Miksi joidenkin lapset ei saa syödä kaverin luona?
Esim lapsi on kaverilla ja sitten siellä on ruoka-aika ja pyydetään pöytään. Lapsi soittaa kotiin, että saako syödä ja vastaus on ei. Miksi??
Mun äiti oli tuommoinen kieltäjä, mutta ikinä ei sitä perustellut, enkä tänäpäivänäkään tajua syytä.
Todella noloa lapselle kieltäytyä ruuasta, jos sitä oikein tarjotaan.
Te joiden lapsi ei saa syödä kylässä, suututteko jos mies töistä tullessaan kertookin jo syöneensä vaikka Penan luona?
Kommentit (28)
Tykätään että on tärkeää että syödään kaikki yhdessä ja jutellaan päivän tapahtumista. Siksi haluan että lapsi tulee kotiin syömään. Eri asia, jos on sovittu että lapsi on jonkun pidemmän ajan kaverillaan, silloin tietysti syö siellä.
kuin kotona. Haluan lapset kotiin perheen yhteiselle aterialle. EN myöskään halua tilannetta missä jonkun kaverin äiti velvollisuudesta kokee että lapsnei on syötettävä ja mielessään pannakoi asiaa tai kirjoittelee tänne joutuvansa syöttämään kulmakunnan lapset.
ja ei millään tavalla ole vielä kotiin lähdön aika, niin msut aon outoa jo se, että soitetaan äidille ja kysytään, voiko syödä.
Mun lapsi saa syödä kylässä, jos jotain tarjotaan ja kyllä meilläkin kaikki kaverit on syöny.
Olisiko tässä joku sellainen ajatus, että ei haluta ottaa vastaan mitään, jotta ei jäädä mihinkään kiitollisuudenvelkaan? Tällaista olen joskus huomannut joissakin ihmisissä. Esim. yksi sukulaiseni oli kerran minua muuttamassa (vanhempi mies), järjesti muuttoauton ja auttoi koko päivän laatikoiden kantamisessa. Tarjosin hänelle kiitokseksi konjakkipullo, mutta hän ei ottanut, ei millään. Ei ole absolutisti. Jotenkin vaan ymmärsin, että ei halua mitään lahjoja. Minusta outoa. Ja ehkä jopa hieman epäkohteliasta.
ja meille koko perheen yhteinen päivällinen on tärkeä juttu. Toki lapsi voidaan istuttaa pöytään vaikkei ole nälkäinenkään, mutta eihän se niin kiva ole.
Toiseksi haluan huolehtia siitä, että lapsi saa riittävän monipuolista ruokaa. En voi tietää, onko lapsi syönyt naapurissa pelkkää perunaa ja jauhokastiketta vai onko kenties jotain proteiinia ja kasviksiakin syöty.
Itse kysyn aina meillä kyläilevän lapsen vanhemmilta, saako tarjota ruokaa. Yksi puhelinsoitto ja kaikilla on hyvä mieli.
en ihan hirveästi ilahdu tilanteista että pyydän lapsen kotiin päivälliselle, ja sitten lapsi ei koskekaan ruokaansa kun on kaverilla juuri ahtanut massunsa täyteen leipää.
Riippuu tietysti tilanteesta, mutta joskus se voileivän tarjoaminen on huonompi vaihtoehto kuin lapsen lähettäminen kotiinsa syömään. Nämä ovat kyllä kinkkisiä juttuja nämä syömisasiat.
Annan jos on ylimääräistä tai muuten tarjoan vaikka voileivän.
tarjotaan ruokaa kylässä ja myös tarjoan siksi vastavuoroisesti. Jos joku kieltäytyy kerran, niin kyllä ymmärrän yskän.
(sisarukset) usein niin että huutavat jo ovelta: "Me ei sitten saada syödä teillä, kun meillä on ruoka viideltä!" Minusta se on ihan OK. Itsekin ruokin mieluummin omat lapseni kotona.
Jos olen laittanut ruoan koko perheelle ja kattanut pöydän, ja lapset ilmoittavat tullessaan syöneensä kavereilla ja mies Penan luona, on se kyllä aika tylsää.
Jokainen ottaa jääkaapista mitä tarvii, lämmittää jos haluaa, ja syö silloin kun huvittaa. Ei siihen mitään jokailtaisia kirkkotyylin ehtoollisia tarvita.
Vieraita ei käy meillä muutenkaan, joten eipä käy muuten lapsellakaan. Piste.
