Kuinka yleistä on, että miehen sisko ei pidä miehen vaimosta...

siskon ja vaimon tutustuvan.Ehkä pelkää jotain paljastuksia itsestään.Mutta elämä on joskus miehet voi olla narsisteja oman edun katsojia jotka eivät halua että rakkaansa kuulee heistä mitään negaa..usein se sisko tietää kaiken menneisyydestä ja muista ongelmista.

ainakin pidän molempien veljieni puolisoista. Toinen on itseasiassa erittäin hyvä ystäväni.



Toivon, että mieheni siskot pitävät myös minusta. Mutta luulen, että ainakin alussa mieheni sisko oli mustasukkainen veljestään minulle.

Meillä toisen siskon kanssa välit ihan hyvät. Mutta paitapeppu siskon kanssa välit ollu jo 3v poikki. miehen ja mun kohdalta ei olla missään tekemisissä.



(tällä siskolla ei tosin oo elämänhallinta muutenkaan kohdallaan)

on noin, kun ap kirjoitti. Jotkut siskon tempauksista olivat sellaisia, että olisin edes jotenkin ymmärtänyt ne, jossa kyseessä olisi ollut miehen ex... Sisko oli siis todella mustasukkainen veljestään.



Nykyään ei sitten juurikaan olla miehen siskon kanssa tekemisissä.

"jossa" pitäisi siis olla "jos".



#5

Sama tilanne kuin ap:llä, ihan uskomattomia juttuja, mustamaalaamista, vähättelyä, jne. Mä en ole keksinyt muuta vastausta, kuin että kateus. Alussa sanoikin mulle, että älä sitten kuvittele liikoja, en ole mieheni tyyppiä.. Just.

Toisen kanssa on ystävystytty oikein kunnolla ja varmasti uskon, että pidämme toisistamme puolin ja toisin, hän on ottanut minut tosi hyvin sukuun.



Toinen sisko on sitten jotenkin kylmempi. Ei ole varsinaisesti ilkeä tms. mutta jättää välillä esim. meidän perheen kutsumatta, vaikka kutsuu koko muun suvun johonkin. Lähinnä tämä sitten aiheuttaa tuskaa anopille... Anoppi nykyään varmistelee, että onhan teidät kutsuttu sinne ja sinne...



Kylmyys voi johtua myös siitä, että miehenikään ei ole niin läheinen tämän siskon kanssa kuin on "kivan" siskon kanssa. Heillä ei ole mitään riitaa, mutta eivät jotenkin tule niin hyvin juttuun, tykkäävät ihan eri asioista jne. Kivan siskon perheen kanssa on vietetty lomia yms. mutta tuon toisen kanssa taitaa olla niin erilaiset kiinnostuksen kohteet, että ei taitaisi tulla yhteisestä lomasta mitään...

Tosin näkisin asian niin, että välien viileys liittyy enemmänkin sisarusten väliseen suhteeseen. Miehen sisko on aina ollut kova kilpailemaan mieheni kanssa ja mieheni ei ollut mikään ihanneoppilas yläasteella tai lukiossa, joten sisko loisti. Sitten mieheni kuitenkin pääsi opiskelemaan mieluisaa alaa, löysi minut, joka olen anopille ja apelle kovin mieleinen miniä, menestyi opinnoissaan ja nyt myöhemmin työelämässä. Veljen menestyminen on ollut siskolle todella kova pala, etenkin kun omat opinnot kariutuivat yms. Sisko yrittää kyllä vieläkin kilpailla lähinnä lasten osaamisilla yms, mutta itse en siihen lähde mukaan, koska minusta se on lapsellista.



Itse tulen hyvin toimeen oman veljeni tyttöystävän kanssa ja kannustan veljeäni pitämään kiinni tästä naisesta, koska tuntuu sen verran fiksulta tapaukselta ja toivon että veljeni on onnellinen. :)

Kunnes sitten eromme jälkeen ymmärsin, että hän oli teeskennellyt varmaan valtaosan pitämisestään. Oli aika iso järkytys, sillä pidin hänestä todella.



Kuulin sitten kieroteitä, että hänen puheensa olivat jo liittomme aikana olleet jotain ihan muuta kuin edessäpäin esitti.



