Minne lapsenne joutuisi jos molemmat vanhemmat kuolisi?
Oletteko miettineet, minne lapsenne päätyisi, jos molemmat vanhemmat kuolisi esim. onnettomuudessa? Miten esim. tilanteessa jos on monta lasta samassa perheessä?
Meillä isovanhemmat alkaa olla yli 70v, miehen sisaruksilla on jo kaikilla 2 lasta. Äidin sisarukset eivät ole sellaisia, jotka voisivat huolehtia lapsista. Kummeilla on pääosin jo useampi lapsi.
Meillä on kohta kaksi pientä lasta ja ehkä joskus vielä hankitaan kolmas. Joutuisikohan lapset sitten lastenkotiin, jos meille tapahtuisi jotain vai riittääkö edes sijaisperheitä ns. "tavallisille" lapsille? Ja mihin edes voisi saada sisarukset samaan paikkaan, onko se mahdoton ajatus? Tietääkö joku näistä ja onko itse miettinyt asiaa? Kartoittaako sosiaalityöntekijät vanhempien muuta tuttavapiiriä tai laajempaa sukua, jos siellä ei ole kummeja? Minne lapsesi todennäköisesti joutuvat, jos heitä on yli 1 kpl?
Kommentit (25)
Onpa hieno juttu, jos läheisistänne löytyy sellaisia ihmisiä. Oliko useammalla lapsella samat kummit, vai olisiko he sitten päätyneet eri paikkoihin?
Jokainen tietää tähän vastauksen jos suku ei ota. Paskaakos tätä velloo. 😝
Mummin (80 v.) luo muuttaisi teini (16 v.)
Vierailija kirjoitti:
Jokainen tietää tähän vastauksen jos suku ei ota. Paskaakos tätä velloo. 😝
Sinua ei varmasti, normaalin kyllä.
Ovat jo aikuisia ja omillaan, niin että eiköhän omillaa pärjää sittenkin kun meistä aika jättää.
Vierailija kirjoitti:
Mummin (80 v.) luo muuttaisi teini (16 v.)
Mikäköhän on ikäraja, että saa muuttaa isovanhemman luokse? Olen ymmärtänyt, että siinä on joku ikäraja kuinka vanha ihminen saisi olla huoltajana. Toki lähes täysi-ikäinen on eri asia kuin pieni lapsi.
ap
Mikä niissä äidin sisaruksissa on muuten vikana?
Lapset on iältään 28-34 vuotiaita
Vierailija kirjoitti:
Tätä ajateltiin jo ennen lasten ristiäisiä. Teimme selväksi, että näimme kummiuden vanhanaikaisena asiana, pyytäen kummeiksi läheisiä, jotka olisivat todella valmiita pitämään huolta lapsistamme, jos me molemmat sattuisimme kuolemaan, vaikkapa onnettomuudessa, ennen lasten täysi-ikäiseksi tuloa.
Lapsillamme olisi ollut turvattu tulevaisuus rakastavien ihmisten kotona ja hoidossa. Nyt lapset ovat jo aikuisia, vaara ohi.
Mietittekö tulorajan kummeille? Haluaako muuten kukaan pienituloista kummiksi? Mietin vaan, että millä perusteella sellaisia valintoja tehdään.
Lastenkodit on tosi ihania paikkoja nykyisin. Kodinomaisia eikä sisaruksia eroteta. Vaikka todennäköisesti joku sukulainen ottaisi kotiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä niissä äidin sisaruksissa on muuten vikana?
Äidin luonne lähinnä.
Eikös esimerkiksi tsunamiorvot otettu huostaan ja sitten lastensuojelu arvioinnin tekemisen jälkeen sijoitti sukulaisille tai lastensuojelulaitokseen? Tosin tuolloinhan tilanne oli viranomaisten tiedossa, joten varmaan suoraan ohjattiin sosiaalihuollon huostaan.
