Lue keskustelun säännöt.
Olenpas yksinäinen. :(
05.11.2011 |
Olen yh, alle kaksivuotias lapsi on isällään kaksi kertaa kuussa. Käyn koulussa 8-16 viikolla ja illalla kun lapsi käy nukkumaan, teen puolille öin kouluhommia. Ja sit kun lapsi on isällään, teen vielä rästihommia.
Olen niin kiireinen että en yleensä ehdi ajattelemaan tätä puolta elämästä. Nyt eilen ja tänään on ollut niin väsyny olo, että olen vaan maannu sohvalla enkä ole paahtanut koulujuttuja (mikä kyllä kostautuu ja siitä on tosi syyllinen olo). Nyt sitten ehti ajattelemaan vähän kaikkee.
Muilla on miehet, muut käy viikonloppuisin baareissa, muilla on ihmisiä jotka välittää niistä. :( Mulla tuon lapsen isä oli se elämäni mies enkä vieläkään ole oikein yli siitä.
Huoh. Pääsispä joskus jonkun kainaloon. :((
Kommentit (8)
Voisitko käydä niissä silloin kun lapsi on isällään? Tärkeintä tilanteessasi on mielestäni tehdä muitakin asioita kuin vain lapseen tai kouluun liittyviä juttuja. Sitä kautta saatat myös tavata Sen Oikean.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ymmärrän jos exästä on vaikea päästä eroon, varsinkin jos on yhteinen lapsi. Mutta yritä! Muuten vain olet onneton.
halua tavata sitä oikeaa, varsinkin kun olen sellaisen jo kertaalleen tavannut. :/
Ja toisaalta ei mulla olis edes aikaa parisuhteelle. Opiskelijabileitä on kai, minä vaan oon kymmenisen vuotta kaikkia vanhempi.. Pitäis varmaan pokata joku luennoitsija ennemmin :P
Ja nyt pitäis varmaan mennä joko nukkumaan tai sit laskee parit laskut että ei jäis miettimään.
kohta jo valmistut. Menet työelämään ja sitten tutustut töissä mukaviin ihmisiin.
Lapsikin kasvaa ja enemmän aikaa tulee, sekä jää enemmän energiaakin miettiä omia juttuja.
Näin mä tein kun olin vähän samassa jamassa aikaisemmin. Vaikka olin silloin yksinäinen, niin en vaan jaksanut/ei ollut energiaa alkaa rakentelemaan mitään ihmissuhteita tai pitää niitä yllä.
Apua saisin, mutta en tarvitse. Lapsi on päivähoidossa ja lopun ajan saa olla rauhassa kotona. En halua että lapsi joutuu vielä hoidon ja isän luona käymisen lisäksi pois kotoa.
Kyl tää tästä, unohtuu äkkiä nää olot, kun kohta alkaa taas paniikki tekemättömistä töistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahoitteluni siitä. Ehkei tuo minun vastaus ollut ihan sopiva tilanteeseesi nähden. Silti olen sitä mieltä, että tärkeää on saada elämään muutakin täytettä kuin lapsi ja opiskelut. Voisiko se olla joku harrastus mitä voisi kotoa käsin harrastaa ja saisi ajatukset pois ikävistä asioista? Voit vaikka tehdä listan asioista, jotka tuottavat sinulle iloa ja keksiä sinne jotain uutta. T.3
Hieman vaikeeta on vaan kyllä harrastaa yhtään mitään, on niin hektistä tää elämä. Ei montaa kertaa viikossa tule istuttua tyhjän panttina sen jälkeen kun lapsi on nukahtanut.
Neulomista olen harkinnut ja jo vähän suunnitellutkin, se olisi ihan kivaa. Tosi lapsen hereilläollessa siitä ei mitään tule ja alkuilta menee sit kouluhommissa.
ap
(EN vaan pysty). Lapsen saannin jälkeen olen nukkunut viitisen kertaa päiväunet, vaikka lapsella oli paha koliikki ja yöt vieläkin aika rikkonaisia. Tänään oli yksi niistä kerroista kun sit nukuin päiväunet.
ap