Kummastuin myös kerran, kun tapasin hänen työkavereitaan ja työkaverit kohtelivat mua jotenkin kuin spitaalista. Selvisi sekin sitten: oli maalannut musta ilmestyskirjan pedon näille ihmisille.



Ihmiset jotka siskon jutuista tiesivät eivät halunneet pahoittaa mieltäni silloin kun olimme exän kanssa yhdessä. Avautuivat sitten eromme jälkeen.



Tuntuu edelleenkin kurjalta. Ja olis ollut ihan jees jos ihmiset olisivat kertoneet silloin aikaisemmin nämä jutut. Olisi jäänyt moni luottamuksella uskomani juttu siskolle kertomatta. Ja kylille levittelemättä sitten vähän eri muodossa...

Emme mitään ystävyksiä olleet, olimme niin erilaisia, mutta tulimme hyvin toimeen. Sisko oli miestäni yli 15 v vanhempi ja oli kuin toinen äiti miehelleni (äitinsä kuoli, kun mies oli 6). Arvostimme toisiamme, sisko kuoli syöpään jo joku aika sitten.

Mulla on 3 veljeä, ja olen aina tullut toimeen heidän vaimojensa kanssa. Yhden kanssa olimme aikoinaan aika läheisiä, mutta asuvat nyt kaukana. Nuorin veli erosi vaimostaan, ja en ole yhteydessä ex-vaimoon, mitä joskus lasten juhlissa olen nähnyt. Emme olleet läheisiä, mutta lasten takia en halunnut vaarantaa välejä avioliiton aikana. (lapset jäi veljelleni erossa). Ex-vaimo tuli hyvin toimeen äitini kanssa (äiti kuoli ennen heidän eroaan), ja huolenpidosta olen edelleen kiitollinen hänelle.

Mun miehen sisko miehensä kanssa matkustelee paljon,ja toivat aina ennen tuliaisia molemmille omat,aina jotain pientä ja joululahja oli yhteinen. Yhtenä jouluna tuli lahja vaan miehelle ja siitä eteenpäin vaan mies sai tuliaisia.:D

En tod tiedä mitä tapahtui,ollaan oltu vuosia yhdessä ja toki omat riitamme koettu mutta naimisissa pysytty ja siskonsa ei ole läheinen mieheni kanssa,eli ei ole pitäs olla mitään 

syytä.. Mua ei siis haittaa en tarvii lahjoja enkä tuliaisia,mutta ne loppu kun seinään ja ovat Nykyisin tyyliin miehen paita tai viskipullo,tms maskuliininen ja varsinki kun tietää etten minä juo viinaa.

Ehkä kaiken paras oli kun olivat käyneet meillä kylässä niin sisko oli ottanut meidän hääkuvan seinältä (kysymättä)ja jemmannu kaappiin.:D Eivät käy enää kylässä eikä meitä kutsuta mihinkään. En tunne tätä siskoa paljoa eikä meillä ole MITÄÄN riitaa ollu,normi juttelua,kunnes yhtenä jouluna tuli lahja vaan miehelle ja siitä saakka minä oon ollu kun ilmaa ja kyläily loppu.:D

Me ollaa ostettu heille aina yhteinen lahja joten ei voi olla "kosto". Kysyisin tätä asiaa jos sisko olisi miehelle tärkeä tai mulle,mies on itseki tätä ihmetellyt mutta juteltiin että ei tehtäs tästä isoa numeroa.:D Ehkä ens lomalla ostan vaan siskonsa miehelle tuliaisen ja katsotaan meniskö läpi.:D

[quote author="Vierailija" time="08.11.2011 klo 14:54"]

Kunnes sitten eromme jälkeen ymmärsin, että hän oli teeskennellyt varmaan valtaosan pitämisestään. Oli aika iso järkytys, sillä pidin hänestä todella.

Kuulin sitten kieroteitä, että hänen puheensa olivat jo liittomme aikana olleet jotain ihan muuta kuin edessäpäin esitti.

Kummastuin myös kerran, kun tapasin hänen työkavereitaan ja työkaverit kohtelivat mua jotenkin kuin spitaalista. Selvisi sekin sitten: oli maalannut musta ilmestyskirjan pedon näille ihmisille.

