Miksi käytte sikiöseulonnoissa vaikka
Kommentit (30)
ja kun kerran keino on käytettävissä, käytin sitä. mulla molemmat onnistuivat 100 prosenttisesti.
jos jotain häikkää olis ollut, olisin tyytynyt jo olemassa oleviin terveisiin lapsiin.
ihan sama, mitä sinä tai joku muu siitä ajattelee. me eletään meidän perheen elämää.
vammainen lapsi? Vain pieni osa vammoista kun saadaan noissa seuloissa selville.
pakkohan siitä olis ollut jotenkin selviytyä, mun mielestä se olis ollut kertakaikkiaan järkyttävää koko perheelle. terveidenkin lasten kanssa on ihan tarpeeksi vaikeaa.
vammaisen lapsesi pois? Olisihan se aika rankkaa lapselle olla ei haluttu perheessä.
Näissä ollaan käyty. Toisella kerralla tulos oli 21 trisomia. Ei keskeytetty. Jos olisi ollut pahempi kromosomipoikkeavuus (ts. olisi ollut epävarmaa, selviääkö sikiö hengissä loppuun asti tai elinennuste olisi ollut viikko/kuukausi/vuosi), niin varmasti ratkaisu olisi ollut toinen.
en edes ajattele, mitä jos.
aivan typerää.
Eivät ne seulat sinulle terveitä lapsia taikoneet. Ja lapsesihan voi vammautua milloin tahansa. Annatko hänet pois sitten, kun et enää halua häntä?
löytyvien sairauksien varalta. Tiesin toki, että lapsia vammautuu synnytyksissä huomattavasti enemmän kuin on vammaisia jo ennen syntymäänsä. Siksi vaadin myös sektion, en halunnut sairaalan säästöjen takia aivovammaista hapenpuutteesta kärsinyttä lasta.
Mutta jokainen toimikoon kuten haluaa. Ymmärrän myös niitä, jotka käyvät.
Meillä kaksi tervettä lasta ja raskauksien aikana ajattelin, että myös vammainen lapsi olisi tervetullut. Jos vielä tulisin raskaaksi, harkitsisin todella, mennäkö seulontaan vai ei. En tiedä, kuinka jaksaisin jos lapsi olisikin vammainen. Elämä kahden pienen terveenkin lapsen kanssa on nyt melko haastavaa. Moraalisesti tilanne on todella vaikea. Kaikki elämä on arvokasta, ja on arveluttavaa "jalostaa rotua". Mutta siis jokainen tekee päätöksensä omista lähtökohdistaan.
Mutta jos ajatellaan toisin päin, on 99% varmuus, ettet saa keskenmenoa.
joten en osaa vastata, miksi kävisin. En mennyt edes np-ultraan, koska siinä ei kuitenkaan näy kuin niskaturvotus ja se taas ei kerro oikeastaan mitään. Vasta rakenneultrassa nähdään, onko sydänvikaa tai puuttuuko jokin oleellinen elin.
Lapsivesipunktioon en usko ihan heti suostuvani oikeastaan mistään syystä. Toki jos lapsia on jo vaikkapa viisi ja joukossa joku vammainenkin tai sairas, sitten voisi olla vähän eri tilanne. Ainakaan ensimmäisten parin lapsen kanssa en uskaltaisi sellaiseen toimenpiteeseen juurikin keskenmenoriskin vuoksi.
ei taida liittyä mitään merkittävää keskenmenoriskiä. Lapsivesipunktion riski on jotain 1 %:n luokkaa, mutta ainakaan täällä ei siihen pääse jos ei ole jotain tosi pahasti vialla (epäilyä siitä).
Käyn ylipäänsä sikiöseulonnoissa siksi, että jos lapsella on jotakin mikä voidaan näissä nähdä, niin voidaan heti syntymästä varautua oikeanlaiseen hoitoon ja tarvittaessa lähettää minut synnyttämään yliopistosairaalaan.
oli tarjolla np-ultra ja rakenneultra. Ekassa en käynyt, koska ne tulokset tuntuivat niin epävarmoilta. Rakenneultrassa kävin, koska siinä voi ilmetä jo sellaisia vikoja, jotka on todella hyvä tietää esim. synnytykseen varauduttaessa. Lääkärimieheni muuten sanoo, että ihan ultraäänitutkimukseen liittyy pieni keskenmenoriski ja häntä jotenkin inhottaa, kun hoitajat haluavat ultrassa esitellä vauvaa vanhemmille, eivät siis tee vain lääketieteellistä hommaa. Vaikka riski on pieni, niin kuka haluaa keskenmenon siksi, että hoitaja halusi näyttää mitä sillä lapsella on jalkojen välissä eli onko tyttö vai poika... Siis kun joskus oikein pitkittävät ultraamista näyttääkseen asian...
Ja kyllä olisi keskeytetty. Ja ei, emme anna lasta pois jos vammautuu.
Minulle lapsi ei ole vielä henkilöitynyt noilla seulontaviikoilla, joten se on ihan eriasia.
Minulle se ei ole vielä ajatteleva ja tunteva ihminen.
niissä ei tietääkseni ole keskenmenon riskiä.
esikoisemme syntyi sairaana ja keskosena. Sairaus oli perinnöllinen ja me miehemme kanssa emme tienneet kantavamme tätä geeniä. Eiskoisemme kuoli puolen vuoden iässä moninaisista syistä johtuen, yksi oli tämä sairaus.
Tahodoimme tietää onko toinen lapsemme terve vai sairas. Ja se keskenmenon mahdollisuus on olemattoman pieni, prosentin luokkaa. Olisimme toki lapsen pitäneet sairaudesta huolimatta mutta olisimme osanneet valmistautua tulevaan eritavalla.
Nyt meillä on täysin terve 6kk ikäinen tyttö.
esikoisemme syntyi sairaana ja keskosena. Sairaus oli perinnöllinen ja me miehemme kanssa emme tienneet kantavamme tätä geeniä. Eiskoisemme kuoli puolen vuoden iässä moninaisista syistä johtuen, yksi oli tämä sairaus.
Tahodoimme tietää onko toinen lapsemme terve vai sairas. Ja se keskenmenon mahdollisuus on olemattoman pieni, prosentin luokkaa. Olisimme toki lapsen pitäneet sairaudesta huolimatta mutta olisimme osanneet valmistautua tulevaan eritavalla.
Nyt meillä on täysin terve 6kk ikäinen tyttö.
tai sitten mies on yhtä ääliö. Ultraäänitutkimuksiin ei tietenkään liity keskenmenoriskiä, kuten kaikki hyvin tietävät.
T. lääkäri (oikeasti, nykyään aika harvinaisuus)
Sikiöseulonnoissa kannattaa käydä, jotta synnytyksessä tiedetään mihin varautua. Esim. lapsen keuhkohypoplasia tai vaikea sydänvika vaatii synnytyksen yliopistosairaalassa, ja kun tällainen asia tiedetään ja hoito päästään aloittamaan heti, ennuste on paljon parempi kuin tuntikausien ihmettelyn ja arpomisen jälkeen kun syntyykin "yllätyshuono".
Entä verikoe?