Miten käyttäytyisit työkaveria kohtaan, jos saisit tietää hänen puukottaneen sinua selkään?
Itselläni siis on tällainen tapaus, enkä oikein tiedä, miten olisin.
Kommentit (12)
Kuuluu paikan henkeen kilpailla joko hyvillä tai huonoilla tunteilla. Jos kyse on ollut todellisesta selkään puukottamisesta, jossa sinulta jäisi ylennys tai muu arvostamasi väliin, ota se puheeksi "puukottajan" kanssa, muuten jättäisin omaan arvoonsa.
Nielisin tappioni ja olisin viileän kohtelias jatkossa. En tosin unohtaisi puukotusta.
Luotan yleensä siihen, että muillakin on aivot eikä kaikkia puheita uskota pureksimatta. Jokainen muodostaa omat mielipiteensä. Eri asia, jos sinua on syytetty jostain vakavammasta laiminlyönnistä.
en suhtaudu tuohon mitenkään.
En puhu kuin pakolliset, en osallistu mihinkään työajan ulkopuolisiin kissanristiäisiin. Viileä asiallisuus pelastaa monesta :)
en suhtaudu tuohon mitenkään. En puhu kuin pakolliset, en osallistu mihinkään työajan ulkopuolisiin kissanristiäisiin. Viileä asiallisuus pelastaa monesta :)
Ap, jos olet joskus kuulunut porukoihin töissä, niin tiedät, että kaikkia haukutaan ja puukotellaan joskus. Niin se vain menee. Ei sitä kannata ottaa niin vakavasti ellei nyt satu olemaan ainoa, jota haukutaan vuosikaudet.
..millaisesta"puukotuksesta" on kyse?
Sanoisin, että kuulit tälläistä eräältä ihmiseltä ja haluaisit kysyä, miksi asiasta on puhuttu selän takia.
Mä olen aina tehnyt niin ja aina on asiat selvinnyt ja puheet loppuneet. Suosittelen!
Kun tajusin, miten vaarallinen työkaverini voi olla, olen pitänyt mahdollisimman erillään touhumme. Ja pakkokohtaamisissa olen kohtelias.
Kun tajusin, miten vaarallinen työkaverini voi olla, olen pitänyt mahdollisimman erillään touhumme. Ja pakkokohtaamisissa olen kohtelias.
Olisin vihainen ja vaatisin maksamaan sairaalakulut ja siivoamaan mahdollisesti työpöydälle tms. roiskuneen veren, korvaamaan rikkoutuneet vaatteet jne. Oikeuteen haastaminen varmaan kävisi mielessä. :/
kun huomasin, että hän oli ensin tehnyt niin minulle. Puhui mm. paskaa esimiehelleni minusta, ja muille työkavereilleni, motiivi tähän oli valtataistelu, ja omien etujen ajaminen, koki minut jotenkin uhkana, ja yritti saada minut huonoon valoon esimiehen/työyhteisön edessä.
Niin se metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Eli kerroin esimiehelleni totuuksia työkaveristani, kaikki tieto piti paikkaansa, en valehdellut.
Työyhteisössä, jossa ei haluta olla reiluja, vaikka itse yritin ensin olla, huomasin, että se reiluus ei johtanut mihinkään. Pakko oli ottaa samat keinot käyttöön kuin muillakin, muuten olisin ollut kaikkien sylkykuppi.
Kuuluu paikan henkeen kilpailla joko hyvillä tai huonoilla tunteilla.
Jos kyse on ollut todellisesta selkään puukottamisesta, jossa sinulta jäisi ylennys tai muu arvostamasi väliin, ota se puheeksi "puukottajan" kanssa, muuten jättäisin omaan arvoonsa.
niin neutraali asennoituminen. En puhu suuremmin, en hakeudu seuraan, en kysele kuulumisia. Tervehdin asiallisesti ja puhun pakolliset asiat.
Tervehdin pikaisesti kohdatessa,kohtelen työasioissa asiallisesti, mutta vältän kaikkea muuta kanssakäymistä. En kerro mitään omia asioitani, en työasioitakaan jos töiden hoitaminen ei sitä ehdottomasti edellytä. Jos töiden hoitaminen edellyttää, että pitää kysyä jotakin joko tältä tyypiltä tai toiselta työkaverilta, kysyn aina siltä toiselta. En kysele tältä mitään henkilökohtaista kuulumista, edes koska aikoo pitää lomansa tms. Kiinnostus kerta kaikkiaan nollissa.
Tämä on sellainen ylikohtelias, yliystävällinen, aina syöksähtää kahvitilaan jos kuulee siellä jonkun olevan, tuppaa itseään jokaisiin mahdollisiin kissanristiäisiin ja yhdistystouhuihin yms.. Muka-ystävällinen kaikille, mielistelee pomoja, joillekin näyttää todellisen luonteensa (pikkusieluinen vallanhimoinen sadisti).