Mikä sellainen päätös muutti jokapäiväisen elämäsi, mitä yleensä muut ei tee vaan tekee asiat kuten valtaosa ihmisistä?
Oletko tehnyt elämässä jonkin muutoksen, joka muutti elämäsi konkreettisesti? Tarkoitan asioita, joita yleisesti ihmiset ei elämässään tee. Suurinosa elää kohtalaisen samalla tavalla, eivätkä uskalla tehdä eriäviä ratkaisuja.
Kommentit (12)
Iltapäivälehtien lukemisen lopettaminen vuosi sitten. Erittäin vapautunut olo.
Irti somesta lopullisesti pari vuotta sitten. Life is out there.
Siirryin vhh ruokavalioon ja pääsin eroon neljästä lääkkeestä. Suurin osa taitaa hakea lisää lääkkeitä kun entiset ei enää riitä, ettei tarvitse muuttaa ruokavaliota.
Madventures, ja siitä syntynyt ahaa-elämys.
Myin talon, laitoin puolet rahoista osakkeisiin ja toisella puolikkaalla lähdin reissuun vuosikausiksi. Alustavasti piti olla vain puoli vuotta. Jäin sille tielle.
Asetuin muutamaan maahan pidemmäksi aikaa, vuosiksi, loin pitkäaikaisia ystävyyssuhteita ja löysin puolusonikin. Osakkeiden arvo kasvoi, ja pystyin ostamaan parit sijoitusasunnot vuokrakäyttöön. Teen jonkin verran töitäkin, mutta pääsääntöisesti harrastan omia lajejani.
menin töihin jota muut kauhistelivat sen raskauden vuoksi, nyt 20v takana, en kadu, päivä kerrallaan
Vierailija kirjoitti:
Jäin pois vakkariduunista, jossa firma ja esihenkilö saneli kaiken ja kaikesta piti muiden kanssa sopia tai vääntää. Päätin, että lopun elämää toimin omin ehdoin ja siirryin keikkaduunariksi. Nyt määrään lomani, vapaani ja niiden ajankohdan ja pituuden. Päätän missä, milloin ja mitä työvuoroja teen.
- viimeiset 6 vuotta onnellisempi kuin koskaan
Haha, melkein sama. Otin loparit vakkariduunista kyllästyttyäni lomavääntöihin. Meillä keikkapuoli ajettiin alas, joten teen 9 kk vuodesta määräaikaista 50% + lisävuorot (hälyillä tai työvuoron muutoskorvauksilla) ja kesät 3 kk olen omilla lomilla. Kertyneet vuosilomat otan rahana.
Enkä enää koskaan palaa kokopäivätyöhön.
Viitisen vuotta sitten aloitin kävelemään 20 000 - 30 000 askelta päivittäin, enkä ole vieläkään unohtanut sitä hyvää oloa, minkä siitä lopulta sain, vaikka alku olikin tuskaa. Vaikka tästä on sittemmin tullut takapakkia, koska mursin onnettomuudessa raajani, enkä siksi voinut liikkua siten kuin ennen, osaan kaivata sitä oloa, minkä 7-10 km kävely- tai hölkkälenkki voi saasa aikaan koko loppupäiväksi. Kehon tuottamat luonnolliset endorfiinit hoitavat silloin myös mieltä.
Huono ja negatiivinen seura, huonon olon aiheuttavien palstojen lukeminen päivästä toiseen, liikunnan välttäminen ja prosessoidun ruuan syönti paremman puutteessa masentavat kenet hyvänsä.
Jäin pois vakkariduunista, jossa firma ja esihenkilö saneli kaiken ja kaikesta piti muiden kanssa sopia tai vääntää. Päätin, että lopun elämää toimin omin ehdoin ja siirryin keikkaduunariksi. Nyt määrään lomani, vapaani ja niiden ajankohdan ja pituuden. Päätän missä, milloin ja mitä työvuoroja teen.
- viimeiset 6 vuotta onnellisempi kuin koskaan