Mitä mieltä äidistä, joka ei ulkoiluta taaperoaan päivittäin?

Minäkin olen tosi laiska ulkoilija mutta nyt mietin, että pitäisiköhän sitä ryhdistäytyä.



http://www.tiede.fi/uutiset/4473/sisalla_puuhailu_lisannyt_likinakoisyy…



Ehkä jään kuitenkin odottelemaan niitä jatkotutkimuksia...

No just näillä keleillä tuollaisen 1-vuotiaan kanssa ulkoilu ei kyllä herkkua ole, kesällä paljon kivempaa. Lapio ei kädessä välttämättä pysy rukkasten kanssa jne.



Meillä nukkui esikoinen 2-vuotiaaksi asti päiväunet ulkona, joten happea tuli monta tuntia päivässä.



Mä ymmärrän myäskin sen, että jos on pieni vauva, niin ei niin kiva olla pitkään ulkona. Vauva voi haluta rinnalle tunnin välein ja tekee kakat joka imetyksen jälkeen.

en minäkään päivittäin ulkoiluta.

en minäkään päivittäin ulkoiluta.

en ymmärrä miten taaperon kanssa pystyy olla ulkoilematta, vai onko sitten muuta ohjelmaa niin paljon ettei tylsisty?

Eikä meillä taapero itsekään viihtynyt pihalla sateessa, tai kovassa pakkasessa,

kun piti pukea niin ettei tenava päässyt edes liikkumaan. Kaatuli vaan kuin keila jäässä ja lumessa ja karjui.

Meilläkin nukkui päiväunet ulkona, niin että en tosiaan ottanut paineita.

luuserivanhemmistahan tässä on kyse. Viedään virikehoitoon!

TEEN SUSTA POLIISILLE URKKIJA IHAN MUUTEN ILMARIN?KOTIRAUHAN HÄIRINTÄÄ KYTÄTÄ VIERASTA IHMISISTÄ JA HÄNEN ELÄMÄÄ.MILTÄ SUSTA TUNTUISI JOS JALKASI OLIS PAKETISSA ETKÄ PÄÄSISI VIIKKOIHIN ULOS?

TEEN SUSTA POLIISILLE URKKIJA IHAN MUUTEN ILMARIN?KOTIRAUHAN HÄIRINTÄÄ KYTÄTÄ VIERASTA IHMISISTÄ JA HÄNEN ELÄMÄÄ.MILTÄ SUSTA TUNTUISI JOS JALKASI OLIS PAKETISSA ETKÄ PÄÄSISI VIIKKOIHIN ULOS?

Ja poden huonoa omaatuntoa, ja ahdistun, kun kaikki lähialueen äidit on aamupäivällä ulkona lastensa kanssa, vain minä en. Tuntuu, että pitävät minua ihan luuserina ja outona epäsosiaalisena tapauksena.

ap

Minulle tultiin vanhassa asunnossa sanomaan aiheesta.Tädit olivat pihalla miettineet miksi en ole ulkona(heidän haukuttavana)

TEEN SUSTA POLIISILLE URKKIJA IHAN MUUTEN ILMARIN?KOTIRAUHAN HÄIRINTÄÄ KYTÄTÄ VIERASTA IHMISISTÄ JA HÄNEN ELÄMÄÄ.MILTÄ SUSTA TUNTUISI JOS JALKASI OLIS PAKETISSA ETKÄ PÄÄSISI VIIKKOIHIN ULOS?

Ja poden huonoa omaatuntoa, ja ahdistun, kun kaikki lähialueen äidit on aamupäivällä ulkona lastensa kanssa, vain minä en. Tuntuu, että pitävät minua ihan luuserina ja outona epäsosiaalisena tapauksena.

ap

Meidän puisto on ainakin todella hiljainen. Tai oikeastaan kaikki lähialueen puistot on. Kai nykyään lelut on niin paljon kivempia ja niitä on niin paljon enemmän ettei lasta tartte aktivoida, viihtyy sisälläkin. Se riippuu lapsesta paljon, mutta ei todellakaan ainakaan meillä päin ole tunkua puistoihin, eikä taloyhtiön pihaankaan. Jos sataa, ollaan takuuvarmasti ainoita ulkona. Lapsesta kai eniten kiinni missä viihtyy. Meidän muksu alkaa karjua jos ei olla ulkona kahdessa tunnissa heräämisestä, sekä yö- että päiväunilta, säällä kun säällä. Lelut ei niin kiinnosta, niihin ja kotiin kyllästyy vaikkei missään ihan pienessä asunnossa ollakaan (93 neliöö, 2 aikuista, 1 taapero, 3 koiraa).

