Jos nyt olisi vuosi 1943,
ja olisit sen ikäinen kun olet nyt.
Myös asuisit siellä missä tällä hetkellä asut.
Millaista elämäsi todennäköisesti olisi?
Kysyn tämän sen "Miten olisit pärjännyt sata vuotta sitten...jne"- kyssärin innoittamana.
Kommentit (19)
Varmaankin olisin lotta, jos se oli tuolloin mahdollista lapsista huolehtimisen ohella.
Kävisin töissä kaupungissa polkupyörällä, laittaisin kasvimaata ja miettisin, että saisko jonkun naapureista kyntämään pellon, parin viikon päästä pitäisi istuttaa perunat ja vehnää saisi pari aaria ehkä kylvettyä. Lapset olisivat koulussa ja menossa kesäksi naapurin peruna- ja kaalimaalle kitkemään rikkaruohoja.
Ei siis kauhean erilaista, kangaspuut olisivat kyllä vielä pirtissä ja yrittäisin saada liinavaatekankaan kudottua loppuun, tälle kesälle ei olisi kylvettävänä pellavaa.
Todennäköisesti täällä Kaakkois-Suomessa olisi yllättävän rauhallista vaikka näin lähellä rajaa olemmekin.
No yksi Blenheim teki pakkolaskun tuohon pellolle.
Hmm, täytyypä ruveta ottamaan oikein selvää mitä täällä päin Suomea silloin oikein tapahtui.
Kaupungissa asuisin. Elintarvikekorttien ja muun sellaisen kanssa eläisin. Pommituksia saisin tietysti pelätä. Olen liian vanha rintamalle, ja vaikka olisin sopivan ikäinen, minua ei voisi rintamalle lähettää.
Tekoäly: Vuonna 1943 Helsinki eli jatkosodan varjossa. Pääkaupungin arkea leimasivat säännöstelytalous, tavarapula, ankarat säännöstelyjonot ja pimennykset. Kaupunki kuitenkin kehittyi ja valmistautui tulevaan: ilmapuolustusta vahvistettiin merkittävästi,
Viimeinen lause ainakin kuulostaa nykyajalta.
Jaaa. Varmaan minun talooni tulisi sukulaiset Helsingistä.
Potaatin istutusta olisi tuossa parin viikon päästä, sitä pitäisi istuttaa nyt enemmän.
Ehkä toinen lehmäkin pitäisi hankkia.
Pelkäisimme helsinkiläisten sotakokemuksia.
Mutta olisipa meillä varmasti ns.pimeä possu, siitä emme ilmoittaisi kansanhuoltoon.
Omenapuut kukkivat aika hyvin, niitä säilömme syksyllä.
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti täällä Kaakkois-Suomessa olisi yllättävän rauhallista vaikka näin lähellä rajaa olemmekin.
No yksi Blenheim teki pakkolaskun tuohon pellolle.
Hmm, täytyypä ruveta ottamaan oikein selvää mitä täällä päin Suomea silloin oikein tapahtui.
Rupesi kiinnostamaan miksi sain kaksi alapeukkua.
Kertokaa minulle ja muillekin.
Nro. 5/8
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti täällä Kaakkois-Suomessa olisi yllättävän rauhallista vaikka näin lähellä rajaa olemmekin.
No yksi Blenheim teki pakkolaskun tuohon pellolle.
Hmm, täytyypä ruveta ottamaan oikein selvää mitä täällä päin Suomea silloin oikein tapahtui.
Rupesi kiinnostamaan miksi sain kaksi alapeukkua.
Kertokaa minulle ja muillekin.
Nro. 5/8
Perhana, muistin väärin. Junkers 88 se olikin. Ei ihme että sain alapeukkuja.
Ikäni puolesta olisin varmaan kotiutettuna toistaiseksi. Jossain hanttihommissa olisin varmaan työskentelemässä.
Mitähän minä tekisin...
Ainakin kutsuisin Helsingin sukulaiset meille turvaan maalle.
Mutta töitä he saisivat tehdä ja varmasti tekisivätkin.
Meillä on aika pieni talo, mutta mahtuuhan sitä nukkumaan lattialla.
Itä-rajalle ei ole kovinkaan pitkälti, mutta kuuntelisimme tuleeko vihollisen koneita vai meneekö meikäläisten koneita rajan yli.
Haminasta kävisin ostamassa kalastajilta kalaa särpimeksi. Ja sitä myös syötäisi, joka ikinen päivä: Keitettynä, paistettuna suolattuna, savustettuna.
Vierailija kirjoitti:
Jaaa. Varmaan minun talooni tulisi sukulaiset Helsingistä.
