Miten ihmiset jaksavat nauttia ja kiinnostua peleistä, elokuvista jne?

Miten ihmiset jaksaa enää kiinnostua ja innostua yhtään mistään? Mua ei mikään hotsita eikä innosta

Niinhän se. Siksi on kirjat, jotka kärsivät tuosta paljon vähemmän.

Aika mintsii.🤭

Vierailija kirjoitti:

Aika mintsii.🤭

Legit, onko Wörtttii? ja SikzEven

Nykypelit on liian helppoja. Ennen oli tietty määrä elämiä ja kun kuolit, piti aloittaa alusta. Nyt voi ostaa itsensä ulos tai eteenpäin tilanteesta kuin tilanteesta, omaa päätä ei juuri tarvitse käyttää.

Leffat ja pelit on suunnitelu mahdollisimman laajalle yleisölle.
Eli sille, jonka keskittymiskyky on se 5 sekuntia. Ei sillä paljon rakennella.

Entäs kun mulla on "turvaelokuvat" joihin palaan vuosittain 2-3 kertaa? "Jaahas, elämä ahdistaa. Ei muuta kun Taru Sormusten Herrasta pyörimään" ja elämä on maagisesti taas parempaa. Katson kyllä uusia (ja itselleni uusia) elokuvia, mutta Sormusten Herrat ja Potterit on mulle lämmin viltti, jonka alle paeta. Elämä on täynnä yllätyksiä, ikäviäkin, mutta noihin voin aina luottaa.

Vierailija kirjoitti:

Entäs kun mulla on "turvaelokuvat" joihin palaan vuosittain 2-3 kertaa? "Jaahas, elämä ahdistaa. Ei muuta kun Taru Sormusten Herrasta pyörimään" ja elämä on maagisesti taas parempaa. Katson kyllä uusia (ja itselleni uusia) elokuvia, mutta Sormusten Herrat ja Potterit on mulle lämmin viltti, jonka alle paeta. Elämä on täynnä yllätyksiä, ikäviäkin, mutta noihin voin aina luottaa.

Elokuvien lisäksi kummankin sarjan kirjat. Ei ole edes väliä mistä aloittaa, kun ne on nähty ja luettu niin moneen kertaan.

Vierailija kirjoitti:

Niinhän se. Siksi on kirjat, jotka kärsivät tuosta paljon vähemmän.

Hyvät pelit on syvällisempiä. Ne mahdollistaa itse maailmojen rakentamisen yms. Kirjat taas on jonkun toisen ajatuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinhän se. Siksi on kirjat, jotka kärsivät tuosta paljon vähemmän.

Hyvät pelit on syvällisempiä. Ne mahdollistaa itse maailmojen rakentamisen yms. Kirjat taas on jonkun toisen ajatuksia.

Ero on siinä, että hyviä kirjoja on kirjastot pullollaan. Hyvistä pleistä voi lähinnä unelmoida.

Ihmettelen tv-sarjojen suosiota, koska hirveätä tuubaa.

Länsimainen kulttuuri on aika pitkälti kuolleessa tilassa, mutta maatuneesta ja ruskeasta massasta alkaa jo nousta pieniä vihreitä varsia sieltä täältä. Esim. Marty Supreme ja Kotiapulainen yllättivät positiivisesti. Molemmat omalla tavallaan älykkäitä teoksia, toinen psykologisesti ja toinen kirjoitettu siten ettei katsojaa aliarvioida.