Onko elämä teistä merkityksestöntä?
Mä en tajua, miten ihmiset elävät keskinkertaista elämäänsä ja ovat siihen tyytyväisiä. Keskiverto ihminen voi vaan kadota ja ainoa mihin se vaikuttaa on lähimmäiset, jotka ovat suurella todennäköisyydellä samanlaisia mitättömyyksiä kuin se kadonnutkin. Eikö ihmiset vaan ajattele asiaa ja yrittää löytää merkityksellisyyttä jostain työstä ja perheestä, vai miten jotkut ovat onnellisia?
En siis pidä itseäni keskivertoa parempana tai kuvittele olevani tavallisten ihmisten yläpuolella. Tai siunaushan se on, ettei ajattele liikoja ja on tyytyväinen siihen mitä on saanut. Mä en ole enkä oikein löydä tietä pois siitä. Elämässä on järkeä mielestäni ainoastaan, jos saan haluamani asiat, ja jos en saa, voisin puolestani kadota.
Kommentit (38)
Ei tarvitse yrittää etsiä merkitystä lapsista, kun se tulee ihan itsestään. Ihminen on eläin, jolle on lajityypillistä pyrkiä ponnistelemaan Yhteisten tavoitteiden eteen. Siitä tulee hyvä olo, kun tekee jotain hyödyllistä osana omaa yhteisöä. Oman perheen kautta se tulee helposti, muuten on vähän haastavampaa, kun kaikkia kiinnostaa nykyään vain oma napa ja yhteisöllisyyttä on vaikea löytää. Löydän sitä kyllä myös esim. harrastusporukassa.
Ei. Elämäni on mulle merkityksellistä samoin läheisilleni. Näen elämän merkityksellisyyden ihan jokapäiväisissä arkisissa asioissa. Elämä ei ole suorittamista, eikä saavutukset ole niin tärkeitä kuin se, että on itse onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä.
Ainakin köyhän ,eli rahattoman elämä on turhaa..aivan perseestä...köyhyys on pahinta mitä tiedän..
Ylenpalttinen merkityksellisyyden tavoittelu on usein egoismia. Elämä on silti merkityksellistä mutta merkitys vai sanoisinko vaikutus on lyhytkestoista, aikaan ja paikkaan sidottua. Niinkuin pitääkin. Sellaisia olentoja me olemme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap siis saavuttanut niitä keskivertoja asioita kuten vakituisen työn, omakotitalon, pitkän parisuhteen ja lapsia vai onko jääneet saamatta ja siksi heittäydy kyyniseksi?
Omakotitalo on saamatta, kun mies ei jaksa siihen liittyviä hommia (vaikka itse siis sanoin tekeväni ne). Lapsiakin on vähemmän kuin haluaisin ja se on iso osa tyytymättömyyttäni. Kyyninen elämän suhteen olen ollut jo teinistä lähtien.
Ap
Toivottavasti olet muistanut kertoa vähäisille lapsillesi, että he eivät riitä sinulle vaan aiheuttavat tyytymättömyyttä. Et kuulosta kovin terveeltä ihmiseltä. Hyi.
On, ja se on hyvä asia. Ei elämällä tarvi olla mitään merkitystä tai tarkoitusta. Täällä saapi vaan olla ja naatiskella, kun tänne on sattunut syntymään. Näin olen tehnyt jo 52 vuotta, ja elän siis varsin tyytyväisenä merkityksetöntä elämääni.
Kyllähän se neitsynä mt-kuntoutuja sinkkumiehenä, ketä on pelkkää unohdettavaa ilmaa naisille, on. Varsinkin, kun muut ihmiset merkitsevät sinulle enemmän kuin sinä itse itsellesi. Ei pitäisi pelätä vastuuta, ei pitäisi pelätä muita ihmisiä, ei pitäisi pelätä olemassaoloaan --- nähdyksi tulemista; hyväksyntää, rakkautta ja merkitsevyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Siitä se elämän merkityksellisyys tuleekin, että se on isossa kuvassa täysin merkityksetöntä. Siitä pitää tehdä sellaista, että siinä on itsellä hyvä olla. Jos odottelet jonkun ulkoisen voiman tuovan sinulle onnellisen elämän, saat odottaa lopun ikääsi.