Potaatin istutusta olisi tuossa parin viikon päästä, sitä pitäisi istuttaa nyt enemmän.
Ehkä toinen lehmäkin pitäisi hankkia.
Pelkäisimme helsinkiläisten sotakokemuksia.
Mutta olisipa meillä varmasti ns.pimeä possu, siitä emme ilmoittaisi kansanhuoltoon.
Omenapuut kukkivat aika hyvin, niitä säilömme syksyllä.
...siis niitä tulevia omenia, emme omenankukkia.
Maata viljeltäisi, 5-7 lehmää, heppa jolla maatyöt, sika. Niillä eväillä taas seuraava vuosi eteenpäin, vanha vaari hoitaisi hevostyöt kanssani pellolla. Minun aika menisi karjanhoidossa ja kasvimaalla, perunat, porkkanat, lantut, kaalit + muut pitäisi hoitaa sekä eläimille että ihmisille. Pelottaisi 5 km päässä kotoa yksin lakialla pellolla jos ryssssän pommikoneet tulee, niillä oli tapana pois mennessä pommittaa auttuja alueita ja kohdistaa ihmisiin missä tahansa ne viimeiset pommit.
***
Mammani kertoi kuinka menivät ojaan makuulle etteivät huomaisi/tai sirpaleet osuisi kun johonkin lähelle pudottaa, eli samaa tekivät jo tuolloin mitä nyt Ukrainassa siviilejä kohtaan. Meidänkin mäellä kuoli monia niihin siiviileihin tarkoitetuihin pommeihin. Vanhat puhui meille lapsille niistä, kuinka ihmiset hajosi pienikisi muruiksi, pikkulinnut nokki niitä paloja.
Tämä Haminan lähellä, Kirkkojärven toisella puolen.
Vierailija kirjoitti:
Kävisin töissä kaupungissa polkupyörällä, laittaisin kasvimaata ja miettisin, että saisko jonkun naapureista kyntämään pellon, parin viikon päästä pitäisi istuttaa perunat ja vehnää saisi pari aaria ehkä kylvettyä. Lapset olisivat koulussa ja menossa kesäksi naapurin peruna- ja kaalimaalle kitkemään rikkaruohoja.
Ei siis kauhean erilaista, kangaspuut olisivat kyllä vielä pirtissä ja yrittäisin saada liinavaatekankaan kudottua loppuun, tälle kesälle ei olisi kylvettävänä pellavaa.
Kasvaako teillä vehnä?
Meillä kasvaa vain ruis, kaura ja otra.
Montako säkillistä ruista tahdot, jos vaihtaisimme sitä vehnään?
OLisi mukava leipoa joskus nisua ja peräti Hanna-tätin-kakkuja.
Vierailija kirjoitti:
Maata viljeltäisi, 5-7 lehmää, heppa jolla maatyöt, sika. Niillä eväillä taas seuraava vuosi eteenpäin, vanha vaari hoitaisi hevostyöt kanssani pellolla. Minun aika menisi karjanhoidossa ja kasvimaalla, perunat, porkkanat, lantut, kaalit + muut pitäisi hoitaa sekä eläimille että ihmisille. Pelottaisi 5 km päässä kotoa yksin lakialla pellolla jos ryssssän pommikoneet tulee, niillä oli tapana pois mennessä pommittaa auttuja alueita ja kohdistaa ihmisiin missä tahansa ne viimeiset pommit.
***
Mammani kertoi kuinka menivät ojaan makuulle etteivät huomaisi/tai sirpaleet osuisi kun johonkin lähelle pudottaa, eli samaa tekivät jo tuolloin mitä nyt Ukrainassa siviilejä kohtaan. Meidänkin mäellä kuoli monia niihin siiviileihin tarkoitetuihin pommeihin. Vanhat puhui meille lapsille niistä, kuinka ihmiset hajosi pienikisi muruiksi, pikkulinnut nokki niitä paloja.
Tämä Haminan lähellä, Kirkkojärven toisella puolen.
Terveisiä sinne!
Itse olen kaupungissa.
Onneksi tässä vanhassa talossa on luja ja iso kivikellari, jonne juoksemme pakoon pommituksia.
Jos teillä on pikkulapsia, tule hakemaan minulta vanhoja vaatteita (ennen sotia tehtyjä) ovat hyvää kangasta.
