Oletko pitänyt jotakuta ihmistä huijarina ja ollut vakuuttunut siitä, mutta totuus on ollut, että ovat olleet syyttömiä?

Mä olen kova epäilemään ihmisten motiiveja, ja olen ollut vakaasti sitä mieltä että jotkut julkisuuden henkilöt ovat syyllisiä. Olen perustanut epäluuloni arvioon niiden ihmisten käytöksen perusteella "syytön ei koskaan ilmeilisi noin, syytön itkisi aidommin ja vuolaasti" jne.

Esimerkkejä: Anneli Auer ja Madeleine McCannin vanhemmat. Silti tekninen tutkinta on vapauttanut Annelin ja nyt on Madeleinea jahdannut peda-ri jäämässä kiinni. (Toki joku sanoi että vanhemmilla ja pedarilla on Epstein-yhteys, tiedä sitä)

Se mitä haluan sanoa, että syytön ei aina toimi oppikirjan mukaisesti "itkee paitansa märäksi ja on jatkuvasti murtunut". Itse olen esim.hautajaisissa kuivasilmä, mutta olen surrut poismennyttä eri aikaan. Tai syyttömän elämä ei ole aina yksioikoista. Ei se, että on vaikka riidellyt puolison kanssa vaikka kuluneella viikolla, tee kenestäkään mur-haajaa.

Olen netissä seuraamassa erään ihmisen höykkyytystä, vaikka tämä on ihan rehellisen oloinen. Kommenttikentässä ihmiset toimivat kuin parhaan psykologin keinoin ja ottavat pienimmästäkin sanamuodosta kiinni. Juuri kun minä tein ennen, mutta elämä onkin mutkikkaampaa.