Hyvin sanottu. Elämällä ei ole tarkoitusta -paitsi itsetarkoitus- mutta se ei tarkota, etteikö elämällä olisi merkitystä omalle itselleen. Saada olla olemassa, itsestään tietoisena olentona, tarkkailemassa maailmaa, on mahtava asia. Kokonaisuuden merkityksettömyyden voi ottaa vapauttavana tekijänä. Ei ole mitään elämässä onnistumisen pakkoa. Ei tarvitse tuhlata elämämäänsä pyrkiäkseen "olla joku". Etsi ja tee asioita, jotka koet mielenkiintoisiksi.
Kaikki on turhaa ja onneksi kuollaan pois.
Mehän ollaan kaikki osia yhdestä ja samasta universumista. Käytännössä kaikki vaikuttaa kaikkeen / universumi leikkii itsellään. Ja niin kauan kun ollaan osa tätä yhtä ja samaa universumia, eikä itsenäisiä yksilöitä, elämällä ei ole yksilön kannalta merkitystä, koska sitä yksilöäkään ei oikeasti ole olemassa. Jotkuthan kutsuu tätä olemista täällä simulaatioksi. Mielestäni oikein hyvä termi.
Tutustu Raamattuun, niin löydät merkityksen. Luojasi vain voi kertoa, mitä varten sinä olet.
Kyynisyys on vankila, jossa moni elää. Ongelma onkin, ettei ole mitään taikatemppua, jolla sieltä pääsee pois. Siellä on kyllä ovi, joka on auki, mutta kun se ovi pitäisi itse nähdä. Yleensä se vaatii jonkinlaisen kriisin, umpikujan, romahtamisen. Esim. taide-elämys, luontokokemus, uskoontulo, matka tai uusi ihmissuhde voi olla myös avain ulospääsyyn. Riippuu yksilöstä.
Vierailija kirjoitti:
Kyynisyys on vankila, jossa moni elää. Ongelma onkin, ettei ole mitään taikatemppua, jolla sieltä pääsee pois. Siellä on kyllä ovi, joka on auki, mutta kun se ovi pitäisi itse nähdä. Yleensä se vaatii jonkinlaisen kriisin, umpikujan, romahtamisen. Esim. taide-elämys, luontokokemus, uskoontulo, matka tai uusi ihmissuhde voi olla myös avain ulospääsyyn. Riippuu yksilöstä.
Eutanasia auttaa kaikkeen.
Vierailija kirjoitti:
Kyynisyys on vankila, jossa moni elää. Ongelma onkin, ettei ole mitään taikatemppua, jolla sieltä pääsee pois. Siellä on kyllä ovi, joka on auki, mutta kun se ovi pitäisi itse nähdä. Yleensä se vaatii jonkinlaisen kriisin, umpikujan, romahtamisen. Esim. taide-elämys, luontokokemus, uskoontulo, matka tai uusi ihmissuhde voi olla myös avain ulospääsyyn. Riippuu yksilöstä.
Niin. Siitä kirjoitinkin. Ihmissuhteesta. Ongelma on vain, että en kelpaa tällaisena kuin olen. Tinderissä ihan väärät ihmiset kiinnostuivat musta. Olisi pitänyt varmaan lähteä treffeille heidän kanssaan, vaikka yhteistä tulevaisuutta ei olisi edessä ollut.
Kristittynä eläessä elämä on täynnä merkitystä ja jokainen päivä on seikkailu. Saattaa kuulostaa sanahelinältä, vaan ei ole. Jeesuksen seurassa ei tylsää hetkeä tule. Ja kun seuraa häntä ja palvelee lähimmäisiä, tulee itse onnelliseksi kuin huomaamattaan. Ei tarvitse ikinä katua, että lähti sille tielle.
No niin. Olet siis tyytymätön omaan elämääsi ja älyllistät nuo aivan todelliset ongelmat filosofoimalla elämän merkityksellisyyttä, jotta sinun ei tarvitsisi surra sitä mitä sinulta puuttuu.