Lue keskustelun säännöt.
Syömishäiriöillä/jojotteluilla aineenvaihdunta sekaisin
26.03.2026 |
Onko täällä ketään, joka on sotkenut aineenvaihduntansa jatkuvilla laihdutuksilla ja lihomisilla, paastoilla ja nälästä kärsimisillä, ahmimisilla tai liioilla herkutteluilla/epäterveellisillä syömisillä?
Olen vielä juuri normaalipainon rajoissa, mutta paino on noussut yli 10 kiloa, eikä laske millään. Elimistö takertuu jokaiseen syötyyn kaloriin, eikä stressaavan elämäntilanteen vuoksi pysty edes kuvittelemaan mitään laihduttamista. Olen jojoillut painoni kanssa teini-ikäisestä alkaen ja olen kokenut kaikki viestissä mainitsemani asiat moneen kertaan. Toivoisin laihtuvani muutaman kilon, koska nyt suurin osa vaatekaapin sisällöstä kinnaa päällä, eikä olokaan ole kevyt. Makeaa syön joka päivä, sillä se tuo lohtua. Onko kukaan onnistunut korjaamaan syömisiään ja aineenvaihduntaansa parempaan suuntaan?
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Se makean syöminen ei auta.
En pysty olemaan ilmankaan. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja yleensä syömishäiriöiset pelkäävät ruokaa ja korvaavat sitten energiansaannin karkeilla. Opettele syömään monipuolisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se makean syöminen ei auta.
En pysty olemaan ilmankaan. Ap
Lisää proteiinia ruokavalioon. Jos olet vegaani, niin kannattaa lisätä liha ja kanaruokavalioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se makean syöminen ei auta.
En pysty olemaan ilmankaan. Ap
Pystyt. Vaihda se johonkin muuhun mistä saat iloa ja lohtua.
Aina, kun verensokeri on korkealla, niin energia muuttuu elimistössä rasvaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sokerilla sen aineenvaihdunnan olet laittanut sekaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pystyn vetämään järkyttävän määrän makeaa, olen ihan sokerikoukussa. Näin on ollut aina. Ap
Hommaa sopivia vaatteita, yritä vähentää stressiä niin paljon kuin mahdollista ja palaa painojuttuihin vasta kun olet vähemmän stressaavassa elämäntilanteessa. Painoneutraalit terveysteot ovat suositeltavia aina ja kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kannustavista vastauksista! Stressaava elämäntilanne todellakin tuntuu olevan nyt isona möykkynä edessä. Ap
Mä aloin syömään joka päivä hapankaalia. 1/3 rasiallista rasilaista. Nyt on painoa pudonnut sen verran, että olen päässyt taas lievästä ylipainosta normaalipainon rajoihin ja mieliteot ovat vähentyneet huomattavasti. Enää ongelmana on lähinnä menkkoja edeltävä hormonisyöpöttely. Jos menee muutama päivä ilman hapankaalia, keho alkaa suorastaan huutamaan sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kyllä onnistunut, aika pahan tilanteen jälkeen eli parikymmentä vuotta ahmintahäiriötä + tehodieettejä joiden jälkeen vielä kovempaa ahmintaa ja laihdutuksen alkupaino 120 kg. Niinhän se siitä korjautui, kun otti riittävän hitaasti ja rauhallisesti eikä panikoinut. Ei siis enää mitään "pakko vetää nutrilett-kuuri" tai "nyt kyllä jätän pois sokerin, alkoholin, valkoisen leivän, ...", vaan sen hyväksyminen että laihdutus tulee olemaan erittäin hidasta, ja nälkää ja epämukavuutta ei saa syntyä, koska sitten vaan repsahdan.
Tässähän se ongelma selvisi heti. Syöt kunnollista ruokaa ja vierottaudut sokerista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole jojoillut, mutta viimeisten viiden vuoden aikana on kanssa tullut painoa 10+ kg lisää, juurikin normaalipainon ylärajalle, kun hermokivun takia liikunta loppui. Mulla syöminen kanssa ollut täysin häiriintynyttä yli kymmenen vuotta, tällä hetkellä syön minimaalisesti. Jokin pieni makea menee joka päivä lohtuna ja tämän olen päättänyt itselleni sallia. Ylipäänsä nyt ajattelen, että parempi keskittyä saamaan elämä muuten kuntoon, painoa voin miettiä sitten joskus, jos/kun ei ole muuta stressiä.
Komppaan hapankaalinsyöjää, pieni happo ruuassa vähentää itselläni makeanhimoa selkeästi. Hapankaali, kimchi, pikkelöity punasipuli, suolakurkut kaikki käyvät. Jopa lasi piimää. Hapankaalissa on toki vielä paljon kuitua ja hyödyllisiä mikrobeja.
