Onko elämä teistä merkityksestöntä?
Mä en tajua, miten ihmiset elävät keskinkertaista elämäänsä ja ovat siihen tyytyväisiä. Keskiverto ihminen voi vaan kadota ja ainoa mihin se vaikuttaa on lähimmäiset, jotka ovat suurella todennäköisyydellä samanlaisia mitättömyyksiä kuin se kadonnutkin. Eikö ihmiset vaan ajattele asiaa ja yrittää löytää merkityksellisyyttä jostain työstä ja perheestä, vai miten jotkut ovat onnellisia?
En siis pidä itseäni keskivertoa parempana tai kuvittele olevani tavallisten ihmisten yläpuolella. Tai siunaushan se on, ettei ajattele liikoja ja on tyytyväinen siihen mitä on saanut. Mä en ole enkä oikein löydä tietä pois siitä. Elämässä on järkeä mielestäni ainoastaan, jos saan haluamani asiat, ja jos en saa, voisin puolestani kadota.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihmisen elämä on täysin merkityksetöntä. Täällä hillutaan pari sekuntia, sitten kadotaan ikuisesti universumiin. Ei meillä ole mitään merkitystä.
Niinhän se on. Miksi jotkut ovat kuitenkin tyytyväisiä ja väittävät elämänsä olevan merkityksellistä?
Jokainen luo omalle elämälleen merkityksen. En ole ihan varma siitä, onko tuo "olen tyytyväinen kun saan mitä haluan" kovin kantava pohja.
Ajattelet siis ilmeisesti niin, että tyytyväinen voi olla vain, jos ei ajattele liikoja. Mielestäni on kyse enemmänkin ajatusten sisällöstä. Itse olen löytänyt merkityksellisyyden juuri silloin, kun olen tajunnut yksittäisen olennon mitättömyyden. Mutta minun on vaikea sanallistaa näitä juttuja ihmiselle, joka ei ole koskaan nähnyt elämää tästä näkökulmasta. Kyse on kokemuksesta, joka on paljon suurempi kuin sanat.
En siis oikein osaa auttaa, pahoittelut. Mutta tulee mieleen, että ongelmasi (ja monen muunkin) on nimenomaan haluaminen. Sillehän ei koskaan tule loppua. Jos saa jotain, kohta haluaa jotain muuta. Ehkä yksi salaisuus on oppia nauttimaan siitä prosessista.
Ihmissuhteiden ongelmat maapallolla tai niiden suhteiden (suhteen) puute, voi vaikuttaa joihinkin hieman. Jopa keski-iässä. Paitsi osa viihtyy yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihmisen elämä on täysin merkityksetöntä. Täällä hillutaan pari sekuntia, sitten kadotaan ikuisesti universumiin. Ei meillä ole mitään merkitystä.
Niinhän se on. Miksi jotkut ovat kuitenkin tyytyväisiä ja väittävät elämänsä olevan merkityksellistä?
Siksi, että me nautimme matkasta, emme päämäärästä. Ja ihan yhtä onnellinen voi tavis olla kuin se, joka on saanut kaiken.
Todennäköisesti sitten tylsää olisikin, kun ei ole enää mitään tavoitteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihmisen elämä on täysin merkityksetöntä. Täällä hillutaan pari sekuntia, sitten kadotaan ikuisesti universumiin. Ei meillä ole mitään merkitystä.
Niinhän se on. Miksi jotkut ovat kuitenkin tyytyväisiä ja väittävät elämänsä olevan merkityksellistä?
Minusta on merkityksellistä olla osa universumia. Vaikka elämä onkin vain silmänräpäys. On kiinnostavaa elää.
Kyllä se lähimmäisenrakkaus tuo elämäön sisältöä. Usko ja teot.
Siitä se elämän merkityksellisyys tuleekin, että se on isossa kuvassa täysin merkityksetöntä. Siitä pitää tehdä sellaista, että siinä on itsellä hyvä olla. Jos odottelet jonkun ulkoisen voiman tuovan sinulle onnellisen elämän, saat odottaa lopun ikääsi.
Elämä on merkityksellistä kun löytää itselle sopivia haasteita ja kokee onnistumisen tunteita.
Oletko ap siis saavuttanut niitä keskivertoja asioita kuten vakituisen työn, omakotitalon, pitkän parisuhteen ja lapsia vai onko jääneet saamatta ja siksi heittäydy kyyniseksi?
Elämällä ei ole merkitystä jos ei ole omia lapsia....
Vierailija kirjoitti:
Elämällä ei ole merkitystä jos ei ole omia lapsia....
Ai jos on adoptoinut lapsen niin se poistaa merkityksen lapsen kasvattamisesta yhteiskuntaan?
Vierailija kirjoitti:
Elämällä ei ole merkitystä jos ei ole omia lapsia....
Mitä merkitystä niilläkään on suuressa mittakaavassa? Samalla tavalla nekin haihtuu universumiin sekunnin päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihmisen elämä on täysin merkityksetöntä. Täällä hillutaan pari sekuntia, sitten kadotaan ikuisesti universumiin. Ei meillä ole mitään merkitystä.
Niinhän se on. Miksi jotkut ovat kuitenkin tyytyväisiä ja väittävät elämänsä olevan merkityksellistä?
Siksi, että voit itse päättää elämäsi tavoitteet ja merkityksen. Jos asettaa tavoitteet sellaisiksi, että pystyy ne saavuttamaan, niin on yleensä tyytyväinen. Ja merkityksellisyydenkin löytää, jos sen päättää itse.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen luo omalle elämälleen merkityksen. En ole ihan varma siitä, onko tuo "olen tyytyväinen kun saan mitä haluan" kovin kantava pohja.
No en ole niin tyhmä, että pitäisin sitä kantavana pohjana elämälle. Mutta en myöskään osaa antaa elämälle mitään muutakaan merkitystä. Ei se tunnu itsestään muuttuvan sanomalla itselleen, että nyt näenkin merkityksen elämälleni ja olen iloinen vaikka ihmissuhteistani ja se riittää.
ap
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap siis saavuttanut niitä keskivertoja asioita kuten vakituisen työn, omakotitalon, pitkän parisuhteen ja lapsia vai onko jääneet saamatta ja siksi heittäydy kyyniseksi?
Omakotitalo on saamatta, kun mies ei jaksa siihen liittyviä hommia (vaikka itse siis sanoin tekeväni ne). Lapsiakin on vähemmän kuin haluaisin ja se on iso osa tyytymättömyyttäni. Kyyninen elämän suhteen olen ollut jo teinistä lähtien.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ihmisen elämä on täysin merkityksetöntä. Täällä hillutaan pari sekuntia, sitten kadotaan ikuisesti universumiin. Ei meillä ole mitään merkitystä.
Ei ole merkitystä muuta kuin itsellemme
Mun elämä on hyvinkin merkityksellistä vaikka olen pitkäaikaistyötön. Mulla on kolme lasta ja olen heidän tukensa ja turvansa, ja nykyään myös vanhempani kääntyvät mun puoleen, kun tarvitsevat neuvoja tai apua. Universumin mittakaavassa oikein kukaan ei ole merkityksellinen.
Totuus on, että kaikki on loppupeleissä tyhjää paskaa.
Kyllä ihmisen elämä on täysin merkityksetöntä. Täällä hillutaan pari sekuntia, sitten kadotaan ikuisesti universumiin. Ei meillä ole mitään merkitystä.