Lue keskustelun säännöt.
Oletko kokenut burnoutin?
29.05.2026 |
Minulla on oireina esim.ahdistus, verenpaineen nousu, päänsärky, itkuisuus, väsymys ja vaikka mitä. Miten sinä olet oireillut ja saitko mistään apua?
Kommentit (15)
Olen. Sairastuin lopulta vakavasti psyykkisesti ja menin psykoosiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun oireet oli: ahdistus, sydämentykytykset, paniikkikohtaukset, sosiaalisten tilanteiden pelko, väsymys, ylivireys, aivosumu, pyörrytys, lihaskireys, raajojen ja naaman puutuminen, perusasioiden jännittäminen (esim kauppareissut).
Ja tähän auttoi: pitkä sairausloma, jooga, meditaatio, eft, tre, kehollinen psykoterapia (kelan kuntoutus), yksinolo, luova tekeminen, aika.
Vierailija kirjoitti:
Mun oireet oli: ahdistus, sydämentykytykset, paniikkikohtaukset, sosiaalisten tilanteiden pelko, väsymys, ylivireys, aivosumu, pyörrytys, lihaskireys, raajojen ja naaman puutuminen, perusasioiden jännittäminen (esim kauppareissut).
Ja tähän auttoi: pitkä sairausloma, jooga, meditaatio, eft, tre, kehollinen psykoterapia (kelan kuntoutus), yksinolo, luova tekeminen, aika.
Siis miten saadaan jotain tuollaista Kelan kustantamaa kehokuntoutusta? Ihan vilpittömästi kysyn.
Burn outit loppui kuin seinään, kun kylmästi siivosin ihmisiä elämästäni. Suosittelen muillekin. Uupuminen johtuu usein myrkyllisten ihmisten läsnäolosta tai huonosta parisuhteesta. Voin paremmin kuin koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Burn outit loppui kuin seinään, kun kylmästi siivosin ihmisiä elämästäni. Suosittelen muillekin. Uupuminen johtuu usein myrkyllisten ihmisten läsnäolosta tai huonosta parisuhteesta. Voin paremmin kuin koskaan.
Tämä. Jatkossa minimimäärä tekemisissä narsististen ja rajattomien ihmisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun oireet oli: ahdistus, sydämentykytykset, paniikkikohtaukset, sosiaalisten tilanteiden pelko, väsymys, ylivireys, aivosumu, pyörrytys, lihaskireys, raajojen ja naaman puutuminen, perusasioiden jännittäminen (esim kauppareissut).
Ja tähän auttoi: pitkä sairausloma, jooga, meditaatio, eft, tre, kehollinen psykoterapia (kelan kuntoutus), yksinolo, luova tekeminen, aika.
Siis miten saadaan jotain tuollaista Kelan kustantamaa kehokuntoutusta? Ihan vilpittömästi kysyn.
Siis kelan kuntoutuspsykoterapia. Hakemiseen tarvitsee psykiatrin lausunnon, jossa puoltaa kuntoutuspsykoterapiaa. Kun Kela näyttää vihreää valoa, saat itse valita terapeutin (kunhan on kelan hyväksymä toimija). Ja terapeutteja taas on hyvin monilta eri suuntautumisaloilta, joista psykofyysinen terapia on yksi (tätä tarkoitin kehollisella terapeutilla). Muita suuntauksia on mm. kongitiivinen, psykodynaaminen ja ratkaisukeskeinen.
Olen kokenut todellisen mental breakdownin, jonka rinnalla kokemuksenne ovat lasten leikkiä. Olen myös toipunut siitä vahvoilla psykedeeleillä sademetsällä tehdyissä retriiteissä, minkä vuoksi olen tiedostavampi ja mieleltäni avoimempi kuin kukaan teistä oravanpyörässä juoksevista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Alastarolla poltettiin kumia kunnolla monena kesänä nuorempana!
Joskus jopa kotosalla lähikaduilla yöaikaan...
Oli huikeat burnoutit!
Olen siinä nytkin parasta aikaa. Sairaslomalla joulukuun puolivälistä lähtien.
Vointini oli menossa jo parempaa kohti, mutta työterveyslääkäri vaihtui välissä eikä täällä pikkupaikkakunnalla tehnyt nimetty lääkäri lähivastaanottoja lainkaan, hän kirjoitti minulle (luultavasti) Kelan silmissä liian pitkän sairasloman etävastaanotolla, toukokuusta syyskuun loppuun. Kela pisti sairauspäivärahat poikki ja nyt olen vajonnut epätietoisuuteen ja epävarmuuteen. Mistään en saa penninjeniä, olen puolisoni armoilla kuin keskiajan nainen. Olen toimintakyvytön tästä kaikesta huolesta. Kaiken lisäksi olen tehnyt (vähäisiä) amk-opintoja tämän kevään ajan, näinköhän keskeytän nekin ja päädyn taas yhdeksi nimeksi lisää koristamaan työttömyystilastoja työkyvyttömänä.
Kieltämättä käy lopulliset ratkaisut mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Burn outit loppui kuin seinään, kun kylmästi siivosin ihmisiä elämästäni. Suosittelen muillekin. Uupuminen johtuu usein myrkyllisten ihmisten läsnäolosta tai huonosta parisuhteesta. Voin paremmin kuin koskaan.