Niin kauan kuin esim. ulkoistat pahan olosi ongelmaksi siitä miltä näytät tai miten hoikka olet, mikään ei muutu ja kierre jatkuu. Nytkin mietit paniikissa jotain aineenvaihduntaa sen sijaan että kohtaisit niitä vaikeita tunteita ja miettisit miten niitä voisi aikuismaisesti käsitellä.
Laihduttamista ei kannata aloittaa, jos on todella stressaava elämänvaihe. Ajattele, että haluat kehollesi hyvää, ja terveellinen ruokavalio on osa sitä. Kokemukseni mukaan paras tapa päästä sokerikoukusta on opetella tekemään ruokia, joista pidät ja jotka ovat suht terveellisiä. Aika moni kunnon ruoka on terveellisempää kuin makea.
Ei tarvitse muuttaa koko ruokavaliota. Kunhan syö vähemmän.
Minulla oli vuosien masennus- ja ahdistuskierteen jälkeen samaa. Pahimmillani en enää laihtunut edes 900 kalorilla/päivä, ja toiseen suuntaan pahimmillani söin 3000 kaloria/päivä. Maksa-arvot olivat rasvamaksan puolella ja kilppariarvot laskivat vajaatoimintaan, vaikka olin alle 25. Paino itsessään ei päässyt muistaakseni nousemaan paljoa yli 80 kilon kertaakaan, mutta jojoilin ja laihdutin ja lihoin sitä samaa painoa monta kertaa. Dieettini olivat aina äärimmäisiä, koska minulle ei ole koskaan ollut mikään ongelma olla nälässä. Se oli se dieetin lopetus, joka toi ongelmat. Eikä ongelmaa auttanut myöskään se, että tiesin, että minun on helppo olla nälässä, jos tarvitsee, joten ahmin ja mätin ruokaa liian kanssa, kun ajattelin, että sen voi sitten aina laihduttaa pois.
Minulle ongelman ratkaisi tavoitteellinen painonnostotreeni. Tällä saa pitkään jatkaessa enemmän lihasta kuin jotkut naiset haluavat, mutta paljon hitaammin kuin moni luulee. Itse olin käynyt 2 vuotta ennen kuin lihasmassa alkoi kunnolla näkyä rentona ollessakin. Jos on korkea rasvaprosentti, voi kestää pidempäänkin. Nykyään syön paljon proteiiniä, mikä on ihan luonnostaan vähentänyt tarvetta herkuille, mutta syön kyllä niitä herkkujakin ja voisin suoriltaan väittää, että välillä blukkikaudella enemmänkin kuin epäterveellisimmilläni. On ihmeellistä, miten paljon voimaharjoittelu oikein tehtynä lisää kulutusta ja parantaa ajan myötä kehon koostumusta. Itse en silti laihtunut "itsekseni" huomaamatta, vaan jouduin ihan tietoisesti olemaan alikaloreilla, mutta laihtuminen nykyään on helpompaa ja nopeampaa kuin silloin, kun laihdutin pelkällä ruokavaliolla. Olen käynyt myös säännöllisesti monenlaisissa aineenvaihdunta- ja kehonkoostumustesteissä, koska satun olemaan 100 ihmisen tutkimusjoukossa, jossa mm. noita seurataan, ja perusaineenvaihduntani taso nousi 1900 kaloriin muistaakseni jostain 1400 kalorista ihan vain vuoden aikana. Näitä mittauksia oli useita, ja trendi oli niissä ihan selkeän nouseva suhteessa lihasmassan kasvuun. Arvioisin, että nykyään 5-6x viikossa painonnostoa treenaamalla kokonaiskulutukseni on jossain 2500-3000 kalorissa, koska 2100 kalorin tarkaan mitatulla ruokavaliolla laihduin noin kilon 2 viikossa (tämäkin oli osa tutkimusta). Muuten en ole kovin aktiivinen, salimatkan 2km kävelen, mutta siinä se. Yksi treenini saattaa kestää parikin tuntia, ja teen yleensä 8 liikettä. Pidän aika pitkät lepotauot sarjojen välillä, koska saan itse siten parempia tuloksia kuin 30 sek-1 min tauoilla.
Jojoilen edelleen jonkin verran, koska minun on todella vaikeaa syödä ylläpitokaloreilla enkä ole siinä mielessä vieläkään kovin hyvä kuuntelemaan kehoani, mutta salitreeni on tehnyt siitä hallitumpaa. Nykyään muutos on korkeintaan joitakin kiloja puolessa vuodessa ylöspäin, ja periaatteessa lihaskasvu jopa hyötyy tuollaisesta hallitusta pikku ylijäämästä, jonka saa kuukaudessa-parissa aina tiputettua pois.
Se makean syöminen ei auta.