Ihmiset jotka siskon jutuista tiesivät eivät halunneet pahoittaa mieltäni silloin kun olimme exän kanssa yhdessä. Avautuivat sitten eromme jälkeen.

Tuntuu edelleenkin kurjalta. Ja olis ollut ihan jees jos ihmiset olisivat kertoneet silloin aikaisemmin nämä jutut. Olisi jäänyt moni luottamuksella uskomani juttu siskolle kertomatta. Ja kylille levittelemättä sitten vähän eri muodossa...

[/quote]

Mulla on tää sama. Miehen äiti ja siskot puhuu paskaa minusta ja spekuloivat miten paska vaimo olen,sen näkee naamasta kun käydää sukumökilä että olen mitätön. Mä sairastuin psyykkisesi kun jouduin väkivallan kohteeksi ja se heijastui meidän liittoon ja muutin pois vähäks aikaa,sen jälkeen kaikki välit menny heihin koska mä oon se paska vaimo joka jätti miespolon. En tod kerro heille traumoistani koska en luota heihin,mieheni tuki riittää. Mut vituttaa paljon anopin kaksnaamasuus ja siskojensa tekopyhyys,kukaan ei oikeasti piittaa edes miehestäni keskittyvät vaan jauhamaan selän takana.

Voi olla kyse myös henkilökemiasta tai jostain, mitä vaimo ei tiedä.

Meistä kukaan ei tykännyt mun veljen ex-vaimosta. Hän oli kylmä ja ilkeä ihminen vaikka yrittikin näytellä jotain muuta. Hänellä ei ollut minkäänkaltaista empatiakykyä eikä oikein muitakaan kykyjä. Hän oli katkera luonne ja puhui lähinnä vain ihmisistä pahaa. Kukaan ei edes tajunnut, että mitä veli siinä näki. Ei hän itsekään jälkikäteen.

Veljen nykyisestä vaimosta pitää kaikki, koska hän on välitön ja ihana persoona.

Kaverin veljenvaimoon taas ei suku halua ottaa läheistä suhdetta, koska kaikki tietävät, että tämä veli on naisen kanssa vain, koska näyttää "hyvältä" työelämässä, että on edustusvaimo. Pettää tätä, puhuu pahaa tästä yms yms yms.

Eivät halua kääntää selkäänsä tälle veljelle, mutta kokevat veljen tekevän niin väärin, että eivät halua eivätkä pysty kohtaamaan tätä vaimoa.

Meillä varmaan huonot välit johtuu siitä, että miehen sisko on nykyisin hyvä ystävä mieheni exän kanssa. Kaikkein oudointa on, että ovat oikeastaan vasta kunnolla ystävystyneet kun mieheni oli jo eronnut exästään. Exä yritti miehen siskon avulla saada miestä takaisin. Heidän erostaankin oli jo pari vuotta ennen kuin me edes tutustuimme. Joten minä en ole millään tavalla ollut eroon osallinen.

Nykyisin emme sitten enää jaksa tavata mieheni siskoakaan, kun hän aina puhuu vaan exästä ja siitä mitä ovat yhdessä tehneet jne. Jotenkin tökeröä meidän mielestä.

Ei meillä ole mitään ongelmia, johtunee varmaan suurperheestä.

Silloin jos miehen sisko on omistushaluinen ja mies vähä reppana,mies ottaa vaimon joka on siskonsa kaltainen tulisielu ja sit tulee kahnauksia. Jos taas sisko ja vaimo on rauhallisia ne voi tulla toimeen hyvinkin. Kaikki riippuu aina miehestä,jos se on erilaine siskonsa alkaa ärsyttää vaimoa koska se tuo miehest esille puolen joka ei välttämättä ole kiva,sama päinvastoin. Mua ärsyttää miehen sisko joka aina arvostelee muita ja kehuu itseään ja mies myötäilee ja sit avautuu mulle että siskonsa on vähä snobi diiva,mieski ärsyttää kun ei sano suoraan siskolleen. Ärsyttää siis mies ja sisko yhdessä,kun ne on niin etäisiä etteivät uskalla olla aitoja vaan puheet on ihan perusbiltemaa. 

