Lue keskustelun säännöt.
Jos äidiltä ei tule maitoa, onko lapsen tarkoitus kuolla?
14.11.2011 |
Aihe on hirveä, mutta päätin silti aloittaa.
Itse ajattelen kuolemat, varsinkin lasten, jollain tavalla luonnon järjestelmänä. Eli jos lapsi kuolee kohdussa, se oli luonnnon tarkoitus, lapsi ei pysty elämään. Tämä ajattelutapa tuo minulle jollain tavalla lohtua oman lapseni menetykseen.
Nyt mietiskelin äitejä, jotka kertovat siirtyneensä korvikkeisiin koska rintamaitoa ei vain tullut vaikka äiti ja lapsi ovat terveitä. Nykyaikanahan tuo ei ole pahakaan asia, sillä korviketta on saatavilla.
Mutta esimerkiksi kehitysmaissa tmv, jos äidillä ei tule maitoa, lapsihan kuihtuu ja lopulta kuolee ja minun ajattelutavalla tämä siis on luonnontarkoitus; tälle lapselle ei ole maailmassa tilaa.
En missään nimessä kannata sitä, että lapselle ei anneta muuta maitoa, jos ei rinnasta tule, varsinkin kun meillä on siihen erittäin hyvät puitteet. Jos itsellä ei olisi toisen lapsen kohdalla maitoa tullut, tottakai olisin hänelle korviketta antanut, vaikka kuinka oma ajatusmaailmani kertoisi sen olevan luonnon tvastaista.
Enkä tietenkään vastusta millään muotoa ihmiselämän keinotekoista ylläpitämistä, mm sairaalan laitteilla ym vaikka luonto olisi kuinka päättänyt lopettaa tämän ihmisen elämän.
Kommentit (45)
Suurin osa kohtuunkuolleista vauvoista on terveitä, kuolemat johtuvat istukan ja napanuoran komplikaatioista. Mutta jos ap sun ajattelua jatkaa loogisesti, niin mitään pipiä tai sairautta ei kannata hoitaa, koska jos kuolee vaikka sormessa olevan tikun aiheuttamaan verenmyrkytykseen, niin oli tarkoitus tapahtua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnettomuus edelsi joukon inhimillisiä erehdyksiä ja paskaa tuuria.
Kenties joskus lääketiede pystyy näitäkin päävammoja hoitamaan mutta nyt kävi näin.
Minulla ei ole mitään tarvetta selitellä että lapseni kuolemaan olisi ollut jokin muu syy kuin se että asiat nyt sattui tapahtumaan. Olisi jäänyt henkiin jos jotain olisi tapahtunut toisin
En usko että oli lapseni "aika kuolla". Hänen vammat oli vaan vaikeat ja väärässä paikassa, siltä osin hänen kuolemaa ei voitu estää koska ei ollut hoitoa.
Niin moni asia elämässä voi mennä väärin ja niin moneen asiaan kuolla. Joku näkee tarpeen selittää asian jollain yliluonnollisella tai luonnollisella tavalla. Minä näen asiat faktana.
Jos lapsi syntyy napanuoraan kiertyen niin ei siihen liity mitään ihmeellistä selitystä kuin että napanuora oli syy ettei lapsi saanut happea. Kaikkia syitä ei saada aina tietoon mutta ei siinä ole mitään sen ihmeellisempää mystiikkaa, kuolema on osa elämää.
Tottakai lapsi monesti kuolisi jos lääketiede ei voisi auttaa. Sektiot kuuluu usein tähän luokkaan myös. Jos nainen ei voisi imettää niin lapsi ei saa ravintoa. Jos vastasyntyneidentehohoito ei kokoajan paranisi niin varhain syntyneethän kuolisi. Ei tässä ole mitään ihmeellistä, tottakai se menee niin mutta on tarjota ruokaa, lämpöä, hoitoa ja sillä kuolemia voidaan ehkäistä muttei voi sanoa minusta että kuolema aina tapahtuu koska on aika kuolla. Minun lapsi kuoli ennenaikojaan onnettomuudessa, jonkun toisen lapsi kuolee ennen aikojaan koska hänet tapetaan. Näin vaan joskus käy.
