Kuinka tukea lahjakasta lasta?
Tuossa keskustelussa lahjakkaiden lasten tukemisesta moni totesi, että lahjakkaan lapsen tukeminen lähtee jo kotoa. Pitää toki paikkansa, koska tuskin lapsi on lahjakas ihan tosta noin vaan: stressaavassa ympäristössä se lahjakkuus menee pärjäämiseen (Alice Millerin "Lahjakkaan lapsen tragedia).
Haluaisin tällä avata keskustelua lapsen tukemisesta kotona. Millaisia virikkeitä te tarjoatte lapsellenne kotona? Yksi äiti kirjoitti tuossa toisessa ketjussa hyvin siitä, kuinka hän on tukenut lapsiiaan antamalla heille aikaa ja tekemällä heidän kanssaan ihan tavallisia asioita. Se tosiaan on nykyään jo harvinaistunut, koska paljolti mielletään lapsen tulemiseksi kiidättäminen hyvästä harrastuksesta toiseen.
Omalta osaltani voin vastata esim. lukemisesta, että olemme yrittäneet ja onnistuneet saamaan lapsemme kirjojen pariin tarjoamalla heille kiinnostavaa lukemista. Tilaan usein kirjastosta kirjoja, joita ei aina ole hyllyssä niiden suosion takia. Ja kun lapsi innostuu jostain kirja-sarjasta, on hänen helppo jatkaa seuraavaan kirjaan, kun se löytyy jo kotoa (siis äiti tilannut sen kirjastosta).
Itse olen ollut koulussa alisuoriutuja ja se harmittaa näin jälkeenpäin, enkä toivo samaa omille lapsilleni. Koitan opettaa heille sen, kuinka suuren ilon voi saada jostain asiasta, jonka eteen on tehnyt töitä ja jossa sitten onnistuu/saa toivomansa tuloksen. Sen opettaminen ei ole helppoa ja kuulisin mielellään asiasta muiden mielipiteitä.
Kommentit (4)
Lahjakas ihminen "tietää" / "tuntee" itsekin olevansa sellainen. Ei sitä tarvitse toitottaa ja mitenkään erityisesti tukea. Jos on oikeasti lahjakas lapsi niin hänen elämänsä voi olla helvettiä.
Fiksuilla vanhemmilla voi olla lahjaton lapsi ja lahjakkaalla lapsella kamalan tyhmät ja lahjattomat vanhemmat. Nämä ovat niin kamalan vaikeita juttuja. Koulusuoritukset eivät kerro kaikkea lahjakkuudesta eivätkä tuo esille kaikenlaisia lahjakkuuksia mitä voi olla olemassa. Päin vastoin, koulu voi tuhota monet lahjakkaat ihmiset ja enemmän keskivertotyypit ja ulkoalukevat hyvämuistiset voivat olla niitä koulumenestyjiä kuten opettajien peppujennuolijatkin.
Lahjakkuuteen kuuluu osana se, että tunnistaa oman lahjakkuutensa JA OSAA TEHDÄ SIITÄ ja SILLÄ JOTAKIN. Moni todella monilahjakas ihminen ei onnistu yhtään missään elämässään, vaan tuhoutuu - joutuu jopa niiden eläkeläisten ja luusereiden porukoihin. Paljon helpompaa olla rajoittuneesti lahjakas jossakin yhdessä tai harvassa asiassa.
Anna sen lapsesi elää ja olla rauhassa. Tietysti kannattaa ja voi harrastaa kaikenlaista, mutta ei mitään pelkästä pakosta ja että äiti haluaa. Lapsen välityksellä ei voi loistaa. Jokainen lostakoot omilla jutuillaan ja lahjakkuuksillaan!
Tämä on tosi vaikea asia ja voi tuhota enemmän kuin saada jotain hyvää aikaiseksi.
Mua oikeesti kiinnostais tietää kuinka tukea lahjakasta lasta kotona? Itse pelkään, että koulussa ei tule olemaan sitäkään vähää haastetta, mitä nyt, jos oppii nyt enemmän kuin mitä koulussa opetetaan.
Se on sitten opettajan pätevyydestä kiinni, ellei saa annettua lisätehtäviä lapselle, joka osaa jo koko oppimäärän.
Perusopetuslaissa todetaan, että kullekin kykyjensä mukaan, joten erityislapsenkin on saatava asiallista opetusta - erityinenhän sekin on, joka osaa jo ja jonka ÄO on 1-2 korkeimman persentiilin joukossa. Minulla 130 ja 132 lapset, itse olen 146.
Koulussa viihtyminen on yksi lahjakkaan lapsen ongelmista, mutta asiat toki voidaan järjestää hänenkin tarpeensa huomioiden. Siihen tarvitaan runsaasti tahtoa ja sitkeyttä ja pitkämielisyyttä vanhemmilta, sillä koulu vetoaa resurssipulaan ja siihen, ettei me nyt millään voida yhden oppilaan vuoksi sitä ja tätä (esim. hankkia yhtä kappaletta edistyneempien oppikirjapakettia).
Kotona mikään ei ole sen helpompaa kuin olla läsnä lapsen elämässä, etsiä vastauksia hänen kysymyksiinsä ja leikkiä, että hän on ihan tavallinen lapsi. Liian varhainen tietous "erityislaatuisuudesta" voi tehdä hallaa enemmän kuin hyötyä. Samoin raahaaminen harrastuksesta toiseen on väärin; lapsen pitää saada elää aivan tavallista arkea kodissaan vanhempien ja sisarusten kanssa.
Pätee sama kuin urheiluvalmennuksessa: monipuolisuus on valttia. Ei pidä keskittyä yhteen aihepiiriin tai osaamisalueeseen vaan kahlata ihanasti kaikessa mahdollisessa tieteessä, taiteessa, tiedossa, huumorissa.
että olen kiinnostunut läksyistä. Se että minua ylipäätään kiinnostaa hänen kouluasiat on hänelle tärkeä asia. Esim. useampi päivä ennen englannin koetta käymme koealueen yhdessä läpi niin että hän kirjoittaa paperille minun kuulustelemiani asioita. Kirjoitamme niitä yhdessä, opetan samalla koealueen ja olemme molemmat niin iloisia kun kokeet menevät aina hyvin. Matikka ja englanti sujuu jatkuvasti niin hyvin, olen tyytyväinen koska tiedän että koti on tukenut.
Mua oikeesti kiinnostais tietää kuinka tukea lahjakasta lasta kotona? Itse pelkään, että koulussa ei tule olemaan sitäkään vähää haastetta, mitä nyt, jos oppii nyt enemmän kuin mitä koulussa opetetaan.