Koko miehen perhe on pinnallista ja kun yrität keskustella jostain muusta ku säästä menee hirveet tunnelukot päälle ja anoppi jäätyy. Siks me ei käydä anoppilassa eikä siskonsa luona kun mies tietää että mua ahdistaa se et jos sanosin vaik et meillä oli vähän riitaa matkalla niin anoppi jäätyy ja vaihtaa puheenaihetta. Iskiasvaivoja pitää kuunnella ja siskon ravintolakokemus SriLankassa mut mitä OIKEESTI kuuluu jätetään väliin. Ahistavaa. Mies käy terapiassa tunnelukkojensa takia jotka peruja lapsuudesta ja sanoo että ymmärtää nyt miks mua ahdistaa se porukka. Kaiken päälle anoppi vetää viinaa mökillä ja sit kännipäässä itkee tihuuttaa pojalleen miten ei ikinä käydä. Vittu miksköhän,ei me tarvita viinaa siihen että voidaan kohdata toinen ihminen. Vielä mies ei ole valmis sanomaan suoraan miltä hänestä tuntuu mut ehkä joskus on. Me tuetaan toisismme ja tunnen mieheni paremmin mitä sen oma äiti,ne ei ole IKINÄ keskustelleet mistään ja mies ei muista lapsuuttaan eikä ole esim.tavannut äitinsä vanhempia vuosikausiin. Siskonsa elämästä tietää vähän,ei edes tiedä mitä se tekee työkseen.Taustalla on varmasti kipeyttä liikaa,mut me ei voida vanhempiamme muuttaa joten jos tilanne on jäätävä parempi pysyy erossa.Meille ei riitä se että jutellaan säästä täytyy päästä lähemmäs.:)

Sehän on todella tavallista että perheen naiset ei pidä naisista jotka tulee perheeseen avioliiton kautta. Eli anopit ei pidä miniöistään, eikä siskot veljiensä vaimoista.

Miehellä ei ole siskoa, mutta veljensä vaimo on tosi oksettava tapaus. Se yritti aluksi tunkea iholle ja udella kaikkia asioitamme sekä hölistä omiaan. Mua ei sen kuukautiskierrot kiinnostaneet, enkä halunnut omiakaan selittää, joten olin sitä kohtaan ystävällinen mutta pidättyväinen. Kiitokseksi pipipää haukkui mut tosi törkeästi ja vaati mua olemaan jatkossa parempi ystävä. :D Ei oikein tuolla tyylillä saanut musta kaveria.

[quote author="Vierailija" time="22.05.2013 klo 11:10"]

Miehellä ei ole siskoa, mutta veljensä vaimo on tosi oksettava tapaus. Se yritti aluksi tunkea iholle ja udella kaikkia asioitamme sekä hölistä omiaan. Mua ei sen kuukautiskierrot kiinnostaneet, enkä halunnut omiakaan selittää, joten olin sitä kohtaan ystävällinen mutta pidättyväinen. Kiitokseksi pipipää haukkui mut tosi törkeästi ja vaati mua olemaan jatkossa parempi ystävä. :D Ei oikein tuolla tyylillä saanut musta kaveria.

[/quote]

Oletpa ylimielinen?? Kuulostat mun miehen siskolta!! Jos joku ihminen ei yllä käytökseltää sun eliittirimaan niin se ei tee siitä ihmisestä oksettavaa. Toinen on halunnut tutustua suhun tavalla joka on sun mielestä väärä. Olet nolompi mitä se kuukautiskierrostaan kertova hölösuu.

Minulla on sama, ettei mieheni sisko pidä minusta. Aluksi tosiaan käyttäytyi kuin olisi ollut mustasukkainen ja yritti joka asiasta tehdä jotain hemmetin kilpailua kanssani. En itsekään erityisemmin pidä hänestä nykyään, johtuu juurikin siitä, että hänen käytöksestään huomaa, etten ole hänen mieleensä. Mutta se on minulle yhdentekevää, enhän ole hänen kanssaan naimisissa, joten ajatelkoon mitä lystää ja käyttäytyköön miten tahansa.