Luonto on julma ja vailla mitään logiikkaa. Ennen kuoltiin kaikki nuorena. Tuolla logiikalla lasten on tarkoitus kärsiä korvatulehduksensa, kuuroutua, kuolla rokottamattomina epidemioihin influenssoihin, keuhkoputkentulehduksiin yms... Ja näin tapahtuukin siellä missä ihminen elää vailla tätä nykyistä kehitystä.
Ennen arkeen kuului suuri sairaudenpeloko ja paljon kärsimystä. Että sehän se kai luonnollista sitten on. Itse olen perusasioiden ystävä, mutta kyllä ihan yhtä luonnollista on pyrkiä kehittymään, ratkaisemaan ongelmia, poistamaan kärsimystä- se on ihmisen luonto.
Eli ei sen vauvan ole tarkoitus kuolla, mutta se kuolee jos ympärillä on kehittymättömiä olentoja. Kehityneemmät olennot osaavat auttaa ja keksiä ongelmanratkaisuja, kunnioittaa elämää.
elämä on sattumanvaraista, eikä kenenkän kärismys ole luonnollista.
Itse olen asiaa miettinyt, koska koirankasvatus on lähellä ja siellä jalostuksesta jätetään yksilöitä pois seuraavista syistä (radikaaleimmat hylkää koko narttulinjan jalostuksesta):
- uros ei osaa astua narttua
- narttu ei anna uroksen astua
- narttu saa keskenmenon
- synnytyksessä tulee komplikaatioita
- keisarileikkaus
- maito ei nouse, imetys ei onnistu
- narttu saa kalkkikrampin
- emonvaistot ovat puutteelliset
Näinhän homman pitäisi koirien kohdalla mennä, mutta valitettavasti joillakin roduilla käytetään keinosiemennystä ja leikkausta synnytyksenä, koska rotu on niin vieraantunut normaalista lisääntymistoiminnasta.
Ihmisten kohdalla ei tietenkään olla näin radikaaleja, mutta jostain ongelmat aina johtuvat. Vaikka osassa tapauksessa olisi kyse ihan puhtaasta sattumasta, karsintaa tehdään kuitenkin.
Samoin monet jättävät pennut ylvyttämättä. Eli emo aukaisee sikiöpussin, nuolemalla virkistää pennun ja ohjaa nisälle. Jos tätä ei tapahdu, ei pennun ole tarkoituskaan elää, saati jatkaa sukua.
Lisääntymisen keinotekoinen auttaminen eläinten parissa voi johtaa siihen, että kohta ei ole luonnollisesti lisääntyviä eläimiä ollenkaan. Tämä on melkoinen kauhuskenaario esim. jonkun luonnonkatastrofin varalta, jolloin spermoja ei voida kuljetella ympäri maailmaa ja leikkauksia/imetyksiä/ties mitä tehdä eläimille. Ihminen on yksi eläin, ja tällaisessa tapauksessa tapahtuisi varmasti aika rajua karsintaa.
Suurin osa kohtuunkuolleista vauvoista on terveitä, kuolemat johtuvat istukan ja napanuoran komplikaatioista. Mutta jos ap sun ajattelua jatkaa loogisesti, niin mitään pipiä tai sairautta ei kannata hoitaa, koska jos kuolee vaikka sormessa olevan tikun aiheuttamaan verenmyrkytykseen, niin oli tarkoitus tapahtua.
Ne voivat periytyä ja siksi ei luonnonvalinnan kannalta ole välttämättä järkevää, että nämä geenit jatkavat eteenpäin. Kuitenkaan kaikkien ei tarvitse lisääntyä.
Kohtukuolema on hirveä tapaus nykyaikana, mutta kokonaisuuden ja lajin kannalta se on normaalia karsintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...minä saan lohtua siitä ajatuksesta, että elämään kuuluu tietty kuolemanriski, ja että jos jotain kauheaa sattuu omalle kohdalle (keskenmenoja onkin tullut useita, siinä pahimmat paikat tähän mennessä), niin siinä nimenomaan EI ole mitään tarkoitusta, vaan tämä vain todistaa että osani elämässä on sama kuin muun ihmiskunnan.