Saat niistä tehtyä lapsille vaatetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maata viljeltäisi, 5-7 lehmää, heppa jolla maatyöt, sika. Niillä eväillä taas seuraava vuosi eteenpäin, vanha vaari hoitaisi hevostyöt kanssani pellolla. Minun aika menisi karjanhoidossa ja kasvimaalla, perunat, porkkanat, lantut, kaalit + muut pitäisi hoitaa sekä eläimille että ihmisille. Pelottaisi 5 km päässä kotoa yksin lakialla pellolla jos ryssssän pommikoneet tulee, niillä oli tapana pois mennessä pommittaa auttuja alueita ja kohdistaa ihmisiin missä tahansa ne viimeiset pommit.
***
Mammani kertoi kuinka menivät ojaan makuulle etteivät huomaisi/tai sirpaleet osuisi kun johonkin lähelle pudottaa, eli samaa tekivät jo tuolloin mitä nyt Ukrainassa siviilejä kohtaan. Meidänkin mäellä kuoli monia niihin siiviileihin tarkoitetuihin pommeihin. Vanhat puhui meille lapsille niistä, kuinka ihmiset hajosi pienikisi muruiksi, pikkulinnut nokki niitä paloja.
Tämä Haminan lähellä, Kirkkojärven toisella puolen.
Terveisiä sinne!
Itse olen kaupungissa.
Onneksi tässä vanhassa talossa on luja ja iso kivikellari, jonne juoksemme pakoon pommituksia.
Jos teillä on pikkulapsia, tule hakemaan minulta vanhoja vaatteita (ennen sotia tehtyjä) ovat hyvää kangasta.
Saat niistä tehtyä lapsille vaatetta.
Niinhän niitä vaatteita tehtiin, mammakin ompeli vanhoista aikuisten takeista lapsilleen, eli äidilleni ja toiselle tytölle talvikampetta. Olen 73-ikäinen ja kertoilen niitä näitä, joita on mieleen jäänyt mammani, eli äidinäidin kertomina.
Desanttejakin oli talon nurkalla ollut tupakalla ja mamma lapsiensa kanssa ikkunaverhon raosta niitä katseli ja pelkäsi ette sytyttävät talon tuleen tai karjan heinäladon. Eivät kuitenkaan niin tehneet, eivät halunneet varmaankaan paljastua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävisin töissä kaupungissa polkupyörällä, laittaisin kasvimaata ja miettisin, että saisko jonkun naapureista kyntämään pellon, parin viikon päästä pitäisi istuttaa perunat ja vehnää saisi pari aaria ehkä kylvettyä. Lapset olisivat koulussa ja menossa kesäksi naapurin peruna- ja kaalimaalle kitkemään rikkaruohoja.
Ei siis kauhean erilaista, kangaspuut olisivat kyllä vielä pirtissä ja yrittäisin saada liinavaatekankaan kudottua loppuun, tälle kesälle ei olisi kylvettävänä pellavaa.
Kasvaako teillä vehnä?
Meillä kasvaa vain ruis, kaura ja otra.
Montako säkillistä ruista tahdot, jos vaihtaisimme sitä vehnään?
OLisi mukava leipoa joskus nisua ja peräti Hanna-tätin-kakkuja.
Kasvaahan tuo, täällä etelässä. Sukulaisia Kainuussa, niillä meni viinimarjapensaatkin silloin ekana sotatalvena, oli niin kylmää.
Mut en paljon voi kylvää, kun ei oo siemenviljaakaan liikaa. Jos saat säkin vehnää, niin saanko säkin ruista ja ohraa? Tai säkin ruista ja toisen kauraa. En kehtaa ahne olla, kun me ei ole nälkää nähty. Voin keittää voikukkakorviketta ja tarjota porkkanakeksejä, kun tulette käymään syksyllä!
Mummo opetti tekemään pettua ja leipomaan pettuleipää, mut oli niin karvasta, että saa jäädä pettunila mäntyihin tulevinakin vuosina. Eikä tuota metsää kauheasti ole, kun setä tän torpparitilan osti ennen veljessotaa. Kaatoi puut, että sai navetankin tehtyä, kun oli vaan pirtti ja saunariihi. Meillä ei ole ollut porsasta eikä kanoja, kun kanala paloi silloin ekana sotatalvena. Lehmä on mun vanhempien navetassa, minä en töiltäni ehtinyt sitä hoitaa.
Mies kun on sotavammasairaalassa kuntoutettavana, ei siitä kuulemma työmieheksi enää ole, niin on tässä joutunut miettimään kaikenlaista.
Onneksi mulla on kaupungilla työpaikka, eikä tarvitse pelkällä maanviljelyllä pärjätä.
Nythän tuli taas kirjoitettua koko arkki täyteen, mut eihän sitä tyhjää arkkia kehtaisi lähettääkkään.
Minut olisi teloitettu petturina. Kunnia Neuvostoliitolle!
T: Persu
rintamalla olisin, luultavasti pioneerina