Kysymys lähiäideille 13-vuotiaan pojan käytöksen muuttumisesta kun on isän luona.
Hei, toivottavasti saan asiallisia vastauksia.
Ihana poikani, harrastuksissaan viihtyvä, kavereiden keskuudessa pidetty ja koulussa hyvin menestyvä poikani muuttuu kun on etäisänsä luona.
Pitkä viikonloppu aiheuttaa jo muutoksen. Pojasta tulee uhoava ja negatiivinen minua kohtaan.
Pliis, lukekaa loppuun ajatuksella.
Poika on suosittu niin ystävien, kavereiden ja heidän vanhempiensakin keskuudessa. Opettajat pitävät hänestä ja olen saanut kuulla hänestä tarha-ajoista lähtien (meni sinne 5-vuotiaana, oli sitä ennen kotona pikkusisarustensa kanssa, kävi kerhoissa yms.)pelkkää positiivista.
Muutaman kerran tullut viestiä opettajalta, että höpöttänyt tunnilla, eikä heti ensi pyynnöstä lopettanut.
Vilkas, urheilullinen, isäänsä ja sisaruksiaan rakastava ja kunnioittava poika.
Minuakin ilmeisimminkin myös rakastaa. Tiedän sen siitä kun pyytää nukkumaan mennessään jatkamaan istumistani vieressään. Haluaisi, että istun juttelemassa siinä sängyn vieressä, kunnes nukahtaa. Antaa halata ihan arkena ;-)
Mistä johtuu pojan ihmeellinen sanallinen uho ja jotenkin aggressiivinen ote puhetyyliin?
Täysin erilainen puhetyyli kuin minulle muuten.
Voivatko isän "jutut" vaikuttaa näin voimakkaasti lapseen jo parin päivän sisällä?
Kommentit (7)
kannattaa keskustella niin poikasi ja sen isän kanssa että mitä he vloppusn tekevät ja mistä keskustelevat? ja kysy mitä isä snusta sanoo? ei lapset tuollisia itse keksi, ainakaan äidilleen rumasti puhua ellei joku näytä esimerkkiä...
Meillä samankaltaista paitsi että 14-vuotiaalla ja isällä ei ole kovin hyvät välit ja tapaamisia harvoin, koska isä muutti pojan juuri teini-ikäistyessä yllättäen toisen naisen luo.
Itse ajattelen, että kyse on ristiriidasta, ensinkin tasapainoilusta suhteessa äitiin ja isään, joista äiti luonnollisesti läheisempi jos on lähivanhempi ja hänelle usein varsinkin erolapset uskaltavat osoittaa paremmin kielteisiä tunteita.
Toiseksi kyseessä on itsenäisyyden harjoittelu ja se onnistuu paremmin mitä vähemmän on tekemisissä sen läheisimmän ihmisen kanssa. Oma nuoreni esimerkiksi ei mummolassa 200 kilometrin päässä ollessaan halua että soittelen sinne vaan juuri tekstareilla toivotellaan hyvät yöt.
ettekö tajua, kuinka iso ja negatiivinen muutos lapselle on kun omat vanhemmat eroavat? Ymmärrän kyllä että joskus ero on ainoa vaihtoehto, mutta en ymmärrä että sitten ihmetellään etä miksi lapsi käyttäytyy oudosti.
avioeroanne ja sitä, etä hänellä ei ole äiti ja isä saman katon alla. En usko, että isänsä asiaa mitenkään aiheuttaa. Äitiä, jota rakastaa, on helpompi vihata. Sitä se uhma on. Herkkä poika kuvauksestasi päätellen, joten ei ihme että erollanne on vaikutusta.
kun on isällään, toivotetaan vain hyvät yöt tekstarilla
Puhelimessa puhumisesta kyse.
Kun lapsi on isänsä luona niin parin päivän sisällä puhetyyli minulle puhelimessa puhuttaessa muuttuu kerrassaan oudoksi.
Minusta se kuulostaa jopa vihamieliseltä.
ap