Kun olette väsyneitä niin hiipiikö teillä ajatuksiin toiveita siitä, että kuolisi?
Vaikka en ole masentunut vaan oikeasti ekaa kertaa elämässäni ihan ok itseni kanssa niin silti, kun oikein väsyn niin hiipii kuoleman toiveet mielen päälle. Väsymys voi johtua töistä tai muusta ylikuormituksesta. Silloin toivoisi, että pääsisi vain pois ja kotiin, pois tästä elämästä. "Kodilla" tarkoitan jotain paikkaa, jonka sijaintia en tiedä. Jokin lämmin ja tuttu, turvallinen, rakkaudellinen paikka.
Saatan jopa itkeä ja toivoa ääneen, että kuolisin ja pääsisin kotiin. Kunnes sitten ymmärrän, ettei aikani ole vielä ja pakko vain levätä. Sitten tulee valoisampi aamu ja jatketaan siitä mihin jäätiin hyvällä tuulella useimmiten.
Kommentit (3)
Elämäni on kuin tylsää leffaa katsois jonka haluaisi vaan kelata loppuun tai painaa saman tien stop ja mennä tekemään jotain järkevämpää, muttei pysty.
Joskus on ihan hyväkin romahtaa kunnolla aina välillä ja koota uusi palapeli mikä vastaa omia arvoja ja sitä mitä elämältä etsii.
Elämässäni ei ole mitään hätää mutta kyllä tässä nelivitosena alkaa jo usein sellaisia ajatuksia olemaan että voisi vaikka joku aamu jäädä heräämättä eikä haittaisi ollenkaan. Tästä elämästä puuttuu kuitenkin joku sellainen järki ja ajatus siitä että tässä vielä pahimmassa tapauksessa toinen puolisko "odotellaan" paitsi alati laskevan kunnon ja lisääntyvien vaivojen ja muiden kanssa tuntuu välillä ahdistavalta.