...eikä meidän muksu muuten nuku ulkona, ei sitten millään, kun siellä on niin paljon kaikkea tutkittavaa, pakko tuoda sisälle unille jos meinaa että malttaa nukkua :) Taas ne lapset on erilaisia, tässäkin asiassa.

että onhan niitä erilaisiä ÄITEJÄKIN? ei kaikki katso että on pakko viedä lasta ulos kun pärjää sisälläkin. odottaa aikaa että saa päästää lapset ulos keskenään ja saa tehdä muuta puuhaa itsekseen.

Aamupäivällä ei vaan keretä, tai kerettäisiin, jos pidettäisiin kiirettä, mutta mä en oikeesti halua pitää kotiäitivuosina kiirettä!! Mä olen SELLAINEN äiti. Esikoisen koulunkäynti asettaa joka päivällä aikataulutuksen, haku ja joskus vientikin, muuta aikataulutettua "pakkoa" en halua.



Joskus iltapäivisin käydään puistossa, silloin siellä ei juuri ketään. Mieluummin menenkin silloin sinne. Olen jotenkin epäsosiaalinen, vaikkakin tulen juttuun ja olen iloinen jne...Mutta silti.



Siispä voin päätellä, että turha itsesyytös pois ja leuka ylös, eikö?



ap

Kun näen lasten kanssa ulkoillessa päivittäin ne iloiset naamat ja kivat touhut siellä puistossa/metsässä jne. Me oltiin tänään puistossa jossa oli 23lasta vanhempineen tai hoitotäteineen ja kyllä oli kivaa kaikilla. Ja ennenkuin joku narisee ettei lähipuistoissa kukaan käy niin eipä ollut tuokaan meidän lähipuisto vaan ihan lähdettiin kauemmas puistoon että löytyi niitä kavereita. Ja juu me kuulutaan niihin kahdesti päivässä ulkoileviin ja yleensä ainakin toinen päivän ulkoiluista on muualla kuin kotipihassa. Lapset 1v, 3v, ja 5v.

Itse poden jatkuvaa huonoa omatuntoa siitä, ettei meidän pienet pääse läheskään päivittäin ulos touhuamaan, paitsi rattailla lenkille 1-2 kertaa päivässä. Kesällä kyllä pääsivät. Meillä vaan on toinen ipana niin hankala tapaus ulkoilluttaa, että aina ei vaan jaksa. Ei osaa vielä kävellä, mutta kontata pitää joka paikkaan, karkaa koko ajan tielle, ojaan, kukkapuskaan kontaten sinne suin päin tuhatta ja sataa, ei viihdy lelujen kanssa hetkeäkään jne. Ja sitten kun pitäisi mennä sisälle, nostaa niin kamalan metelin, että kuuluu ties minne asti, riehuu ja tappelee, kun pitää riisua. Huh. Jos lapsia olisi yksi, ulkoiltaisiin kyllä varmasti enemmän. Toisekseen lapset on olleet vähän puolikuntoisia koko syksyn (yskää tai nuhaa aina jollain), niin ei viitsi kauheasti päästää kylmään maahan temmeltämään.

että tenavan tulisi joka päivä rämpiä ulkona säässä kuin säässä, muuten tulee vajaamielinen, sairaaloinen tai muuten vaan lihava. En tiedä sitten että Ylpöstäkö tämä on lähtenyt, mutta kyllä sille tenavalle vähempikin riittää.



Itse aina kokenut huonoa omatuntoa asiasta, mutta nyt kun ensimmäisen saanut siihen ikään että ulkoilee itsekseen niin enpä koe enää. Poika suorastaan asuu ulkona. Ei meinaa lähteä edes kauppaan mukaan kun aina vaan pitäisi olla pihalla. Ihme että saa edes harrastamaan mitään kun se on piha-ajasta pois.

Ei siellä puistossa kurassa ja sateessa aina kivaa ole, mutta sen takia mekin siellä ollaan kun siellä pääsee helpoimmalla. Helvetti nousee valloilleen jos ei muksu pääse ulos, joten istun mielummin siellä kurasessa hiekkalootassa. Se kai on tärkein mittari että lapsi viihtyy, syö, nukkuu ja on muutenkin tasapainonen.



T: #10

kakkosella on neljä lasta,ja tunnustan että käyn harvoin nuorimmaisen kanssa ulkona,eikä tuo ole sen sairaampi tai turhautuneempi kuin nuo kolme muuta,ketä käytin joka päivä ulkona.

ei tuo ulkoileminen ole hyvän äidin mittari,usko pois!

ei ulkoile LAINKAAN. Välillä vanhemmat vievät unikävelylle, mutta en ole ikinä nähnyt lasta edes istumassa vaunuissa, saati sitten kävelemässä/leikkimässä. Itse olen kotiäiti, joten minulla on aikaa kyylätä :) ja kyseessä siis seinänaapurit, joten tiedän aika hyvin, miten siellä ollaan kotona.



Ei se varmaan lasta tapa, mutta kovasti ihmetyttää, varsinkin, kun molemmat vanhemmat ovat kotona. Luulisi, että edes toisella olisi aikaa viedä lasta ulos leikkimään.