihtelua, mutta sinä olet todnäk se jonka pitää aloite tehdä. Tai ryhdyt jo keväällä juttelemaan, että olisi kiva muutella juhannuksen perinteitä ja oisko muilla hyviä ideoita sekä ratkaisuja niin, että tehtäisiinkin yhdessä. En tiedä saatko tästä vastauksestani mitään irti, mutta asioista ei tarvitse tehdä haudanvakavia ja elämässä on tosi tärkeää muuttaa näkökulmaa, tottumuksia jo ihan aivoja vetreyttääkseen,
Ihan oikeasti kaikki hiton kiertely on syvältä.
Itsehän olet lapsesi kasvattanut.