Mulla taas ei ole elämässäni ollut viimeiseen 25 vuoteen kuin muutama ihminen, silti tuli burnout
Vierailija kirjoitti:
Olen siinä nytkin parasta aikaa. Sairaslomalla joulukuun puolivälistä lähtien.
Vointini oli menossa jo parempaa kohti, mutta työterveyslääkäri vaihtui välissä eikä täällä pikkupaikkakunnalla tehnyt nimetty lääkäri lähivastaanottoja lainkaan, hän kirjoitti minulle (luultavasti) Kelan silmissä liian pitkän sairasloman etävastaanotolla, toukokuusta syyskuun loppuun. Kela pisti sairauspäivärahat poikki ja nyt olen vajonnut epätietoisuuteen ja epävarmuuteen. Mistään en saa penninjeniä, olen puolisoni armoilla kuin keskiajan nainen. Olen toimintakyvytön tästä kaikesta huolesta. Kaiken lisäksi olen tehnyt (vähäisiä) amk-opintoja tämän kevään ajan, näinköhän keskeytän nekin ja päädyn taas yhdeksi nimeksi lisää koristamaan työttömyystilastoja työkyvyttömänä.
Kieltämättä käy lopulliset ratkaisut mielessä.
No, kohta se puolisosikin laittaa sinut liuskaan, kun et kanna omaa korttasi kekoon vaan rohmuat enemmän kuin tuotat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin samanlaiset oireet kuin sinulla ap. Olin jo pitkään ollut todella väsynyt niin ettei mikään uni virkistänyt ja lopulta romahdin niin, että älykello ilmoitti treenaamisesta, vaikka istuin paikoillani, sydän hakkasi niin lujaa ja verenpaineet olivat pilvissä lääkityksestä huolimatta. Sain apua työterveydessä, olin kokonaan poissa pari kuukautta ja sen jälkeen tein muutaman kuukauden 60-prosenttista. Aloitin mielialalääkityksen, joka on auttanut ahdistukseen ja kaikesta hermostumiseen eikä ole onneksi tullut haittavaikutuksia. Itkuisuus ja masentuneisuus lähtivät muutamassa viikossa eivätkä ole palanneet nyt reilun vuoden aikana, lääkitys tosin auttaa ehkä siihenkin, mutta mielestäni en ole ollut muuten masentunut kuin sen takia, etten jaksanut uupumukseltani tehdä enää hyvää jälkeä töissä, aivot vaan lakkasivat toimimasta. Olen vieläkin välillä hyvin väsynyt, mutta pystyn käymään normaalisti töissä. En kuitenkaan enää muista asioita samalla tavalla vaan kaikki pienetkin asiat on kirjoitettava heti muistiin.
Vierailija kirjoitti:
Burn outit loppui kuin seinään, kun kylmästi siivosin ihmisiä elämästäni. Suosittelen muillekin. Uupuminen johtuu usein myrkyllisten ihmisten läsnäolosta tai huonosta parisuhteesta. Voin paremmin kuin koskaan.
Ei nyt kuitenkaan kannata aliarvioida nykyisen työelämän vaikutusta. Minulla jäi kaikki ihmissuhteet, kun yritin vaan levätä kaiken vapaa-ajan, että jaksaisin töissä. Mielekästä tekemistä aina painotetaan, mutta silloin kun on todella väsynyt fyysisesti, kaikki mukavakin tekeminen vaan väsyttää lisää. Itse nukuin kellon ympäri aina kun mahdollista ja päikkäreitä päälle, sitä voi olla vaikea ymmärtää ilman omakohtaista kokemusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen siinä nytkin parasta aikaa. Sairaslomalla joulukuun puolivälistä lähtien.
Vointini oli menossa jo parempaa kohti, mutta työterveyslääkäri vaihtui välissä eikä täällä pikkupaikkakunnalla tehnyt nimetty lääkäri lähivastaanottoja lainkaan, hän kirjoitti minulle (luultavasti) Kelan silmissä liian pitkän sairasloman etävastaanotolla, toukokuusta syyskuun loppuun. Kela pisti sairauspäivärahat poikki ja nyt olen vajonnut epätietoisuuteen ja epävarmuuteen. Mistään en saa penninjeniä, olen puolisoni armoilla kuin keskiajan nainen. Olen toimintakyvytön tästä kaikesta huolesta. Kaiken lisäksi olen tehnyt (vähäisiä) amk-opintoja tämän kevään ajan, näinköhän keskeytän nekin ja päädyn taas yhdeksi nimeksi lisää koristamaan työttömyystilastoja työkyvyttömänä.
Kieltämättä käy lopulliset ratkaisut mielessä.
Voimia sinulle. Yritä jaksaa uskoa parempaan huomiseen, vaikka se tänään tuntuisi mahdottomalta.
En tiedä onko uupumusta vai lievää masennusta vai letargiaa. Olen sellainen stressaaja ja murehtija että en ihmettelisi jos ei olisi burn outtia jossain kohtaa ollut. tai sitten tuo letargia ainakin. Yleensä oireet on ollut sellaisia, että en ole jaksanut paljon mitään ja jättänyt vain vaatteet esim lattioille, ja siivoamatta. En ole jaksanut käydä suihkussa tai tehdä ruokaa. Kaikki tavarat jäi pöydille kun ei jaksanut laittaa niitä paikoilleen. Ei saanut aikaiseksi asioita tai ne venyi kuukausilla. Nykyään voin kyllä paremmin!