Minä pelkään kauheasti sitä, että lapsi on kyläpaikassa vaivaksi. Itse en kauheasti pidä vieraista, varsinkaan lapsista, minulle vieraat ovat suunnaton rasite. Siksi pelkään myös lapsen olevan kylässä vaivaksi ja kiellän syömästä siellä.
on meidän perheen ruoka-ajat ja silloin ruokaa tarjolla omalle perheelle. Koska me ei ruokita muita lapsia, en mielellään anna lupaa minunkaan lasten syödä vieraasta ruokapöydästä. Joskus harvoin joo, mutta tavaksi ei saa muodostua. Sit mun lapset eivät mitään kaikkiruokaisia ole, ovat sitten vieraassa ruokapöydässä ihan vaikeena, kun ruoka ei maistukkaan ja jää nälkä.
Toisakseen, mä annan lasteni olla kylässä ns. kohtuullisen ajan, max. pari tuntia, koska mun mielestä on epäkohteliasta notkua kyläilemässä koko päivä. Niin onhan sieltä hyvä kotiinkin tulla näyttämään nenäänsä ja syömään omaan ruokapöytään.
Jokainen ottaa jääkaapista mitä tarvii, lämmittää jos haluaa, ja syö silloin kun huvittaa. Ei siihen mitään jokailtaisia kirkkotyylin ehtoollisia tarvita.
Vieraita ei käy meillä muutenkaan, joten eipä käy muuten lapsellakaan. Piste.
sopii kyläpaikalle. Mutta on kaksi syytä siihen, että ei saa. Ensimmäinen on se, että meillä on kotona ruoka ja lapsi on suunniteltu käskettäväksi kotiin ruualle. Meillä ei syödä neljältä eikä viideltä, kuten monessa muussa perheessä, vaan iltaruoka on vasta seitsemän maissa. Joskus on päiviä, että ei olla kaikki muutenkaan kotona syömässä, niin silloin saa syödä kaverilla. Kuitenkin toinen syy on se, että tiedän perheessä syötävän jotain älytöntä, kuten vaikka eineksiä tms. Silloin lapseni tulee ehdottomasti kotiin syömään kaikissa tilanteissa.
otti kerran lakupatukan vastaan perheen äidiltä ollessaan kyläilemässä naapurustossa. Kyse oli vähän tuntemattomammasta perheestä.
Tää perheen idioottikakara kävi koko kesän ruinaamassa mun lapselta viiden euron maksua tästä lakupatukasta, jonka lapseni oli mennyt heillä syömään. Kiva...
Joutui ihan karjasemaan sille jästipääkakaralle, että tajusi lopettaa ruikuttamisen.
Olis kannattanut jättää sekin laku väliin.
Oisko se ihan kamalaa jos tyyliin kerran kuussa teidän lapset saa eineksiä tai jauhokastiketta tai jotain muuta shaissea? ;)
Syy oli todella pahat allergiat, joista kaikki eivät tienneet kaikkea. Ja jotkut tietty ajattelivat, ettei lapsi nyt siihen kuole, jos saa mehujään, jossa vähän appelsiinimehua. Mutta niinpä vaan meinasi kuolla.
Nyt onneksi lapsi jo tietää mitä voi syödä, joten helpompaa, mutta muuten en ole kieltänyt. Niin ja ne kaverilapset tietty saa meillä syödäkseen.
Minä en näe mitään syytä, miksi lapsen pitäisi syödä sellaista, kun kerran kotona on tarjolla ihan kunnon ruokaa. En minäkään pidä omituisena sitä, että kasvisyöjäperheen lapsi ei saa syödä meillä, jos tarjolla on lihaa. Toki tarvittaessa valmistan kasvisruuan, jos sovitaan, että jääkin syömään. 14
koska en halua,että perheelle tulee tunne,että "joutuvat" antamaan ruokaa lapsilleni,meitä on näet joka junaan niinkuin on täälläkin nähty...
eri asia jos on etukäteen sovittu
Ne on aina ne samat perheet, joiden lapset ei saa syödä muualla tai sitten ruokita vieraita. Muut käy välillä meilläkin syömässä ja jatkavat leikkiä ja nämä lapset laahustavat kesken leikkiensä kotiin syömään apaattisina, kun jäi hyvät leikit kesken.
Mitä isommiksi ne tulee, sitä tärkeämmäksi kaverit muuttuu ja kotiin päivälliselle pakotettu teini alkaa olemaan jo apaattinen näky kun muut jatkaa tanssipeliä.
Lapsi söisi iltapalan sitten kotona.
Nyt on nälissään kaverilla, kun se ei pyynnöstä tule kotiin syömään, kun kyläily sitten päättyy.
Välimatkaa on sen verran.
meillä vieraat menevät pöytään oma-aloitteisesti ja jopa kerjäävät ruokaa. Annan jos on ylimääräistä tai muuten tarjoan vaikka voileivän.