Lohduttaudun sillä, että samalla lailla epäreilusta ja sattumalta kohdalle tulevasta epäonnesta kärsivät lukemattomat muut, yhtä lailla sitä ansaitsemattomat.
Elämä on!
Mutta niin kai se on pitkälti ihmisten historiassa mennyt, että ne vauvat ovat kuolleet joita ei ole imetetty. Tiina Kaitaniemi ainakin kirjassaan Luonnollinen lapsuus on sitä mieltä, että tämä toisen äidin imetys ei ole yleensä toiminut. Lähinnä isoja lapsia on voineet toiset äidit imettää silloin kun äiti ollut jossain käymässä, siis taaperoiden imettämisestä lähinnä puhutaan. Vastasyntynyttä ei ole jätetty vaikka ihmiset ovatkin toimineet laumassa ja toiset naiset ovat olleet äidille välttämättömiä monella tavalla niin pientä vauvaa ei äiti ole jättänyt kuin poikkeustapauksessa. Lapsia on syntynyt ehkä neljä viisi joista kaksi keskimäärin jäänyt eloon. Varmasti niitäkin on kuollut, joita on imetetty mutta kyllä niiden riski kuolla joita ei ole imetetty on ollut ehdottomasti suuri, sellaista että äidiltä ei olisi tullut maitoa on varmasti ollut aika vähän.
Mielestäni kuten ap:kin mielestä pitää ehdottomasti antaa korviketta jollei rintamaitoa ole. On kuitenkin hyvä muistaa myös rintamaidon edut ja se, että esim. katastrofitilanteessa korviketta ei välttämättä olisi tarjolla. Tällä en pyri syyllistämään ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin hyvin suuren osan lapsista on tarkoitus kuolla synnytyksessä. Ja jos kaikki ne pikku virvoittelut, ventiloinnit, sokeritipat, valohoidot saati sitten elvytykset, suonensisäiset ravitsemukset ja keskosten hoidot mitä ensimmäisinä elinvuorokausinaan erittäin moni vauva tarvitsee jäisi saamatta, alettaisiin päästä lähemmäs luonnollista perinataalikuolleisuutta. Synnytys on luonnollinen tapahtuma, johon luonnollisesti liittyy melkoisen suuri äiti- ja lapsikuolleisuus.
Napanuorakomplikaatiot muuten eivät periydy, tiedoksi valopäälle nro jotain.
Jos asuisimme erämetsässä ja juoksisimme siellä turkkeihin verhoutuneina ja urokset haistelisivat alapäitämme, ja tisseistäkään ei tulekaan maitoa...
Pentu olisi tuhoon tuomittu, mikäli naapuriluolan emä ei suostuisi imettämään myös sinun pentuasi.
Jos suostuu niin sitten saat pitää pentusi. Jos hänellä on vaikka kaksi pentua kerralla tai ei viitsi imettää kuin yhtä niin pentusi on mennyttä. Julmaa!
Onneksi nykyään on korvikkeet....
t. emä jonka tissit ovat onneksi toimineet jokaisen lapsen kohdalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun maito loppui, no syykin oli suht. selvä aloin odottaa silloin toista lasta. Mielestäni se vain on niin, että kun joku on keksinyt korvikkeet ni miks jätettäs käyttämättä.
Haluaisin tietää mitä ajattelet äideistä, jotka eivät HALUA imettää vaikka maitoa tulisikin..??
Silloin 80 v sitten ei ollut korvikkeita ja ei paljon muutakaan tietoa. Isän isä sitten alkoi ruokkimaan isääni kermalla ja raa'alla kananmunalla.