Vierailija kirjoitti:
Tätä ajateltiin jo ennen lasten ristiäisiä. Teimme selväksi, että näimme kummiuden vanhanaikaisena asiana, pyytäen kummeiksi läheisiä, jotka olisivat todella valmiita pitämään huolta lapsistamme, jos me molemmat sattuisimme kuolemaan, vaikkapa onnettomuudessa, ennen lasten täysi-ikäiseksi tuloa.
Lapsillamme olisi ollut turvattu tulevaisuus rakastavien ihmisten kotona ja hoidossa. Nyt lapset ovat jo aikuisia, vaara ohi.
Suomessa kummeus on aina tarkoittanut vain kummeutta, eli kristinuskon opettamista ja tukemista lapsen kanssa. Ei vanhemmuutta koskaan. Se on taas jenkkien höpinä, joka sekään ei tarkoita mitään, jos on itse sopinut. Siellä kuten meillä asiat hoituu sossun kautta, jos pa ska osuu tuulettimeen.
Ainoa elävä lapseni on jo melkein 40-vuotias, ja häneltä on jo kuollut isä.
Vierailija kirjoitti:
Eikös esimerkiksi tsunamiorvot otettu huostaan ja sitten lastensuojelu arvioinnin tekemisen jälkeen sijoitti sukulaisille tai lastensuojelulaitokseen? Tosin tuolloinhan tilanne oli viranomaisten tiedossa, joten varmaan suoraan ohjattiin sosiaalihuollon huostaan.
Sossu tekee aina tutkimuksensa ja arviointinsa. Ei niitä lapsia jaeta mielivaltaisesti.
Orvoksi tulleita lapsia ei laiteta laitokseen, kyllä heille etsitään sopiva sijoituskoti, jos sukulaisista tai läheisistä löydy sopivaa. Sisarukset pyritään pitämään yhdessä.
Jatkaisivat elämäänsä kun ovat jo aikuisia. Yh äitini taas oli "testamennut" minut veljelleen jos äiti olisi kuollut ennen kuin olin täysi-ikäinen. Hyvin tuo jaksoi ja kuoli vasta kun minä olin 47. Joo, oli ne toki sopinut tästä, ettei se vaan ollut testamentin määräys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös esimerkiksi tsunamiorvot otettu huostaan ja sitten lastensuojelu arvioinnin tekemisen jälkeen sijoitti sukulaisille tai lastensuojelulaitokseen? Tosin tuolloinhan tilanne oli viranomaisten tiedossa, joten varmaan suoraan ohjattiin sosiaalihuollon huostaan.
Sossu tekee aina tutkimuksensa ja arviointinsa. Ei niitä lapsia jaeta mielivaltaisesti.
Orvoksi tulleita lapsia ei laiteta laitokseen, kyllä heille etsitään sopiva sijoituskoti, jos sukulaisista tai läheisistä löydy sopivaa. Sisarukset pyritään pitämään yhdessä.
Tekee tarvittaessa. Orvoksi jäänyt lapsi tarvitsee huoltajan, mutta sosiaaliviranomaisten selvityksiä ei välttämättä tarvita jos lapselle läheisin ihminen hakee omatoimisesti lapsen huoltajuutta oikeudelta, tähän hakemukseen riittää vapaamuotoinen selvitys tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummin (80 v.) luo muuttaisi teini (16 v.)
Mikäköhän on ikäraja, että saa muuttaa isovanhemman luokse? Olen ymmärtänyt, että siinä on joku ikäraja kuinka vanha ihminen saisi olla huoltajana. Toki lähes täysi-ikäinen on eri asia kuin pieni lapsi.
ap
Ei siinä mitään ikärajoja ole.
Tätä ajateltiin jo ennen lasten ristiäisiä. Teimme selväksi, että näimme kummiuden vanhanaikaisena asiana, pyytäen kummeiksi läheisiä, jotka olisivat todella valmiita pitämään huolta lapsistamme, jos me molemmat sattuisimme kuolemaan, vaikkapa onnettomuudessa, ennen lasten täysi-ikäiseksi tuloa.
Lapsillamme olisi ollut turvattu tulevaisuus rakastavien ihmisten kotona ja hoidossa. Nyt lapset ovat jo aikuisia, vaara ohi.