Elätkö elämääsi paljonkin tunteella? Ei huvita, ei kiinnosta yms. Onko toiminut hyvin?

Elän, ei toimi.

Mitähän ap yrittää sanoa? 
itse en ollut onnellinen kun annoin ulkoisten asioiden määritellä elämääni

Jos ei tee jotain, mikä ei huvita, niin ulkoiset asiat määrittelee elämän vai miten tämä pitää tulkita?

Vierailija kirjoitti:

Mitähän ap yrittää sanoa? 
itse en ollut onnellinen kun annoin ulkoisten asioiden määritellä elämääni

Jos ei tee jotain, mikä ei huvita, niin ulkoiset asiat määrittelee elämän vai miten tämä pitää tulkita?

Psykologiassa on tällainen termi kuin kognitiivinen dissonanssi joka tarkoittaa näin meille maallikoille sitä, että ihminen tietää jonkun asian olevan hyväksi, suorastaan tietää ja ehkä jopa haluaa tehdä sen mutta ei tee ja tämä kokonaisuus tuottaa sitten stressiä ja pahoinvointia. 

Jos ei tee jotain mikä ei huvita koska ei ole motivaatiota, eli vaikka planeetat linjassa, innostunut mielentila yms. niin tällöin ihminen antaa omien tekojensa määrittyä tunteiden eli ulkoisten asioiden mukaan, koska tunteet ovat vain sanansaattajia, eivät se viimeinen tuomari joka päättää mitä tehdään ja milloin tehdään. Kun tämä tapahtuu niin yksi ihmisen onnellisuuden elinehto nimeltä autonomia vaarantuu ja onnellisuus on huomattavasti hankalampaa. 

Ikävät ja tylsät asiat hoidetaan vaikka miten kamalaa olisi eikä ketään vaadita kannattelemaan omaa tunnemaailmaa.

Vastuusta luistaminen kosahtaa aina lopulta omaan nilkkaan (esim. en pidä kunnostani huolta -> lopulta krooniset kivut ja vaivat tai en ymmärrä ettei toista voi parisuhteessa pitää jonain terapeuttina -> jätetyksi tuleminen, jnejne.)

En, en ole 15-vuotias.

Elän, mutta positiivisemmalla asenteella. Kiinnostaa, huvittaa, haluan kokeilla, haluan tehdä. Pidän huolen perusasioista kuten töistä, mutta vapaa-ajalla menen tunteella. Ja töissäkin olen avoin muutoksille.

En näe tuota mitenkään mustavalkoisesti. Elämässä on asioita, joita pitää tehdä tuntemuksista riippumatta, mutta samalla voi olla itselleen lempeä ja joustaa niissä asioissa jotka eivät ole pakollisia. Omassa lapsuudenkodissani esimerkiksi kodin siivous oli jokaisena viikonloppuna tehtävä "hampaat irvessä" rutiini, josta jo viikolla puhuttiin tyyliin "viikonloppuna pitää sitten tuokin tehdä". Omassa kodissani olen mennyt siivouksessa fiilispohjalta eikä se ole tiettynä viikonpäivä tapahtuva rutiini. Joskus saatan alkaa järjestämään paikkoja tiistai-iltana, joskus saatan olla energinen torstaina töiden jälkeen ja imuroin silloin. Vieraat ovat kehuneet kotiani siistiksi, joten ilmeisesti saan kokonaisuuden pysymään hallinnassa ihan fiilispohjaltakin.