Hyvin kasvoi ja on elossa vieläkin. Mitä nyt on käynyt läpi ohitusleikkauksen ja sairastanut muitakin vakavia tauteja, mutta ei kuollut rintamaidon puutteeseen. Liekö tuo paksu dietti alussa aiheuttanut kalkkia suoniin, että joutui tuon sydämen ohitusleikkauksen kokemaan, mutta kun nyt kekkuloi 80 vuotiaana, ei se hirveästi ole tahtia haitannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sehän nyt vaan on niin, että se suuri joukko ihmisiä jotka "eivät pystyneet imettämään" ja joilta "ei vaan tullut maitoa" vähenisi tosi pieneen rippuseen jos ihan aikuisten oikeasti lapsen ravinnonsaanti olisi vain naisen imetystä vailla.
Turha yrittää väittää muuta vaikka hetihän tänne joku tulee itkemään verisistä nänneistään :D.
Ihan normaalia että 1- vuotias syö samaa ruokaa kuin muukin perhe. Joten jos raskaus kestää 9 kk on se edellinen lapsi toisen syntyessä 13 kk ikäinen eli voi syödä muutakin ruokaa kuin rintamaitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä sain raskauden loppuvaiheessa infektion, jonka seurauksena sikiö infektoitui myös ja kuoli kohtuun. Se oli vain surullinen sattuma, sellaista tapahtuu luonnossa. Olisi hyvin voinut käydä toisinkin. Sain infektion kukaties mistä: kaupasta, junasta, bussista...kärjistäen, jos joku ihminen ei olisi aivastanut minua päin, lapseni olisi elossa.
mutta toisaalta en usko mihinkään kohtaloon.
Itselläni irtosi istukka ja sekä minut että lapsi saatiin pelastettua ja olemme voineet leikkauksen jälkeen mainiosti. Olen kyllä miettinyt, että mitä se "tarkoittaa", siis että oliko minun tarkoitus kuolla. Koen itseni jotenkin muita huonommaksi nyt, koska jouduin sektioon enkä kyennytkään hoitamaan hommaa niinkuin naisen kuuluu.
Mielestäni on ihan luonnollista pohtia tuollaista, koska olen itsekin ajautunut vähän tuonsuuntaisiin ajatuksiin, vaikken tosiaan kohtaloon uskokaan. Jokin minussa siis on vikana ja luonto oli tarkoittanut, etten levitä perimääni.
No onpa älytön aloitus taas tästä imetyksen paremmuudesta ja autuudesta...
Satun tuntemaan mm. todella monia afrikkalaisia ja siellä ihan pienillekin vauvoille (imetettiin tai ei) annetaan esim. eläinten maitoa ja erilaisia vellejä, mitä muuten tehtiin ennen vanhaan Suomessakin. Pysyy lapset ihan hyvin hengissä ilman rintamaitoakin eli ei ole mitään luonnonvalintaa.
En nyt kiistä rintaruokinnan etuja, mutta pikkasen alkaa ärsyttää, kun Suomessa on näköjään jo se käsitys, että lapsi tosiaan kuolee tai tulisi kuolla, jos äiti ei imetä ensimmäistä viittä vuotta elämästä. Haloo!
kun ihmisellä on AIVOT. Ne mahdollistavat sen, että jos äiti ei syystä tai toisesta imetä, niin vauvaa voi ruokkia muillakin tavoin. Voi antaa imettäjälle tai antaa muiden eläinten maitoa. Eläimet eivät osaa pitää elossa poikasta, jonka emo on kuollut, mutta luonnonvalinta on tehnyt ihmisestä sen verta fiksun, että osaa pitää lapsen elossa, vaikkei tissistä tulisi maitoa pisaraakaan.
Se on sitä luonnonvalintaa. Fiksut pärjää.
Ainakin norsuilla ja joillain apinoilla.
Ainakin norsuilla ja joillain apinoilla.
Apina myös suree kuollutta poikastaan. Eipä juuri näy muilla lajeilla.
Mutta kun korvike on keksitty, niin siihen on helppo turvautua. Enkä ota nyt kantaa, missä vaiheessa on ehkä hyväkin luovuttaa jne. Mutta jos kuolema olis vaihtoehto, niin aika moni pystyisi kyllä imettämään lastaan. Töitä ja aikaa ja neuvoja se tietenkin vaatisi.